Monet työpaikat laitetaan vain "näön" vuoksi yleiseen hakuun

Olen tätä niin monessa työpaikassa seurannut. Saattavat myös haastella monia päteviä hakijoita ja käydä koko hakurumbasirkuksen läpi. Sitten työpaikkaan palkataan joku tyyppi, jolta ei löydy minkäänlaista koulutusta tehtävään, ei minkäänlaista aikaisempaa työkokemusta vastaavista tehtävistä, eikä oikein mitään muutakaan kompetenssia tehtävien hoitamiseen. Mutta sitten myöhemmin selviää, että hänen joku sukulainen on tai on ollut samassa työpaikassa töissä. Tai joku vastaava ystävyys/sukulaisuus koukero paljastuu kaiken taustalta. Ymmärtäisin tämän jos firma olisi yksityisessä perheomistuksessa. Ei siinä mitään. Mutta tätä harrastetaan ihan julkisellakin tasolla ja pörssiyhtiöissä.

Moneen työpaikkaan on ikään kuin rakennettu jonkinlainen sosiaalinen jatkumo yläasteelle. Moni on ulkoistanut sosiaalisen elämänsä kokonaan työpaikalle ja on tapahtunut jonkinlainen jako "suosittuihin" ja "ei suosittuihin" henkilöihin, jotka sitten hengailevat keskenään työpaikalla. Ehkä myös työpaikan ulkopuolella. Näissä piireissä sitten sumplitaan kaikkea. Jollekin pitäisi saada työpaikka, no onnistuuhan se jne. Meidän poika, meidän tyttö, kaverin kaveri, mökkinaapurin kummin kaima jne. Syntyy jonkinlainen päätäntäelin työpaikan sisälle, joka ei edes ole päättävässä asemassa, mutta päättää silti asioita.

Asiaa voisi tarkastella niin, että rakennettaisiin moottori parhaista ja sopivimmista osista. Ja sitten toinen moottori niistä osista, jotka joku kaveri, sukulainen tai naapurin Reiska on löytänyt kellaristaan ja ne pitäisi saada jotenkin sopimaan. Tätä jälkimmäistä moottoria joutuu muokkaamaan koko ajan näiden osien mukaan, kriittiset osat hajoavat ylirasituksen takia ja lopputulos on äärimmäisen heikko suorituskyky kustannuksiin nähden. Vähän niin kuin koko Suomi valtiona.