... ja elämää jokaiselle!
Tämä on jatkoketju "Kotoisia puuhia"-ketjulle:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18723933/kotoisia-puuhia
Sain juuri luettua (ed. ketjussa) mainitsemani C. Dickensin "Jouluillan" ("Christmas carol" / "Saiturin joulu") loppuun. Voi että tuo eläväinen tarina piristi, teki oikein hyvän mielen!
Ja tarinan lopuksi lukijoille toivotettiin vieläpä Jumalan siunausta!
Tuollaisia kirja-aarteita löytyy menneisyydestä, ovat kuin kauan sitten maahan kaivettuja aarteita, jotka pitää löytää. Riippuu tietenkin kustakin itsestä, minkälaiset kirjat ja kertomukset rikastuttavat ketäkin.
Nyt on meillä Loppiainen, Venäjän vanhauskoisilla ortodokseilla Jouluaatto! Hyvää Joulua heillekin!
Venäläinen kirjallisuus on toinen, jota nk. bonjaan: on omanlaisensa huumori. Gogol, Tolstoi. Gogolin kertomuksessa "Nenä", muist. muuan juopon herran nenä sai tarpeekseen lattialle sammuneesta, nk. isännästään, otti hatkat, pukeutui frakkiin ja lähti kaupungille itseksensä huvittelemaan.
Taiteellinen, myös kirjallinen makuni on (mielellään hienostuneen) surrealistinen.
Tässä mielessä esim. äskettäin (myös monesti) katsomani, suomal. elokuva "Jäniksen vuosi", omalla tavallaan uppoaa minuun. 🐇
Sph
Tämä on jatkoketju "Kotoisia puuhia"-ketjulle:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18723933/kotoisia-puuhia
Sain juuri luettua (ed. ketjussa) mainitsemani C. Dickensin "Jouluillan" ("Christmas carol" / "Saiturin joulu") loppuun. Voi että tuo eläväinen tarina piristi, teki oikein hyvän mielen!
Ja tarinan lopuksi lukijoille toivotettiin vieläpä Jumalan siunausta!
Tuollaisia kirja-aarteita löytyy menneisyydestä, ovat kuin kauan sitten maahan kaivettuja aarteita, jotka pitää löytää. Riippuu tietenkin kustakin itsestä, minkälaiset kirjat ja kertomukset rikastuttavat ketäkin.
Nyt on meillä Loppiainen, Venäjän vanhauskoisilla ortodokseilla Jouluaatto! Hyvää Joulua heillekin!
Venäläinen kirjallisuus on toinen, jota nk. bonjaan: on omanlaisensa huumori. Gogol, Tolstoi. Gogolin kertomuksessa "Nenä", muist. muuan juopon herran nenä sai tarpeekseen lattialle sammuneesta, nk. isännästään, otti hatkat, pukeutui frakkiin ja lähti kaupungille itseksensä huvittelemaan.
Taiteellinen, myös kirjallinen makuni on (mielellään hienostuneen) surrealistinen.
Tässä mielessä esim. äskettäin (myös monesti) katsomani, suomal. elokuva "Jäniksen vuosi", omalla tavallaan uppoaa minuun. 🐇
Sph
Vastaukset 30
Vanhimmat
Mitä kuuluu auroralle, selefille, laitningille, pasille, muille?
Hyvää uutta vuotta sinullekin.eipä tässä mitään. Lomailut ohitse.
Minä luen mielellään elämänkertoja. Olen profiilini merkannut kirja:seitsemänneen portaan enkeli.se oli hauska, huumorilla kirjoitettu kirja.elämänkerta.
Sitten kerran luin pyhän Birgitan kirjan.asuin silloin hänen kirkkonsa raunioiden lähellä.se oli mielenkiintoinen teos.
Jännä miten mun profiiliin jäi kaikki vanhat tietoni, kun sivut uudistuivat.kenelläkään muulla tietääkseni ei. Kiva juttu kuitenkin.
Kiitoksia. Samoin hyvää uutta vuotta sinulle. 🙂
Olen tänään korjaillut pois joitain joulukoristeita, mutta kuusen pidän vielä.
Minkähän kirjan lukisin seuraavaksi?
Tuo 'Seitsemännen portaan enkeli' on varmaan mielenkiintoinen: am.irlantilaista kulttuuria, köyhyyttä, monenlaista...
