Tehkää siis oma top 10 listanne toisen maailmansodan parhaista hävittäjistä koko sodan ajalta, vain yksimoottoriset mäntämoottoriset hävittäjät lasketaan, eli suihkukoneet, rakettihävittäjät ja kaksimoottoriset raskaat hävittäjät eivät ole mukana.
Koko sodan ajalta tarkoittaa, että ette luettele sodan päättyessä parhaita koneita, vaan sen mukaan, mitä kukin oli suhteessa omaan aikaansa koko sodan ajalta. Bf 109 ja Spitfire luokitellaan yhdeksi koneeksi, eli ei tarvii jakaa näitä esim. Spitfire I, Spitfire II jne. ja esim. Macchi 202 ja 205 voidaan samalla periaatteella niputtaa yhteen ja samoin Jak-1 ja Jak-3 voidaan niputtaa ja Jak-7 ja Jak-9.
Tässä testataan, miten pärjäätte äijätiedossa.
T. harmaasusi
Koko sodan ajalta tarkoittaa, että ette luettele sodan päättyessä parhaita koneita, vaan sen mukaan, mitä kukin oli suhteessa omaan aikaansa koko sodan ajalta. Bf 109 ja Spitfire luokitellaan yhdeksi koneeksi, eli ei tarvii jakaa näitä esim. Spitfire I, Spitfire II jne. ja esim. Macchi 202 ja 205 voidaan samalla periaatteella niputtaa yhteen ja samoin Jak-1 ja Jak-3 voidaan niputtaa ja Jak-7 ja Jak-9.
Tässä testataan, miten pärjäätte äijätiedossa.
T. harmaasusi
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hämärästi muistan korkkareista Messerschimit ja Mustangit. Tietenkin Tempestit ja Hurricanet. Mutta asia jäi sitten kun tuli yksisylinteriset ilma- ja puhallinjäähdytteiset kulkuvälineet.
Mies 65
Mersu ja Mustang kuuluvat ehdottomasti tälle listalle. Hurricane oli ehkä paras hävittäjä joskus 1938, mut sodan kuluessa vanheni nopeasti siitä kakkosversiosta huolimatta. Oli kuitenkin taistelun Englannista aikaan vielä brittien yleisin hävittäjäkone.
Tempest tuli sitten sodan lopulla, kehitettiin Typhoonista, joka oli epäonnistunut yritys korvata Hurricane. Typhoon ja Tempest olivat nopeita matalalla ja käytettiin rynnäkkökoneina.
harmaasusi
Jos olisin rikas ostaisin Corsair F4U:n. Siinä olisi miehekäs kulkupeli, jolla voisi lentää taivaalla kuin Darth Vader konsanaan. Mustanki on hieman liian siro omaan makuun.
Corsair oli käytössä vielä Korean sodassakin joten siltä osin lienee ollut paras kone useimmilla mittareilla.
Mustang oli varmaan paras saattohävittäjä toimintasäteensä puolensa.
Hellcatilla oli eniten pudotuksia ja ehkä siten paras tukialuksilta toiminut kone. Corsairilla joutui laskeutumaan sokkona, joten siltäosin se ei soveltunut tukialuksille niin hyvin.
Thunderbolt lienee ollut koneista kestävin.
Wocke Wolfin suorituskyky ja aseistus oli Messerschimitiäkin parempi.
Brittien Spitfiret taisivat olla matalalla Messerschmithejä parempia, kun Messersmith pärjäsi paremmin korkealla.
Japsien Zero taisi pärjätä hyvin sodan alussa, mutta jäi kyllä pahasti jenkkien jalkoihien sodan jatkuessa. Jenkit tiesivät kaikki Zeron heikkoudet, ja suorituskykyisimmällä koneilla pystyivät valitsemaan taistelunsa, ja olemaan taktisessa etulyöntiasemassa.
Eniten pudotuksia oli Bf 109:lla. Yli sata lentäjää ilmoitti sillä yli sata pudotusta. Hellcattilla oli tosin erittäin hyvä pudotussuhde. Suomalaiset tosin tekivät pudotussuhteen maailmanennätyksen Fiat G.50 koneella ja lähes yhtä kovan saldon Brewsterillä.
