Kannattiko Juhani Raattamaa uusheräystä?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Ei, Juhani Raattamaa ei kannattanut uusheräystä. Hän oli Lars Levi Laestadiuksen seuraaja ja yksi keskeisistä hahmoista lestadiolaisuuden alkuvaiheissa. Raattamaa puolusti voimakkaasti Laestadiuksen opetuksia ja vastusti uusheräyksen tapaisia liikkeitä, jotka poikkesivat lestadiolaisuuden alkuperäisestä linjasta.
Uusheräys erosi lestadiolaisuudesta 1800-luvun loppupuolella, ja se korosti yksilön henkilökohtaista uskoa ja itsenäistä hartautta tavalla, joka poikkesi lestadiolaisuuden yhteisöllisistä ja ripin korostamista käytännöistä. Tämä oli ristiriidassa Raattamaan näkemyksen kanssa, joka painotti yhteisön merkitystä uskonelämässä ja sovituksen saarnaamista julkisesti.
Raattamaa nähtiin yhtenä lestadiolaisuuden yhtenäisyyden ja alkuperäisten periaatteiden ylläpitäjistä, eikä hän hyväksynyt uusheräyksen kaltaisia eriytymisliikkeitä.
Sinä sanoit:
Kannattiko Juhani Raattamaa esikoislestadiolaisuutta?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Kyllä, Juhani Raattamaa kannatti sitä, mitä nykyään kutsutaan esikoislestadiolaisuudeksi. Raattamaa oli Lars Levi Laestadiuksen tärkein työtoveri ja jatkoi tämän kuoleman jälkeen lestadiolaisuuden johtohahmona. Hänen näkemyksensä ja toimintansa pohjalta lestadiolaisuus kehittyi alkuvaiheessa yhtenäisenä liikkeenä.
Raattamaan aikana lestadiolaisuus oli kuitenkin vielä jakautumatonta, eikä nykyisiä lestadiolaisuuden suuntauksia, kuten esikoislestadiolaisuutta, vanhoillislestadiolaisuutta tai rauhansanalaisuutta, ollut erikseen tunnistettavissa. Esikoislestadiolaisuus muodostui vasta myöhemmin erilliseksi haaraksi, kun liike alkoi jakaantua 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
Vaikka Raattamaa ei tietenkään kannattanut mitään erityistä suuntausta jakautumisen jälkeen, hänen teologiansa ja painotuksensa (kuten rippiin ja synninpäästöön liittyvät käytännöt) vastasivat pitkälti sitä linjaa, jota esikoislestadiolaisuus myöhemmin seurasi. Näin voidaan sanoa, että Raattamaa oli esikoislestadiolaisuuden henkinen ja historiallinen esikuva.
Sinä sanoit:
Kannattiko Juhani Raattamaa vanhoillislestadiolaisuutta?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Ei voida sanoa, että Juhani Raattamaa kannatti erityisesti vanhoillislestadiolaisuutta, koska hänen aikanaan lestadiolaisuus oli vielä jakautumatonta eikä nykyisiä suuntauksia ollut olemassa. Raattamaa toimi Lars Levi Laestadiuksen seuraajana ja oli tärkeä hahmo alkuperäisen lestadiolaisen liikkeen johtamisessa ja levittämisessä erityisesti Suomessa ja Ruotsissa.
Vanhoillislestadiolaisuus eriytyi lestadiolaisuuden alkuperäisestä liikkeestä vasta myöhemmin, pääasiassa 1900-luvun alussa. Jakautuminen johtui eri näkemysten korostumisesta esimerkiksi seurakunnan roolista, saarnaviran merkityksestä ja käytännön uskonelämästä.
Raattamaa korosti Laestadiuksen tavoin yhteisöllisyyttä, julkista synninpäästöä ja saarnavirkaa. Nämä näkemykset vaikuttivat myös vanhoillislestadiolaisuuden kehitykseen, mutta Raattamaa itse ei elänyt näkemässä lestadiolaisuuden jakautumista eikä ottanut kantaa suuntauksiin, joita myöhemmin muodostui.
Toisin sanoen Raattamaa oli tärkeä hahmo koko alkuperäiselle lestadiolaisuudelle, mutta hänen kannatuksensa ei rajoittunut erityisesti vanhoillislestadiolaisuuteen.
