Vainooja ajattelee kohteensa tavaraksi, jonka voi hankkia omaksi ilokseen.
Omistaminen on päällimmäinen ajatus ja siinä ei kysytä "tavaralta" mitä tämä haluaa.
"Tavaran" hankkiminen ja omistaminen ovat iloisia asioita niin kauan kuin molemmat ovat jokseenkin samaa mieltä.
Vainooja vihastuu kieltäytymisestä, ja siinä vaiheessa omistamisenhalu paljastuu, kun toisella ihmisellä ei olekaan enää ihmisoikeuksia.
Vainoaja voi olla myös vihainen omassa menneisyydessään tapahtuneen asian vuoksi, ja haluaa hyvitystä tähän hankkimalla "tavaroita" väkisin itselleen.
Omistaminen on päällimmäinen ajatus ja siinä ei kysytä "tavaralta" mitä tämä haluaa.
"Tavaran" hankkiminen ja omistaminen ovat iloisia asioita niin kauan kuin molemmat ovat jokseenkin samaa mieltä.
Vainooja vihastuu kieltäytymisestä, ja siinä vaiheessa omistamisenhalu paljastuu, kun toisella ihmisellä ei olekaan enää ihmisoikeuksia.
Vainoaja voi olla myös vihainen omassa menneisyydessään tapahtuneen asian vuoksi, ja haluaa hyvitystä tähän hankkimalla "tavaroita" väkisin itselleen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Porukalla kiusaaminen on mukavaa. Yst terv kiusaaja rinki
Vainoamisesta voitte joutua linnaan.
Kiusaaminen on mukavaa varsinkin voi porukalla kiusata. Yst terv kiusaaja rinki
Tämä vain vinkiksi heille, joilla voi olla uhkana joutua vainosta syytetyksi ja hyvä uskoisuuttaan eivät ole tilanteen tasalla vaan ovat vaarassa joutua huijatuksi, eivätkä osaa puolustaa itseään välttämättä riittävästi?
Vainoajaksi syyllistetty voi olla myös itse uhri, jos vainotuksi kokeva uhriutuu, silloin uhriutujan kokemalla on merkitystä, miten hän tilanteen kokee. Ei sillä ole juurikaan merkitystä, vaikka vainoaminen ei olisi edes uhka toiselle ja pelkoa aiheuttava. Kiusallinen kokemus riittää ja ahdistuminen kokemastaan?
Uhriutuja voi myös omalla tekemisellään ajaa ns. vainoajan ansaan, jolloin vainon tunnusmerkistö täyttyy. Eli voi käytöksellään osoittaa, olevansa muka kiinnostunut toisesta (huijata toista jatkamaan) uteliaisuus voi herätä tällaisesta, mut jollei synny dialogia edes tilanteesta, on mielikuvilla toisesta merkitystä (pelot).
Utelias ajattelee tilannetta hyvällä tavalla, jolloin on sokea näkemään toisen likaisen pelin tarkoitusta ja ja uhriutuja pahalla tavalla, jolloin näkemyserot ovat suuria tilanteelle (päinvastaisia). Likainen peli voi kannattaa, jos toinen osapuoli on kokematon taistelemaan oikeuksiensa puolesta. Syytetyllä on aina altavastaajan rooli oikeudessa.
Mitä laki sanoo vainoamisesta?
Rikoslain mukaan vainoaminen on rikos. Vainoaminen tarkoittaa rikoslaissa sitä, että joku toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista
Kyseessä on vakava sairaus johon ei auta kuin vainoajan mahdollinen eliminointi. Pahimmillaan tämä kohdistuu myös lapsiin ja silloin halukkaita tähän toimenpiteeseen on monia, joten se on väistämätöntä.
Omiin käsiin ei kannata oikeutta ottaa sillä pahimmillaan osallistuu itse tietämättään syyttömän joukkovsinoamiseen. Kun porukalla hyökätään yhtä vastaan, pitäisi hälytyskellojen jo soida olipa kerrottu ”oikeutus” mikä tahansa. Narsistiset ja psykopatiaan taipuvaiset henkilöt keräävät itselleen kannatusjoukkoja ja ottavat kohteen jonka avulla nostattavat itseään.
Kannattaa tutustua aiheeseen joukkovainoaminen.
Näin, yleensä se ylireakoiva ja kärjistävä ihminen, joka perustaa kaiken valheilleen on se pahin syypää kaikkeen. Todellisesta uhrista yrittää tehdä syyllisen. Syynä voi olla vain ihan pienet asiat, jotka toisessa ärsyttää.