Lapsi syntyy pojaksi. Hän kehittyy ja kasvaa ja käy koulut ja valmistuu maailmaan.
Hän löytää itselleen naisen johon rakastuu. He muuttavat yhteen ja saavat lapsia.
Isä tekee työtä kunnes hänen työpaikkansa menee firman mentyä konkkaan.
Välit tulehtuu vaimon kanssa ikuisen minimipalkalla kituuttamisen vuoksi.
Vaimo ilmoittaa, että haluaa eron.
Perhe hajoaa ja lapset lähtevät luonnollisesti Äitinsä mukaan, koska oikeus niin päätti.
Vaimo löytää uuden miehen joka luovuttaa lapset ovenraosta Isälle viikonlopuksi.
Lapset kasvavat ja itsenäistyvät ja muuttavat omille tahoilleen.
Kalenteri määrää, että milloin on sopiva hetki ottaa yhteyttää Isään.
Tulee päivä, jolloin Isä jättää tämän matoisen maailman. Hautajaisissa on melkein kaikki lapset ja pari kaveria.
25 vuotta on kulunut ja vinossa olevaan, sammaloituneeseen hautakiveen on tullut lappu, jossa kehotetaan oikaisemaan se pian. Lopulta kivi kaatuu kokonaan koska kehotus ei saavuttanut ketään.
Hautasopimus on mennyt umpeen koska kukaan ei ole sitä uusinut ja se kaivetaan auki ja Isän luut näkevät jälleen päivänvalon. Ne eritellään mullasta ja jauhetaan ja kompostoidaan tai jossakin tapauksessa poltetaan. Viimeinenkin pala isästä on mennyt menojaan.
Hän löytää itselleen naisen johon rakastuu. He muuttavat yhteen ja saavat lapsia.
Isä tekee työtä kunnes hänen työpaikkansa menee firman mentyä konkkaan.
Välit tulehtuu vaimon kanssa ikuisen minimipalkalla kituuttamisen vuoksi.
Vaimo ilmoittaa, että haluaa eron.
Perhe hajoaa ja lapset lähtevät luonnollisesti Äitinsä mukaan, koska oikeus niin päätti.
Vaimo löytää uuden miehen joka luovuttaa lapset ovenraosta Isälle viikonlopuksi.
Lapset kasvavat ja itsenäistyvät ja muuttavat omille tahoilleen.
Kalenteri määrää, että milloin on sopiva hetki ottaa yhteyttää Isään.
Tulee päivä, jolloin Isä jättää tämän matoisen maailman. Hautajaisissa on melkein kaikki lapset ja pari kaveria.
25 vuotta on kulunut ja vinossa olevaan, sammaloituneeseen hautakiveen on tullut lappu, jossa kehotetaan oikaisemaan se pian. Lopulta kivi kaatuu kokonaan koska kehotus ei saavuttanut ketään.
Hautasopimus on mennyt umpeen koska kukaan ei ole sitä uusinut ja se kaivetaan auki ja Isän luut näkevät jälleen päivänvalon. Ne eritellään mullasta ja jauhetaan ja kompostoidaan tai jossakin tapauksessa poltetaan. Viimeinenkin pala isästä on mennyt menojaan.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Yhteiskuntaa hallitsee feministinen satanismi.
Mutta sen tuho on oven edessä.
Haudoilla pitäisi yleensäkin olla ikuinen sopimus.
Kaikki muut maat kunnioittaa vainajiaan eikä häpäise niiden luita levittämällä niitä pitkin maita.
Suomi onkin edelläkävijä kaikessa saastassa ja paholaisen palvonnassa.
Suomessa ei ole tilaa hautausmailla eikä vankiloissa. Siksi hautoja kaivetaan auki ja vankeja potkitaan ulos muutaman vuoden jälkeen.
Suomessa on vain vuokrahautoja.
Isän rooli on perheessä tärkeä, hän on lastensa suojelija.
Siksi paholainen hyökkää kaikin voimin isyyttä vastaan.
Sen himo on tuhota KAIKKI mikä kuuluu luonnolliseen IHMISYYTEEN.
10 p.
Miehen rooli tässä maasa on ollut aina häviäjän rooli. Sodan jälkeen perheensä ja kaiken muunkin menettäneet veteraanit asuivat Töölönlahden rantakaislikossa pahvilaatikkohökkeleissä ja Mankkaan suolla. Poliisit hätistelivät heitä jatkuvasti ja retuuttivat niskasta ja heittivät putkaan. Heidän ainoa synti oli se, että he taistelivat Suomen itsenäisyydestä.