Sinä sanoit:
Vastustiko Heikki Saari töröläläisyyttä?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Kyllä, Heikki Saari vastusti töröläläisyyttä. Heikki Saari oli merkittävä vanhoillislestadiolainen saarnaaja, ja hän oli aktiivisesti mukana puolustamassa vanhoillislestadiolaisen liikkeen yhtenäisyyttä 1970-luvun alussa, kun töröläläisyys (First Apostolic Lutheran Church) erosi liikkeestä Pohjois-Amerikassa.
Töröläläisyys, joka sai nimensä saarnaaja Walter Törölästä, eriytyi vanhoillislestadiolaisuudesta Pohjois-Amerikassa vuonna 1973 opillisista ja käytännöllisistä syistä. Töröläläiset korostivat yksilön vapautta ja erilaista suhtautumista seurakunnan auktoriteettiin, mikä oli ristiriidassa vanhoillislestadiolaisuuden painottaman seurakunnan yhteisöllisen kurin ja opin kanssa.
Heikki Saari puolusti vanhoillislestadiolaisuuden perinteisiä opetuksia ja vastusti töröläläisten näkemyksiä, koska hän näki ne poikkeuksena Laestadiuksen ja Raattamaan opetusten pohjalta kehittyneistä käytännöistä. Hänen toimintansa oli tärkeä osa vanhoillislestadiolaisuuden oppiperinnön säilyttämistä Pohjois-Amerikassa töröläläisten erkaantumisen aikana.
Kysytään ChatGPT'ltä Raattamaasta ja Heikki Saaresta
22
340
Vastaukset
- Anonyymi
Erittäin mielenkiintoinen juttu, HYVÄ.
- Anonyymi
Kysytään nyt Grokilta:
Kannattiko Juhani Raattamaa esikoislestadiolaisuutta?
15 web pages
Juhani Raattamaa (1811–1899) on merkittävä hahmo esikoislestadiolaisuuden historiassa, ja hänen vaikutuksensa liikkeen kehitykseen on kiistaton. Raattamaa oli yksi lestadiolaisuuden varhaisimmista maallikkosaarnaajista ja toimi Lars Levi Laestadiuksen läheisenä työtoverina. Hänen opetuksensa ja toimintansa ovat vaikuttaneet siihen, mitä nykyään tunnetaan esikoislestadiolaisuutena.
Raattamaan katsotaan edustaneen ja vahvistanutta sitä suuntaa, josta myöhemmin muodostui esikoislestadiolaisuus. Hän oli keskeinen hahmo, joka painotti "esikoisten seurakuntaa" ja Lapin vanhimpien auktoriteettia, mikä on yksi esikoislestadiolaisuuden tuntomerkkejä. Hänen kirjeensä ja opetuksensa ovat muokanneet liikkeen teologiaa ja organisaatiota. Esimerkiksi Raattamaan käyttämä ilmaisu "esikoisten seurakunta" on peräisin Heprealaiskirjeestä (Heb. 12:23), ja hän korosti sen merkitystä jo varhaisessa vaiheessa.
Esikoislestadiolaisuuden syntyä ja Raattamaan roolia siinä voidaan tarkastella esimerkiksi Jouko Talosen tutkimuksista, jotka käsittelevät esikoislestadiolaisuuden suhteita kirkkoon ja yhteiskuntaan. Talosen mukaan Raattamaan auktoriteetti oli keskeinen, kun lestadiolaisuus alkoi hajaantua eri suuntauksiin 1900-luvun alussa. Raattamaan kuoleman jälkeen esikoisuus erottautui selkeästi muista lestadiolaisuuden suunnista.
Tiivistäen voidaan todeta, että Juhani Raattamaa kannatti ja edisti opetuksillaan ja toiminnallaan sitä, mikä muodostui myöhemmin esikoislestadiolaisuudeksi. Hänen vaikutuksensa on merkittävä liikkeen historiallisessa kehityksessä ja teologiassa.
Kannattiko Juhani Raattamaa vanhoillislestadiolaisuutta?
Answer
Juhani Raattamaa ei kannattanut vanhoillislestadiolaisuutta sellaisena kuin se myöhemmin muodostui, koska hän eli ja toimi aikana, jolloin lestadiolaisuus ei ollut vielä jakautunut eri suuntauksiin. Raattamaa kuoli vuonna 1899, ja vanhoillislestadiolaisuus alkoi muotoutua vasta 1900-luvun alkupuolella, erityisesti 1920-luvulta lähtien.
