Sana-lehti, 21.6.1995
Teksti: Olli Karhi
Räjähdysonnettomuuden uhri Lauri Hallikainen:
Kävin kuoleman rajan takana ja minulle oli valtava pettymys, kun jouduin tulemaan takaisin.
Moni pelkää kuolemaa, kirkkaan valon ja lämmön ympäröimänä minä pelkäsin henkiin jäämistä, sotaharjoituksissa loukkaantunut Lauri Hallikainen sanoo.
Kovista kokemuksitaan huolimatta Hallikaisella on huumori herkässä. Hän on hyväntuulinen pohdiskelija, joka asettelee sanansa tarkasti. Vuonna 1982 Lauri oli yhdeksäntoista vuotias ja suorittamassa asevelvollisuuttaan. Rovajärven sotaharjoituksissa hän oli raskaan kranaatinheittimen lataaja, kun sattui inhimillinen erehdys.
”Yhtäkkiä näin kirkkaan välähdyksen ja kuulin terävän rysähdystä muistuttavan äänen. Sen jälkeen näin elämäni kuin filminauhalta pikakelauksena. Sitten jokin suunnattoman paha voima alkoi vetää minua puoleensa. Samalla tunsin etten ollut omassa ruumiissani, vaan sen ulkopuolella. Hätäännyin hirveästi ja minut valtasi pakokauhu ja pelko siitä, mihin olen menossa.
Muistin vanhempieni neuvon: Hädän hetkellä huuda avuksesi Jeesusta. Tartuin tähän toivoon kuin hukkuva pelastusrenkaaseen. Heti kun olin sanonut Jeesuksen nimen, minut ympäröi valtava kirkkaus ja rauhallinen, hyvä olo. Sitä tunnetta ei pysty mitenkään kuvailemaan. Mitään vastaavaa en ole kokenut koko maallisen elämäni aikana.”
Kirkas hahmo odotti rajan takana
”Kun paha oli päästänyt otteensa minusta, näin vasemmalla hyvin kirkkaan hahmon. Hahmo sädehti ja valaisi niin kirkkaana, etten erottanut yksityiskohtia. Mitenkä kuvaisin sitä valoa, Lauri miettii ja on hetken hiljaa. Vaikka se oli valtavan kirkas, se ei häikäissyt eikä jättänyt varjoja. Sen lisäksi se oli lämmin ja minusta tuntui aivan kuin kokemani hyvä olisi tulvinut tästä kirkkauden lähteestä. Hahmon oikealla puolella näin suuret, kallioon hakatut kirjaimet ”Jeesus”. Tekstin alapuolella huomasin kaksi hahmoa, jotka tunnistin neljän vuoden ikäisenä kuolleeksi Eero-veljekseni ja kaksikymmentä vuotiaana menehtyneeksi Elli-sisarekseni. Heillä ei ollut fyysistä olemusta, vaan paljon kauniimpi ylösnousemusruumis. He olivat aivan kuin enkelihahmoja ja heistä loisti täydellinen onni. Näin heti että heidän oli hyvä olla.
Pian tämän jälkeen minut palautettiin takaisin tähän maailmaan. Tulin osittain tajuihini ja jotenkin kaukaisesti ymmärsin, että olin joutunut vakavaan onnettomuuteen. Käteni olivat puutuneet enkä pystynyt liikuttamaan niitä. Joka puolella oli pimeää, vaikka tiesin että silmäni olivat auki. Kuulin ja tunsin, että minua yritätetään auttaa, mutta siitä huolimatta hätäännyin. Halusin takaisin siihen hyvään, josta minut oli palautettu. En pelännyt kuolemaa, vaan pelkäsin hnkiin jäämistä.”
Harva ihminen saa nähdä taivaan
Lauri ei tiedä, kuinka paljon aikaa kului ennen kuin hänet saatiin siirretyksi Rovajärven maastosta Rovaniemen keskussairaalaan. Joka tapauksessa tuskat olivat tuona aikana niin kovat, että niiden muisteleminenkin näyttää tekevän kipeää.
”Jossain vaiheessa sain kipulääkettä ja ambulanssissa vajosin tajuttomuuteen. Sairaalassa minulle tehtiin neljätoista tuntia kestänyt leikkaus. Paljon ei kuitenkaan ollut tehtävissä. Kasvojeni ja käsieni lähellä räjähtänyt kranaatti oli vienyt näköni ja melkein kaikki sormeni.”
Lauri oli sairaalassa yhteen menoon puoli vuotta. Sen jälkeen hän oli hoidettavana lyhyempiä jaksoja niin, että onnettomuuden aiheuttamaa sairaalassaoloa kertyi kaikkiaan kaksi vuotta. Sinä aikana hänelle tehtiin kaksikymmentäkaksi leikkausta.