Pyhän Birgitan luostari? Katsoin netistä: Vihdissä on jotkut rauniot ja Lempäälässä on hänelle nimetty kirkko. Tarkoitat ilmeisesti tuota rauniokirkkoa.
Telkkarista katselen vanhoja tallenteitani, muutoinhan päivittäin tuolta tulee tuskin mitään mielenkiintoista ja ne vähät tallennan heti (Elisa Viihteelle).
Joo,mä asun Vihdissä.en enää kuitenkaan lähellä noita raunioita.
Eilenhän se joulu vasta virallisesti päättyi.oon saanut joulukilot pois.
Ei ne itsestään lähde,.oli sellainen fiilis että nyt! Mutta nyt on toisenlainen fiilis.tein huomion että laihdutus on mulla tunnepohjainen asia. Ei niinkään fyysinen. Nyt paino on junnannut monta päivää taas samoissa.
Huoh!masentaa.
Minkälaisia uudenvuoden lupauksia sinä teit?
En tehnyt mitään nk. uudenvuodenlupauksia, mutta päätös on yrittää tehdä tästäkin vuodesta mielenkiintoinen. Käydä jossain uudessa / uusissa paikoissa, saada uusia, henkisiä kokemuksia.
Onko sulla yhtään ideoita, missä kävisit?Ootko käynyt venäjällä? Aattelin vaan kun sinulla on niin paljon tietoa ko maasta.
Mä oon lukenut peruskoulussa pari vuotta venäjää...eihän se kansan vika jos johtaja on sotaisa ääliö.kun eivät anna valita.vilppivaalitkin tossa nähtiin.
Joitain vuosia sitten kävin siellä muutaman kerran ryhmämatkoilla ja Neuvostoliiton aikana kävin kahdesti. Nyt sinne ei tiettävästi järjestetä matkoja. Yksin, huonokuntoisena, en lähde sinne seikkailemaan. Haluaisin kyllä käydä, esim. Karjalan tasavallassa, esim. Petroskoissa. Myös Moskovassa olisi mielenkiintoista taas käydä. Kävin siellä NL:n aikaan.
Minäkin luin koulussa venäjää ja sitten olen vuosien aikana sitä useilla kursseilla kerrannut. Pitäisi vain päästä sitä puhumaan paikallisten ihmisten kanssa.
Päätinkin alkaa lukea Dickensin toista tarinaa, nimeltä 'Uudenvuodenkellot' (suom. Werner Anttila) ja jo ensiriveillä huomasin, ettei tämäkään kertomus ule tuottamaan pettymystä. Aivan uskomatonta tekstiä. Tarina ilmestyi (Englannissa) v. 1844, eli lähes 200 vuotta sitten.
Kaikenlaista sitä hyllyistään löytää. Olen varmasti lukenut nämäkin, joskus parikymmentä vuotta sitten, mutten enää muistanut. Kesällä lueskelin Guareschin "Isä Camillo"-kirjoja. Niissäkin on meno päällä, mutta tämä on jotain vieläkin uskomattomampaa. Anttila on (ollut) loistava suomentaja.
Olen pitkään pitänyt taukoa lukemisessa,... yrittänyt lukea... en jaksanut. Hyvä, että jälleen innostuin, mutta tämä vaatikin kunnon ravistelevan ja herättävän tekstin.
Uusi vuosi. Nyt kun on pitänyt palata arkeen. Aivan hirveän tuntuisia aamuja. Tulee jossain vaiheessa sellainen olo, että on pysäkillä ja aivot vähän jätättää. Nytkin "ikäänkuin soi päässä"... En voi hyvin fyysisesti. Tämä on silti minulla tuttua, ei mikään uusi vaiva. Talvisin voin huonosti ja pelkään sitä, millin alkaa tuntumaan vielä enemmän tämä...voi esim tulla sellainen olo, että on kuin olisi tiiliä jaloissa.. väilllä pää on sellaisessa olotilassa, että pitää keskittyä extratarkasti, ettei kirjoita kummallisia. Nytkin tekisi mieli mennä vaan lepäämään ihan vaan tämän pään vuoksi.
Pitäisi lapsen kanssa yrittää lukea kokeisiin...hän ei voi tehdä sitä ilman minun täyttä panostusta...