Raattamaa oli keskeinen hahmo varhaisessa lestadiolaisuudessa, ja hän toimi yhdessä Lars Levi Laestadiuksen kanssa. Hänen opetuksensa ja toimintansa vaikuttivat voimakkaasti siihen, mitä nykyään kutsutaan esikoislestadiolaisuudeksi. Raattamaan aikakaudella lestadiolaisuus oli yhtenäinen liike, mutta hänen opetuksensa ja kirjeensä ovat myöhemmin tulkittu eri tavoin, mikä on johtanut liikkeen hajaantumiseen eri suuntauksiin.
Vanhoillislestadiolaisuus syntyi osin vastareaktiona esikoislestadiolaisuuden tiukalle tulkinnalle ja organisaatiolle, joten Raattamaan aikaan tällainen suuntaus ei vielä ollut olemassa. Vanhoillislestadiolaisuuden keskeisiä hahmoja, kuten Kaarlo Juhani Borgin ja Kalle Päiväsen, toiminta alkoi vasta vuosikymmeniä Raattamaan kuoleman jälkeen.
Lyhyesti sanottuna, Juhani Raattamaa ei voinut kannattaa tai olla kannattamatta vanhoillislestadiolaisuutta, koska liike muodostui vasta hänen elämänsä jälkeen. - Anonyymi
Tuo viimeinen chat gpt vastaus on kyllä hevosmiesten
tietotoimistosta tallirengin tuuraajalta.- Anonyymi
S.n koti oli uusherännyt ja hän liityi aikuisena vanhoillisiin.
ER hoitokokouksista:
" Kärkeen nousi mies, johon oli yhdistynyt uudenheräyksen kaivamisoppi ja kososlaisuus." - Anonyymi
jatkoa
Tuo ChatGPT vastaus on historian tutkimukselle väärä !
Noista taphtumista löytyy dokumentoirua aineistoa. Anonyymi kirjoitti:
jatkoa
Tuo ChatGPT vastaus on historian tutkimukselle väärä !
Noista taphtumista löytyy dokumentoirua aineistoa.Kerro mikä tuossa oli väärin (muutaku tuo mitä jo kommentoin aiemmin)?
Tuo ensimmäinen vastaus ei tietääkseni pidä paikkaansa, koska Raattamaa ei tietääkseni ensinkään ottanut kantaa uuteen heräykseen, koska varsinaista hajaannusta ei hänen aikanaan vielä tapahtunut. Ylipäänsä tuo kuvaus uudesta heräyksestä ei pidä paikkaansa kokonaisuudessaan, koska uusheräys tervehtyi hyvin nopeasti alun ylilyöntien jälkeen aika samankaltaiseksi kuin muutkin lestadiolaissuunnat. Vai luuletteko että Raattamaa olisi nykyvl kannattaja? Ei todellakaan. Entä 70-luvun hoitokokousten kannattaja? Ei todellakaan.
Kysy lähteet chatgptltä aina kun kysyt siltä jotakin, sekään ei ole erehtymätön.- Anonyymi
Uusheräys erkaantui muusta lestadiolaisuudesta pääasiassa vuoden 1897 huitteilla. Raattamaa kuoli vuonna 1899.
Anonyymi kirjoitti:
Uusheräys erkaantui muusta lestadiolaisuudesta pääasiassa vuoden 1897 huitteilla. Raattamaa kuoli vuonna 1899.
Todista se että uusheräys oli oma liikkeensä ennen Raattamaan kuolemaa. Koska ei ollut. Uusheräys alkoi muodostumaan tuolloin mutta hajaantumista ei tapahtunut ennen Raattamaan kuolemaa eikä Raattamaa koskaan ottanut kantaa siihen. Jos tapahtui ni näytä se toteen, uskon kyllä jos sulla on mustaa valkoisella.
Anonyymi kirjoitti:
Uusheräys erkaantui muusta lestadiolaisuudesta pääasiassa vuoden 1897 huitteilla. Raattamaa kuoli vuonna 1899.
Raattamaa ei ollut nopea sulkemaan ketään ulos ja siksi hän toivoi loppuun asti että erimielisyyksistä huolimatta hajaannusta ei tulisi. Eli Raattamaa ei ollut edes sitä mieltä että lievät erimielisyydet on ongelmallisia ylipäänsä jos ne ei aiheuta hajaannusta.
