Erosin exästä pari vuotta sitten ja minulla on lapsi siitä avioliitosta. Silloin mies jaaritteli erittäin pitkään että haluaako vaiko ei olla mun kans. Lopulta piinavien kahden vuoden jälkeen minä tein eropäätöksen.
Pian löysin miehen joka tuntui todella arvostavan ja rakastavan minua ja myös lastani.
Nyt kuitenkin on ilmennyt ettei hän olekaan varma tunteistaan minua kohtaan. lapsesta välittää tosi paljon. En millään jaksaisi taas tätä. Tuntuu että on aika lailla sama tilanne kuin silloin exän kanssa. Argh!
Ei tää elämä kyllä mitää helppoo ole. Yksin on tietty helpompaa elää kun saa tehdä just niinku haluaa. Mutta toisaalta olen kyllä "perhe-eläjä" ja tämä nykyinen mies on ollut tähän saakka ihana.
Joteski sitä luovuttaa heti kun on jo aikaisepi huono kokemus samasta syystä...
Mitä tässä oikee osaa tehdä...
Pian löysin miehen joka tuntui todella arvostavan ja rakastavan minua ja myös lastani.
Nyt kuitenkin on ilmennyt ettei hän olekaan varma tunteistaan minua kohtaan. lapsesta välittää tosi paljon. En millään jaksaisi taas tätä. Tuntuu että on aika lailla sama tilanne kuin silloin exän kanssa. Argh!
Ei tää elämä kyllä mitää helppoo ole. Yksin on tietty helpompaa elää kun saa tehdä just niinku haluaa. Mutta toisaalta olen kyllä "perhe-eläjä" ja tämä nykyinen mies on ollut tähän saakka ihana.
Joteski sitä luovuttaa heti kun on jo aikaisepi huono kokemus samasta syystä...
Mitä tässä oikee osaa tehdä...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Miten se miehen tunteiden epävarmuus sun mielestäsi ilmenee? Eikö hän sano tarpeeksi usein, että rakastaa sua vai uhkaako hän häippästä heti kun syntyy eripuraa vai vastaako hän sun kysymyksiisi aina "en tiedä" ja "saa nyt nähdä" ja se ei vakuuta sinua, vai mistä on kyse...???
Vai onko hän turhaantuneena tokaissut ettei oikein tiedä mitä tuntee ja sinä olet ottanut sen kirjaimellisesti?
Ehkä te olette yhtä epävarmoja molemmat ettekä osaa kannustaa ja tukea toisianne.
Ehkä rakastumisen synnyttämät fantasiat eivät toteutuneet ja molemmilta loppui usko kykyihinsä saavuttaa yhtään enempää.
Ehkä teidän pitäisi nyt vaan valaa uskoa toisiinne ja siihen, että te kykenette olemaan onnellisia yhdessä.
Ehkä tunteista ja toiveista ei vaihdeta tarpeeksi ajatuksia, joten syntyy väärinkäsityksiä ja hiljaista odottamista molemmin puolin.
Tässä näin ulkopuolisen mietteitä. Sinä tiedät mikä näistä kolahti ja mikä ei ollenkaan.