Lightning
Jopas on olotila. Stressiä? Vaikuttaako talvi asiaan? Miten talvi voisi saada tuollaisia, fyysisiä ongelmia aikaan? En ole ennen tuollaisesta kuullutkaan.
Ellei ole sitten nk. psykosomaattista, henki eli sielu voi kyllä oireilla fyysisestikin, mitä kummallisimmilla tavoilla.
Päättelen, että talvella on uupuneempi. Ei minulla yleensä pää soi tällä tavoin eli "piipaa". Siis varmaan tätä sanotaan korvien soimiseksi...Mutta sitä on ennenkin esiintynyt että pää tuntuu jähmeältä, ikäänkuin itselläni tulee olo ettei ajatus kulje ja en pysty suoriutumaan...tuskin sitä näkee ulkopuoliset... saatan toki sanoa ettei nyt oikein ajatus kulje. Ei sitä osaa kuvailla. Uskon tämän pään soimisen liittyvän samaan...se on aidosti fyysistä, mutta tuskin löytyisi siihen sellaista fyysistä tekijää. Se liittyy samaan asiaan jos sanon etten kykene suoriutumaan kuten muut ihmiset, joudun joka päivä säätelemään ja selviytymään... toisinaan minulla on helpompaa...vuodenajat tekee sen, että on helpompaa kesäisin... yleensä jaksan paremmin.
Lightning
Joo-o. Meillä on monenmoista vaivaa, itse kullakin...
Olen aina kärsinyt tietynlaisesta väsymyksestä...tämä on minulle toisaalta normaalia, en tiedä olenko voinut koskaan niin etten fyysisesti samalla kokisi ja kuormittuisi . minun on vaikeaa suoriutua täysipainoisesti työstä ja arjesta. Minä tiedän sen mutta sinnittelen silti, näinkin voi elää, vaikka ei ole oikeasti tähän voimavaroja ..on ollut aikoja... mutta olen tällä hetkellä kohtalaisen selväpäinen, mutta uupunus on silti aina läsnä.
Olenko kertonut etten koe kokevani iloa. Tiedän mikä asia tuottaa iloa, mutta en osaa sitä tunteena tuntea....olen tyytyväinen jos olen suorittanut asioita esimerkiksi äitinä hyvin...mutta se on eri asia kuin kokea iloa.
Lightning
Johtuukohan tuo ilon tunteen puuttuminen jostain esim. lapsuuden pettymyksestä? Sitä seuranneesta pessimismistä? Esim. että "ei kannata iloita, kun ei se kumminkaan kestä"?
Ilo on kylläkin ihmiselle tärkeä tunne, eikä sen tarvitse olla julkista, ei sitä ole pakko muille esitellä. Voi iloita ihan yksin omassa maailmassaan. Ilo aikaansaa monenlaista henkistä rikkautta. Pienet ilot ovat parhaita.
Ja: mitä on ilo? Ilo on tyytyväisyyttä, hiljaista onnea, esim. kun jokin asia menee hyvin.
Niin en tiedä kuvittelenko, että pitäisi olla siihen ihan oma tunteensa, jos sitä ei ole olemassa edes.
Minähän siis hymyilen aina, mutta ei siksi, että olisin erityisen iloinen. Lapsena kuulemma sina hymyilin, siis pienenä...mutta jos muistan itse lapsuuttani, olen ollut sulkeutunut ja omissa maailmoissani, pysyttelin omassa huoneessani ja ei minua kukaan edes erityisemmin kaivannut ..kun kutsuttiin syömään toki kävin syömässä ja koulussa...mutta ei minulla juurikaan muuta elämää ollut.
Lightning
Voi hyvänen aika.
Mitä hyvänen aika?
Lightning
"Hyvänen aika" sitä, että oletan tuosta sinun jääneen paljon paitsi sellaista hellyyttä, jota lapsi kaipaa.
Niin...toki.. Olen vasta näin aikuisiällä ymmärtänyt, että olen kasvanut erikoisten vanhempien lapsena. Omista vanhemmistansa on vaikea sanoa mitään pahaa sillä tavoin ja tietenkään en ole itse tiennyt muusta...mutta en ole varmaan saanut riittävästi emotionaalista välittämistä varhaislapsuudessa. He itse eivät asiaa näkisi niin, jos asiasta sanoisi ...he vastaisivat, että on ollut katto pään päällä ja ruokaa.