- Anonyymi
JuusoLehtola kirjoitti:
Raattamaa ei ollut nopea sulkemaan ketään ulos ja siksi hän toivoi loppuun asti että erimielisyyksistä huolimatta hajaannusta ei tulisi. Eli Raattamaa ei ollut edes sitä mieltä että lievät erimielisyydet on ongelmallisia ylipäänsä jos ne ei aiheuta hajaannusta.
Olet varmaan oikeassa siinä, että Raattamaa ei tainnut ottaa kantaa uusheräykseen julkisissa kirjallisissa lähteissä.
Anonyymi kirjoitti:
Olet varmaan oikeassa siinä, että Raattamaa ei tainnut ottaa kantaa uusheräykseen julkisissa kirjallisissa lähteissä.
Jep, siksi kaikki mitä siitä aiheesta sanotaan on pelkkää spekulointia eikä sinänsä kerro totuutta. Se mitä me tiedetään sensijaan on että Raattamaa halusi että hajaannusta ei tulisi ja siksi ei halunnut niitä luoda lievien erimielisyyksien takia.
- Anonyymi
Oliko Jeesuksen kärsimys ja verenvuodatus osa sovitustyötä, vai oliko vain Jeesuksen kuolema syntejä sovittava asia?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Kysymys siitä, mikä osa Jeesuksen kärsimyksestä ja kuolemasta oli syntejä sovittava, on teologisesti merkittävä ja jakaa näkemyksiä kristillisten traditioiden välillä. Perinteisesti useimmat kristilliset opit kuitenkin korostavat, että sekä Jeesuksen kärsimys, verenvuodatus että kuolema olivat kaikki olennainen osa sovitustyötä.
Raamatullinen näkökulma:
Jeesuksen kärsimys osana sovitusta:
Jesaja 53:5: "Hänet lävistettiin meidän rikkomustemme tähden, hänet ruhjottiin meidän pahojen tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällään, että meillä olisi rauha, ja hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet."
Tämä kohta viittaa siihen, että Jeesuksen kärsimyksellä ja haavoilla oli sovittava merkitys.
Verenvuodatus synnin anteeksiantamiseksi:
Heprealaiskirje 9:22: "Ilman verenvuodatusta ei ole anteeksiantoa."
Vanhan liiton uhritoimitukset, joissa eläimen veri vuodatettiin, olivat esikuva Jeesuksen sovitustyölle. Jeesuksen veri nähdään uuden liiton täydellisenä uhrina.
Jeesuksen kuolema keskiössä:
Pietarin kirje 2:24: "Hän itse kantoi meidän syntimme ruumiissaan ristin puuhun, jotta me kuolisimme pois synneistä ja eläisimme vanhurskaudelle."
Jeesuksen kuolema ristinpuulla on huipentuma sovitustyössä, jossa syntien rangaistus kannettiin.
Teologiset näkemykset:
Koko elämän ja kärsimyksen merkitys:
Monet kristilliset traditiot (esim. luterilaisuus ja katolisuus) korostavat, että koko Jeesuksen elämä, kärsimys, verenvuodatus ja kuolema ovat yhdessä syntejä sovittava työ. Hänen täydellinen kuuliaisuutensa ja kärsimyksensä täyttivät Jumalan vanhurskauden vaatimukset.
Ristin kuoleman keskeisyys:
Jotkut traditiot (esim. reformoitu teologia) korostavat erityisesti Jeesuksen kuolemaa sovituksen ytimenä, mutta eivät sulje pois kärsimyksen ja verenvuodatuksen merkitystä osana tätä prosessia.
Veren erityinen merkitys:
Veri on erityisen keskeinen symboli monissa kristillisissä traditioissa, koska se viittaa elämän antamiseen sovitusuhrina.
Yhteenveto:
Kristillisen opetuksen mukaan Jeesuksen kärsimys, verenvuodatus ja kuolema muodostavat kokonaisuuden, joka on olennaista synnin sovituksessa. Kärsimys ja verenvuodatus valmistivat tietä ja antoivat merkityksen ristin kuolemalle, joka nähtiin syntien lopullisena sovituksena. Näitä ei yleensä eroteta toisistaan, vaan ne ymmärretään saumattomana kokonaisuutena Jumalan pelastussuunnitelmassa.- Anonyymi
Sama kysymys Grokilta:
Oliko Jeesuksen kärsimys ja verenvuodatus osa sovitustyötä, vai oliko vain Jeesuksen kuolema syntejä sovittava asia?