”Tiedän että maallisen mittarin mukaan minun pitäisi olla hyvin katkera ja vihainen, mutta en ole. En myöskään syytä ketään. Onnettomuus johtui inhimillisestä erehdyksestä, ei ampuja tahalleen laukaissut karanaattia sillä hetkellä, kun olin lataamassa uutta. Olen onnellinen että olen saanut elää näin rikkaan elämän, vain harva ihminen saa elämänsä aikana kokea taivaan kirkkauden. Sen rinnalla sokeus ja vammaisuus eivät ole suuria murheita. Se, mitä minulle näytettiin, on jo kolmentoista vuoden ajan ollut minulle valtava voimanlähde. Kokemus rajan takana käymisestä ja Kristuksen kohtaaminen siellä ovat kaiken yläpuolella.
Olen kiitollinen vanhemmilleni kristillisestä kasvatuksesta ja niistä neuvoista, joita olen lapsena saanut. Arvokkain perintö, jonka vanhemmat voivat lapsilleen antaa, on opettaa heidät turvautumaan Jumalaan ja tuntemaan Jeesus, johon voi turvautua, olivatpa murheet pieniä tai suuria. Ilman vanhempieni neuvoja en olisi osannut huutaa hädässäni avuksi Herraani.
Se mitä koin ja näin heti onnettomuuden jälkeen ei ole mitään mielikuvituksen tuotetta. Tiedän varmasti, että olen saanut tuntea esimakua taivaan ihanuudesta, Lauri Hallikainen sanoo.”
On jotain muuta kuin mitä näemme.
17
173
Vastaukset
- Anonyymi
Vaikuttava kertomus.
Upea kertomus ja kerronta.
- Anonyymi
Juu, mutta MrHyviksen on ymmärrettävä, kuten juuri todistin, että juutalaisopilla mennään vain varjomaailma tuonelaan. Varsinkin, kun palvotaan uhrikulttiopilla Jeesusta tosi Jumalana kirottuna uhrina.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, mutta MrHyviksen on ymmärrettävä, kuten juuri todistin, että juutalaisopilla mennään vain varjomaailma tuonelaan. Varsinkin, kun palvotaan uhrikulttiopilla Jeesusta tosi Jumalana kirottuna uhrina.
Häiritsee kirottu Kristus taivaan kirkkaudessa, kun palvotaan kuoliaaksi kidutettuna ja kirottuna uhrina samaan aikaan..
Miksi kokija ei olisi voinut kokea todella vain henkilö Jeesusta?!
Miksi tarina puetaan uhrikulttiuskonnan valekaapuun, jonka uskonnon jumaluudeksi on todistettu jo arkeologisin todisteinkin Raamatun Saatana, jolle tulessa poltettiin lapsia uhreiksi Moolokilla.
Uskonto vie tarinasta kaiken uskottavuuden.
. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Häiritsee kirottu Kristus taivaan kirkkaudessa, kun palvotaan kuoliaaksi kidutettuna ja kirottuna uhrina samaan aikaan..
Miksi kokija ei olisi voinut kokea todella vain henkilö Jeesusta?!
Miksi tarina puetaan uhrikulttiuskonnan valekaapuun, jonka uskonnon jumaluudeksi on todistettu jo arkeologisin todisteinkin Raamatun Saatana, jolle tulessa poltettiin lapsia uhreiksi Moolokilla.
Uskonto vie tarinasta kaiken uskottavuuden.
.Suomeksi sanottuna - tarina ei ole mahdollinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Häiritsee kirottu Kristus taivaan kirkkaudessa, kun palvotaan kuoliaaksi kidutettuna ja kirottuna uhrina samaan aikaan..
Miksi kokija ei olisi voinut kokea todella vain henkilö Jeesusta?!
Miksi tarina puetaan uhrikulttiuskonnan valekaapuun, jonka uskonnon jumaluudeksi on todistettu jo arkeologisin todisteinkin Raamatun Saatana, jolle tulessa poltettiin lapsia uhreiksi Moolokilla.
Uskonto vie tarinasta kaiken uskottavuuden.
.Olemme todella kiduttaneet ja kironneet Vapahtajamme ja teemme sitä edelleen synneillämme, vaikka Hän on rakkaudesta antanut henkensä meidän puolesta, voiko suurempaa rakkautta olla, ei voi. Mutta Hän elää ja on tuleva takaisin hakemaan Hänen sovitustyöhön uskovia!
- Anonyymi
Toisaalta tiedämme että taivas odottaa niitä, jotka ovat Hengessä Jumalan lapsia. Ei siinä sinällään ole mitään ihmeellistä eikä todistettavaa. Ei mitkåän selittelyt muuta sitä puoleen eikä toiseen. Jo tässä ajassa saamme kokea sen miten Jumala pitää meistä hengellisesti huolta, että emme eksy. Ellei niin ole, ei taivaan kuvauksista ole mitään hyötyä. Emme tule niitä koskaan kohtaamaan.