Lightning
Joo, monenlaisista lähtökohdista me kukin olemme nousseet. En itsekään saanut kokea aitoa rakkautta, koin monenlaista julmuutta. Mummuni osoitti enemmänkin sellaista hellyyttä, sen minkä osasi ja ymmärsi. En muista istuneeni äitini sylissä, mutta mummun sylissä kylläkin.
Tattis, samoin sullehhii.Perunat kiahuu, pitää äkkii männä keittijöön kun siel on valmillisist.
Jumalan luomallisuus ikuisuus ihmisellisyys,
Selef Urge
Nauttien kaikesta hyvästä tähän vuoteen. Kiitellen menneistä. Luottaen johdatukseen.
Samoin. 🌸 Kannattaa yrittää nauttia elämästä sen ajan, kun vielä täällä olemme.
Kuollessaan ihmiset eivät yleensä kadu niinkään sitä, mitä "väärää" olivat tehneet, kuin katuvat niitä asioita, joita eivät ennen kuolemaansa olleet ymmärtäneet tehdä.
Kun katson telkusta "Peltsiä ja Osmoa" ja mitä olen Lapin matkoilla ihmisiä lentokoneissa katsellut, niin itseäni kaduttaa, etten ymmärtänyt panostaa ulkoiluun, kuten hiihtelyyn, lasketteluun, retkeilyyn ja monenlaisiin luontoseikkailuihin.
Olen vimmatusti yrittänyt tehdä niitä asioita joita en tehnyt, vaan jossain vaiheessa, jätin tekemättä.
Yritän tänä vuonna harrastaa sitä mitä tässä kunnossa vielä kykenisin... Noilla viimevuosien eri, myös ulkomaanreissuilla, olenkin monissa kohdin nk. "ylittänyt itseni". Mutta havainnut myös fyysisen huonokuntoisuuteni, eikä henkinenkään kunto ole enää ihan entisensä.
Vanhuus alkaa koittaa aivan yllättäen. Hitsiläinen, en ole enää kolmevitonen! Kiirettää pitää yrittää ehtiä tehdä monenlaista, ennen täysdementiaa!
otsikkoon onnellisempaa tätä vuotta rukoilkaamme toisillemme rauhaa. Ja itsellemmekin.
Kirjoitin aiemmassa ketjussa reuma-epäilyistä kohdallani.
Kävin lääkärissä:
- Reumasta ei merkkejä, mutta sormien kulumavioista, ehkä. Lähete röntgeniin.
- Myös, tietyistä oireista johtuen, pers'puoleni tutkittiin pinnallisesti ja sai sitten lähetteen tähystykseen.
Kävin tullessani myös kaupalla: ostin monenmoista "lohturuokaa"...
Olin tänään aikeissa vaihtaa ja pestä lakanapyykin, mutten jaksanut. Jää huomiselle.
Lääkäri kysyi, onko mulla väsymystä. No, tavallaan kyllä, ollut jo kauemman aikaa. On anemiaa, apteekista pitää hankkia rautatabletteja.
Tänään purin joulukuusen koristeet ja laitoin kaikki laatikoissaan vaatehuoneeseen.
Tehnyt monenlaista kodin pikkuhommaa.
Aloin myös virkata tummanruskeasta, islantilaisesta villalangasta kynsikkäitä. Aika kovaa lankaa. Pitää vaihtaa toinen yöpöydän lamppu kirkkaampaan ja kohdenettavaan lukulammppuun, että näen kunnolla silmukat. Samaten olen lukiessa turhaan tihrustellut: se on lampusta kiinni.
Ajattelin huomenna lähteä tuolle käsiröntgen- sekä samalla apteekkireissulle.
Kun lähdet reissuun niin joissakin kaupoissa myydään kaulaan laitettavia valoja, tarkoitettu juurikin käsityön tekemiseen, lukemiseen. Olisiko parin kympin luokkaa.
Lightning
Joo, olen nähnyt sellaisia. Vaihdoin toiselle yöpöydälleni vanhan lukulamppuni ja jo heti alkoi kirkkaammin näkyä.
se on hyvä