Joskus rukoilen. Olenko ripulivajakki?

Tämä teema kokonaisuudessaan liitetään loogisen järjen ulkopuolelle.
Sinne ei saisi ahtaa mitään hengellistä, joka uhkasakon uhalla.

Hämeenlinnan kaupunki on pysynyt päätöksessään olla maksamatta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan suosittelemaa 1 500 euron hyvitystä uskonnottomalle oppilaalle syrjinnän vuoksi.

Hämeenlinnan sivistys- ja hyvinvointilautakunnan äänesti asiasta tiistaina pitämässään kokouksessa, jossa se hylkäsi lautakunnan aikaisemmasta päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Hämeenlinnalainen uskonnoton ala­koulu­ikäinen oppilas osallistui vuonna 2022 koulun järjestämään uskonnollissävytteiseen konserttiin. Oppilaan vanhempi tuohtui asiasta, koska oli luullut konsertin olleen uskonnoton.

Rukoilu on turhaa jos ei usko.
Ensin usko ja sitten vasta rukoilemaan.
Ts usko Raamatun sanaan, silloin Jumala ei jätä sinua yksin saat uuden kaverin joka alkaa puhumaan sinulle!

Rukoilu on joutavaa ajanhaaskausta. Ja jopa vaarallista. Monet ovat ajaneet kolarin rukoiltuaan auton ratissa. Se on yhtä vaarallista kuin rattijuopumus!

rukoileminen on sydämen tila... ei looginen matemaattinen tapahtuma prosessi, missä järki on koko ajan kontrolloimassa itse tapahtumaa. Aivan kuin ajettaisiin autoa..


Vierasta se onkin monelle.


Rukoileminen vaikuttaa aina rukoiljan oman elämänsä onnen tunteeseen ja sielulliseen rauhoittumiseen. Omalta kohdaltani vainajan puolesta rukoilu on ollut
viimeaikoina läsnä. Ei siis maallisen tavoittelu, mutta.... rukoileminen purkaa huolia ja pelkoja ja auttaa lievittämään stressiä ja ahdistusta.

Yhteyttä yritetään jumalalliseen ja kiitollisena aina kuinkas muuten. Eihän se voi koskettaa ateismia silloin.

Rukoilu eli keskustelu kaikkitietävän olennon kanssa on täysin irrationaalista ripulivajakkien touhua. Miksi näin?

1. Et voi kertoa mitään uutta kaikkitietävälle. Se tietää jo kaikki kertomasi asiat.

2. Et voi pyytää kaikkitietävältä olennolta mitään. Jos se tekisi sinun pyynnön mukaan, todellisuus muuttuisi niin, ettei olento olisi enää kaikkitietävä. Esimerkiksi jos olento tietää, että kuolet autokolarissa huomenna ja rukoilet turvallista automatkaa ja selviydyt siitä, niin olento tiesi väärin kun luuli sinun kuolevan.

Toisen puolesta rukoilulla ei ole muuta tarkoitusta kuin antaa rukoilijalle tunne että hän olisi tehnyt jotain konkreettista toisen auttamiseksi. Eli kyseessä on pelkkä itsepetos. Toisaalta juuri sitähän koko uskovaisuus on, valheessa elämistä.

Ensisijassa annamme itse merkityksen tekemisellemme. Käyn pari kertaa viikossa kuntosalilla ja sillä on merkitystä minulle. Ulkopuolelta ei voi sanoa, että kuntosalilta käyminen on minulle merkityksellistä tai merkityksetöntä. Kyse on subjektiivisesta kokemuksesta. Jollekkin toiselle meditaatio on merkityksellistä jne.

Rukoilun voi nähdä meditaatioon rinnastettavana yksilön toimintana, jolla on merkitystä rukoilijalle. Jotkut rukoilutraditiot ovat hyvin lähellä transkendenttista meditaatiota. Jos vaikka lukee ulkoaopeteltuja rukouksia rukousnauhan helmien osoittaman määrän, niin yksilötasolla vaikutus on sama kuin TM:n mantran mekaaninen toistelu, jolla mieli tyhjennetään hetkellisesti.

Uskonnollisessa kontekstissa rukoilu on epäloogista. Jos olisi olemassa kristinuskon mukainen Jumala, niin rukoilu olisi turhaa. Hyvä Jumala tekee, niin kuin on oikein joka tapauksessa eikä kaikkitietävää Jumalaa voi "ohjeistaa" pyynnöillä. Toisaalta kaikkitietävä Jumala tietää jo ennalta mitä ihminen haluaa, mistä on kiitollinen, mitä pelkää jne eikä ihmisen sitä erikseen tarvitse rukouksessa kertoa.