- Anonyymi
Raamatun mukaan - Jeesuksen opetuksen - taivasten valtakunta on meissä ja meidän ympärillämme eläessämme Jumalan valtakunnan ollessa sisällisesti meissä, ja juutalaisuuden opissa taas ei olenkaan taivasta, mihin kristinusko kuuluu Jeesuksen uhraamisella teurastettuna lampaana, jolloin perkaatte Paavalin sanoin jopa taivasten valtakunnan pois.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Raamatun mukaan - Jeesuksen opetuksen - taivasten valtakunta on meissä ja meidän ympärillämme eläessämme Jumalan valtakunnan ollessa sisällisesti meissä, ja juutalaisuuden opissa taas ei olenkaan taivasta, mihin kristinusko kuuluu Jeesuksen uhraamisella teurastettuna lampaana, jolloin perkaatte Paavalin sanoin jopa taivasten valtakunnan pois.
Kokeillaampana nyt taas Raamatun totuutta. Jeesus opettaa taivasten valtakunnasta:
Jeesus sanoo:
Matt. 13:33 "Taas toisen vertauksen hän puhui heille: "Taivasten valtakunta on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani"
Paavali sanoo:
1.Kor. "5:7 Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu. "
Te ette usko Raamattua, te ette usko Jeesusta, te ette usko edes Paavalia, vaan keksitte kaikkea hölyn pölyä ja tyhjiä ja tyhmiä tarinoita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kokeillaampana nyt taas Raamatun totuutta. Jeesus opettaa taivasten valtakunnasta:
Jeesus sanoo:
Matt. 13:33 "Taas toisen vertauksen hän puhui heille: "Taivasten valtakunta on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani"
Paavali sanoo:
1.Kor. "5:7 Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu. "
Te ette usko Raamattua, te ette usko Jeesusta, te ette usko edes Paavalia, vaan keksitte kaikkea hölyn pölyä ja tyhjiä ja tyhmiä tarinoita.Ja tätä me tuemme miljoonilla veroeuroilla vuodessa ja kirkollisveroina, että te voitte hölistä uskonnosta ja Jeesuksesta ihan mitä valheita lystää!!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja tätä me tuemme miljoonilla veroeuroilla vuodessa ja kirkollisveroina, että te voitte hölistä uskonnosta ja Jeesuksesta ihan mitä valheita lystää!!
Ja kehtaat vielä viestisi aloittaa:
"Toisaalta TIEDÄMME, että taivas odottaa niitä...".
Koitapa nyt löytää vielä se tietolähteesikin.
- Anonyymi
Olen 3-v-lapsena käynyt kuoleman rajalla autokolarin seurauksena ja sieltä palannut pitkän kuntoutuksen jälkeen normi elämään. Paitsi tuon kuolemanrajakokemuksen, olen saanut kokea unen ja hereilläolemisen rajamailla kohtaamisen Vapahtajani kanssa muutaman vuoden tuosta onnettomuudesta. Se oli niin mahtava ja seesteinen hetki, että on kulkenut kaikessa elämässä mukana jo 70 vuotta. Se on vaikuttanut myös uravalintaani ja harrasstauksiini yms henkilökohtaiseen elämään ja arvoihin. Hetkeäkään en vaihtaisi pois, niin täyteläinen on elämä ollut tähän asti täynnä monenlaista kokemusta ja tapahtumaa.
k_v- Anonyymi
3-vuotiaana koit kuolemanrajakokemuksen ja 5-vuotiaana tapasit Vapahtajan valvern rajamailla, niinkö?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
3-vuotiaana koit kuolemanrajakokemuksen ja 5-vuotiaana tapasit Vapahtajan valvern rajamailla, niinkö?
Itse ilmiötä en missään nimessä kiistä - siltä on vahvat todisteet, mutta kovin nuorena olisit pystynyt sen hahmottamaan, kun todellisuus ei vielä sen ikäisellä ole edes hallussa.
- Anonyymi
On todella paljon paljon muuta mitä emme näe tai havainnoi. Aistit luovat meille todellisuuden ja niiden katvealueessa voi olla ihan mitä tahansa, aivot koornidoi vain sen mikä niihin on ohjelmoitu - autistien kyvyt osoittavat sen, kun he saattavat pystyä täysin yliluonnollisiin suorituksiin.
- Anonyymi
On metkaa kun tämä katvealue vanhalle kansalle oli varsin luonnollinen 'pikkuväkenä', oli emännän apulainen (para) ja omasta itsestä minä henkiolento, joka kulki edellä, osasi ilmoittaa tulosta vierailulle tai varoittaa vaaarasta, ja paljon, paljon muita.
- Anonyymi
Niinpä. On myös maailma, jota emme silmillämme näe.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nyt tajusin mitä haet takaa
En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä433753- 382508
Naiselle mieheltä
Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?342031- 231782
- 171699
Ihmetteletkö, mihin sinussa ihastuin?
Pikkuhiljaa huomasin, että olet ainutlaatuinen luonne, plussana tietysti ulkoiset avut. Toista ei taida löytyä koko maai1001612- 231598
Mitä yhteistä on sulla ja kaivatulla?
Onko teillä samantyyppinen olemus tai luonne? Vai muistuttaako vartalonne toisiaan? Tai kasvot? Entä pukeutuminen? Onko991466- 241457
- 221419