Jouluista piparia

Joulu on normaalin rakkauden aikaa.
Aimolla on aika hyvät normaalit lollot, karvaiset mutta hyvät. Aimo lankesi syntiin joulun alla ja minä aimon alla, kun aimolle iski hirveä pakanallinen piparinhimo. Huusin Herraa ja naapureita apuun, mutta kukaan ei normaalisti kuule kun asumme korvessa. Se oli viimeinen paakarin pipari paketti jota suojelin sylissäni suojaten pipareita alastomalla vartalollani ja yritin murista pelottavasti...
Silloin tuli outo tunne, se oli kuin ääni sisältäni... Mietin onko se omatunto ja pitäisikö minun sittenkin jakaa pipari aimon kanssa...? Kysyin neuvoa joulu enkeleiltä...

Mutta se olikin vaan pieru.... Aimo murahti että tässä ei lentosuukot auta ja kapusi päälleni, tunsin aimon karvaiset lollot selkääni vasten ja silloin se tapahtui.
Aimo kysyi että tuntuuko siltä kuin olisi peukalo perseessä?
Kyllähän se siltä tuntuu, vastasin rehellisesti. Aimo heilutti kumpaakin peukaloansa näkökentässä ja sanoi "Hoplaa didl didl didl satsumas!"
Se oli taikuutta... joulun taikaa normaalisti ja ihanan ilmaiseksi! Meinasin tulla hulluksi....