Mikä siinä on, että ihmisiä aina itkettää pilkkoessaan sipulia, mutta samanlaista tunnemyrskyä ei tule porkkanan tai lantun kanssa? Jotenkin häiritsevää, kuinka eri tavalla ihmiset suhtautuvat toisiin kaviksiin. Sipulin perään kyllä itketään ja nyyhkytetään, kun taas perus porkkana kylmäverisesti, ilman mitään tunteita viipaloidaan hengiltä. Eikö kukaan muu näe umpeen muurautuneiden tihrusilmiensä takaa tässä mitään epätasa-arvoa, segregaatiota tai rasismia, eriarvoistavaa toimintaa? Ihan kuin toisia voisi surutta pistää puukolla kylmäksi ja toisten vuoksi vuodatetaan kyyneliä. Senkin paatuneet TEURASTAJAT!
Miksi itkette sipuleiden vuoksi?
Anonyymi-ap
5161
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nyt se tapahtu. Tunne ulina:
"Eikö kukaan ajattele lapsia?"
on päivittynyt iuteen muotoon:
"Eikö kukaan ajattele porkkanaa?"
Papuset ne se vasta kyytiä saakin. Puristelin sitä tofukasta siihen malliin, että vuodatti kuiviin. Sellainen vetelä mätky, että olisin istunut sen päälle, ellei perperini olisi ollut kokoluokaltaan kelvoton.
Koska sipuli on tunteisiin menevä vihannes. Vähemmästäkin silmät kostuu ja kyyneleet virtaavat valtoimenaan.
On kunnia pilkkoa sipulia, mutta sitä ei tehdä välinpitämättömästi ja hutaisten, vaan tunteella ja se vaatii pilkkojalta kyynelehtimisen jaloa taitoa. 🧅😭
En oo kyllä ikinä sipulia pilkkonut, niin en tiedä. Enkä porkkanaa, mä oon sen yleensä kokonaisena syöny. En yleensä mitään oo pilkkonut, paitsi perunaa kuorinut perunankuorimaveitsellä, ellen kuorineen keittänyt. Joskus lapsena söin perunaa raakana.
Se on liian tylsä veitsi, jos alkaa itkettämään pilkkoessa sipuleita.
Minä teroitan veitsen, kun pilkon sipuleita, eikä ole itkettänyt.
Tylsällä veitsellä on itkettänyt.