Nyt hannataan taas sotaa. Kyllä kelpaa suomimies taas kotiaan puolustamaan ja sodan loputtua ei niinkään heistä osalla ole minkäänlaista kysyntää fyysisenä taikka psyykkisenä infaliidinä.
Näinhän toimi usakin veteraanejaan kohtaan.
Suomella on hienot lännen arvot
Noinhan se yleensä menee. Yksin tulet ja lähdet, tuo väli on täytettävä tekemisellä ettei pitkästy. Hyvällä onnella koet hetken rakkautta, saat ja annat, loppujen lopuksi millään ei ole silti merkitystä koska lopputulos on aina sama. Tuskalta ei voi välttyä.
Tähän kohtaan sopii valtavan mainiosti se kiinalainen toteamus:
Jos metsässä kaatuu puu, eikä kukaan ole sitä kuulemassa niin lähteekö siitä ääntä ollenkaan?
Hei kaikille,
Hienoa, että kirjoititte tänne. Vertaistuki voi olla hyvä voimavara ja usein keskustelu helpottaa ja auttaa jäsentämään ajatuksia.
Vinkkaan tässä samalla Miessakit ry:n toiminnasta, jota löytyy mm. Tukinetistä. On ryhmächattejä, keskusteluryhmiä sekä kahdenkeskistä keskustelutukea. Kaikki anonyymisti ja maksutta.
Täältä löytyy kootusti kaikki Miessakit ry:n Tukinetissä oleva toiminta: https://tukinet.net/toimijat/miessakit-ry/
Ja esimerkiksi heti tänään perjantaina on MASI-chat, joka on isien avoin keskusteluryhmä. https://tukinet.net/teemat/masi-chat-isien-avoin-keskusteluryhma/ryhmachatit/
Tukinetissä https://tukinet.net/ on monia muitakin palveluita joita voi käyttää elämän eri ongelma- ja kriisitilanteissa.
Ystävällisin terveisin
MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata
Liittohallituksen puheenjohtajana Sirpa Pietikäinen. Haloo?
En ole aloittaja, mutta otan kantaa silti. Hän kirjoittaa siitä, miten tuli ero (vaimo lähti) kun elämä meni tiukemmaksi rahan osalta. Niin, vaimo lähti. Kriisikeskuksesta sitten vastaakin nainen. Surkuhupaisaa. Eikö teillä miehiä ole ollenkaan palkkalistoilla?
Vähän niinkuin oppilaitoksissa: pääosin opinto-ohjaajat, erityisopettajat ja kuraattorit ovat tätejä. Ei hyvä tilanne ollenkaan.
Hei,
Tukinetissä Miessakit ry:n palveluissa toimivat henkilöt (työntekijät ja vapaaehtoiset) ovat kaikki miehiä ja palvelut on suunnattu pelkästään miehille.
Toivottavasti tämä tieto rohkaisee osallistumaan, jos tarvetta on!
Ystävällisin terveisin
MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata
Ihme ja kumma!
Ei ole tarvetta. Kuten kirjoitin, en ole aloittaja.
Tässä maassa hoidetaan oiretta eikä taudin aiheuttajaa. Ei tuollaiset ukkojen keskustelusakit hyödytä muita kuin niiden pyörittäjiä.
Nuorena on helppo mesota kaikenlaista, kun askel ole vielä lyhennyt. Tulee kyllä ajan kanssa ajallaan lyhenemään. Fakta totuutta.
En menisi keski-ikäisiä politiikkojamme ja siitä vähän vanhempaan suuntaan, enään nuorina pitämään.
No johan oli ketju.
Ihan vilunväreet kulkivat kropassa. Huh.
Tunnistan tuon ajatuksen kulun hyvin.
Italiassa, eikä kyllä missään muuallakaan Euroopan sivistysvaltioissa tuollainen olisi lainkaan mahdollista.
Italiassa ja espanjassa perhe on kaikki kaikessa. On toki muuallakin mutta kunhan pari mainitsin.
Tässä on syväanalyysi suomalaisten sukurakkaudesta. Puistattavaa.
Kanttorilta surullinen havainto kuolleen omaisten käytöksestä – ”Joskus ei vaan toimet enää riitä”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011037220.html
Aloitus oli tottakin todempaa. Suomi täyttyy näistä kohtaloista. Mies on vain siittäjä ja rahoittaja ja kun rahat käy vähiin niin potku perseeseen ja matriarkaalinen oikeusjärjestelmä huolehtii siitä, että mies on se joka hakee lapset viikonloppuna luokseen.
Tämä on täyttä totta Suomessa vuonna 2025. Oksettavaa.
On ollut aina. Viime sodassa mihiä kuoli 68 000 yksilöä mutta mitäs tuosta? Sehän kuuluu miehen rooliin.