Answer
Kristillisen teologian sisällä on erilaisia näkemyksiä siitä, mitä Jeesuksen sovitustyö tarkalleen ottaen käsitti. Tässä muutama keskeinen tulkinta:
Sovitus kuoleman kautta:
Monet kristilliset perinteet painottavat, että Jeesuksen kuolema ristillä oli keskeinen osa sovitustyötä. Tämä näkemys perustuu ajatukseen, että Jeesuksen kuolema oli uhri, joka sovitti ihmiskunnan synnit. Paavalin kirjeet, erityisesti Roomalaiskirje (esim. Room. 5:8-10), tuovat esille, että Jeesuksen kuolema oli ratkaiseva sovituksen hetki.
Kärsimyksen merkitys:
Joissakin teologisissa näkemyksissä, erityisesti ortodoksisessa ja katolilaisessa teologiassa, Jeesuksen kärsimys (sisältäen hänen ristinkärsimyksensä) nähdään myös osana sovitustyötä. Kärsimys osoittaa Jumalan rakkautta ja osallistumista ihmisen kärsimykseen, mikä on osa sovituksen laajempaa näkökulmaa. Tämä näkemyksellinen elementti voidaan nähdä esimerkiksi Jesajan kärsivän palvelijan laulussa (Jes. 53), jossa kuvataan kärsimyksen ja rangaistuksen yhteyttä sovitukseen.
Kokonaisvaltainen näkemys:
Jotkut kristityt ja teologit näkevät Jeesuksen koko elämän, mukaan lukien hänen kärsimyksensä ja kuolemansa, osana sovitustyötä. Tämä tarkoittaa, että Jeesuksen elämä, opetus, ihmeet, kärsimys, kuolema ja ylösnousemus yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa sovituksen. Tämä näkemys voi löytää tukea esimerkiksi Heprealaiskirjeestä, jossa Jeesuksen koko elämä nähdään ylipapillisena uhritoimintana (Hebr. 2:17-18, 5:7-10).
Yhteenvetona voidaan sanoa, että Jeesuksen kuolema on lähes kaikissa kristillisissä perinteissä keskeinen sovituksen tapahtuma, mutta hänen kärsimyksensä merkitys sovitustyössä vaihtelee eri teologisissa näkemyksissä. Tämä monimuotoisuus heijastaa kristinuskon rikasta teologista perintöä ja tulkintojen vaihtelua eri kirkkokunnissa ja teologisissa koulukunnissa.
- Anonyymi
Siinä mielessä on mennyt hopsistä kun kouluja käymättömät maallikot on päästetty kommentoimaan omia höpöjä ja tällaisessa yhteisössä se on ennen ollut mahdollista. Kaikkia saarnamiehiä on päästetty esittämään omia höperyyksiään ja niitä on monesti uskottu totena.
- Anonyymi
Saaren osalta
Tuo ChatGPT vastaus on historian tutkimukselle väärä !
Noista taphtumista löytyy dokumentoirua aineistoa. - Anonyymi
Odotellaanko veeällissä ylöstempausta miten intensiivisesti ?
- Anonyymi
Ei siitä seuroissa puhuta. Minua asia askarruttaa, mutta en uskalla kysyä uskoveljiltäni. En voi tietää kuka uskonveli ilmiantaa minut ry, n johdolle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei siitä seuroissa puhuta. Minua asia askarruttaa, mutta en uskalla kysyä uskoveljiltäni. En voi tietää kuka uskonveli ilmiantaa minut ry, n johdolle.
vuonna 2106
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
vuonna 2106
no either vaa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no either vaa
no either vaa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no either vaa
No ei vaa
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1873776
Tekisi niin mieli laittaa sulle viestiä
En vaan ole varma ollaanko siihen vielä valmiita, vaikka halua löytyykin täältä suunnalta, ja ikävää, ja kaikkea muuta m861689Miksi ihmeessä?
Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek281442- 1641327
Erika Vikman diskattiin, tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek
Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek https://www.rumba.fi/uut231108Pitääkö penkeillä hypätä Martina?
Eivätkö puistonpenkit ole istumista varten.Ei niitä kannata liata hyppäämällä koskaa likaantuvat eikä siellä kukaan niit2011081Kuinka kauan
Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?921038- 351031
Maikkarin tentti: Orpo jälleen rauhallinen ja erittäin hyvä, myös Purra oli hyvä
Lindtman ja Kaikkonen oli kohtalaisia, sen sijaan punavihreät Koskela ja Virta olivat taas heikkoja. Ja vastustavat jalk124979Milli-helenalla ongelmia
Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell156809