Uskonnollisessa kontekstissa ja todelliseksi kuvitellun "Jumala-suhteen" kannalta rukoilu on siis turhaa ja merkityksetöntä. Yksilölle se voi olla jotain muuta.

Et ole vsjakki. Kirkossa rukoillaan joka kerta.
Rukouksen kautta ihmiset löytävät lohtua ja tukea vaikeina aikoina. Se voi toimia keinona käsitellä surua, pelkoa tai epävarmuutta. Mutta eihän kaikki koe surua.
Tämä on rituaali islamissa ja kuuluu vielä paljon syvemmin kulttuuriin. Kuntosalilla hilainen rukous oman kunnon ja innostuksen puolesta. Vatsan puolesta. Voisitko hävitä pikkuhiljaa. Sulaa.

Voi kiittää myös kiitosrukouksessa.
Henki säilyi. Ei ollutkaan syöpää.
Lapset pääsi opiskelemaan. Naimisiin.
Tulin papaksi mummiksi.. Sain ylim rahaa.
Kiitos hyvästä palvelusta
Kiitos on vastaus joka personoi ihmisen.
Positiiviseksi. Kassalla. Putkassa. Jne.

Joka rukoilee, niin rukoilee, ei sitä tarvitse erikseen mainostaa. Ei ole mitään järkeä eikä oikeaa uskoa tuommonen esittäminen. Amen

Ei rukoileminen sinällään todista ripulivajakkiudesta. Kyllä edelleen paras todiste siitä on ripulivajakin itsensä suustaan päästämät aivopierut.

Olen ollut vapaa uskovainen noin 14-15-vuotiaasta saakka. Ja olen saanut sivusta seurata (-> käännetään "kytännyt" ) vanhempia "uudesti syntyneitä" ihmisiä. Rukous kuuluu hyvin läheisesti uudesti syntymiseen.

Moni luopuu vanhasta elämästään, esim. riippuvuuksista alkoon, huumeisiin, pornoon etc. Kovemmalla asteikolla taakse jäävät esim. vankilakierre, väkivalta, rikollinen elämä. Heitä olen joitakin tuntenut, kun kävin aikoinaan paljon eri seurakunnissa. Nämä ihmiset..he rukoilivat.

Mitä tästä sitten pitäisi oivaltaa? ------rukous kuuluu henkiseen kasvuun.

Uudestisyntyminen ei olekaan salaman isku... kuten sitä ihmetellään kertaluonteinena tapahtumana. Vaan se on jatkuva prosessi. Uskovat kasvavat uskossaan ja syventävät suhdettaan Jumalaan. Tämä kasvu tapahtuu hyvin rukouksessa, Raamatun tutkimisessa sekä yhteydessä muihin uskovaisiin. Tämä on se seurakuntaelämän suola. Noh. Mikä ajoi sitten pois?

Seksuaalinen epätasa-arvo. Minulla on oma lapsi, joka on nuori äiti ja uskova. Mutta poikkeaa muista. Tämä paatos seurakunnissa seksuaalisesta poikkeavuudesta oli liikaa.

Sillä lapsetkin, poikkeavat ovat syntyneet uudestaan ja tuntevat Jumalan, mikä tarkoittaa sitä, että heillä on uusi hengellinen elämä Kristuksessa ja he voivat kokea henkilökohtaisen suhteen Häneen.

Rukoileminen sopii oikein hyvin ihmiselle joka haluaa vielä enemmän itselle.

Ja muutenkin tällainen nöyristely hivelee Jumalan itsetuntoa.

Jokainen positiivinen ajatuksesi

on hiljainen rukouksesi.

Löytyy paljon älykkäitä ihmisiä, joita on onnistuneesti höynäytetty.

Varsinkin jos höynäytys on aloitettu jo varhain, saattaa älykäs, ja myöhemmin hyvinkin pärjäävä tyyppi, olla uskontonsa suhteen täysin puolustuskyvytön.

Indoktrinaatio sokeuttaa!

Siksi lapsia pitäisi suojella uskonnoilta.

Sen sijaan että rukoilisin niin pyrkisin tekemään jotakin konkreettista. Rukoilu sopii ihmisille jotka eivät halua tehdä mitään todellista, vaan haluavat kivan vale tunteen että tekivät jotakin oikeaa.

Antaa teistien rukoilla ja ateistien toimia. Kumpi heistä antaa näkyvän vaikutuksen maailmaan?