Focke-Wulf Fw 190A oli täysin ylivoimainen suhteessa muihin hävittäjiin 1941-1942. Nopeus, tulivoima ja kestävyys olivat sen valtteja. Se myös oli nopeiten rollaava, eli kääntyi pituusakselinsa ympäri nopeiten ja näin ollen lähti kaartoon nopeiten. Fw 190A-9 vielä mätsäsi Mustangiin ja D-9 oli Mustangiakin suorituskykyisempi alle 6000 metrissä. D-11 oli suorituskyvyltään jo uudella tasolla, kuten myös Ta 152 koneet.
Kestävimmät olivat kuitenkin P-47 ja Corsair. Itsellä on taustakuvana F4U-1 Corsair, johon japanilainen ässä Naoshi Kanno ampui sarjan Shiden-Kain neljällä 20mm tykillä. Kone selvisi takaisin tukikohtaansa, mutta toinen siipi on keskeltä poikki ja runko täysin syöty lukuunottamatta lentäjää suojannutta panssaripunkkaa, mitä tykit eivät läpäisseet.
A6M2 Type 21 Zero oli paras lentotukialushävittäjä 41-43 ja A6M3 type 32 sen rinnalla 42-43. Tyyppi 21 omasi poikkeuksellisen pitkän toimintasäteen, minkä ansiosta se pystyi viemään taistelut riittävän kauas omista lentotukialuksista niin, että omat alukset olivat vihollisen lentokoneiden kantaman ulkopuolella. Zero tunnetusti omasi hyvin pienen kääntöympyrän. Jos Mustang kääntyi Zeron perään, Zero kääntyi Mustangin kiinni 30 sekunnissa ja pääsi sen perään. Zero myös säilytti suorituskykyään korkeammalle mentäessä paremmin, kuin P-40, tai F4F, jotka olivat sen pääasiallisia vihollisia. Lisäksi Zero oli selvästi nopeampi, kuin F4F. Grumman F4F Wildcatin ainoat vahvuudet suhteessa Zeroon olivat kestävyys, ja syöksynopeus. Eli se kesti osumia ja kykeni syöksymään pakoon. Curtiss P-40 taas oli Zeroa nopeampi matalalla lennettäessä.
Grumman F6F Hellcat oli hyvin tehokas ja näin ollen peittosi Zeron. A6M5 pystyi vielä lähes mätsäämään Hellcatin ensimmäisen mallin kanssa, mutta uuden mallin tulon ja Corsairien yleistymisen myötä Zero putosi kelkasta lopullisesti. Japani myös menetti vuosien kuluessa suurimman osan kokeneista lentäjistään ja korvaajat olivat yleensä toistaitoisia ja helppoja maaleja amerikkalaisille.
harmaasusi
,ol' pmj liööotpm ,idtqwöwom4em ,omwr kp w,,iom åittaaj'm voeö' jej sw,,ilp jsj bao,4emmom pm kpp--.
Kuulostaa minusta enemmän nörttitiedolta kuin äijätiedolta.
Mitä se äijätieto sitte olis? Olutmakujen tuntemusta? Parhaat ruuvimeisselit top10?
harmaasusi
Focke wulf taisi olla tehoiltaan ja tuhovoimaltaan kärkipäätä, mustang taisi olla ykkönen lento-ominaisuuksiltaan
Mustangin B/C/D/K -versiot olivat erittäin nopeita ja etenkin D ja K omasivat poikkeuksellisen pitkän toimintasäteen. Mustangin moottorin pystyi säätämään niin, että sen vahvuusalue oli erittäin korkealla. Jos pommikoneet ja niitä saattavat Mustangit olivat erittäin korkealla, niin normaalihävittäjät eivät pärjänneet tuolla Mustangeille. Messerschmitt Bf 109G-6/14/10 AS-versiot sitten olivat sitä korkealla lentämistä varten. Myös niiden moottorit oli säädetty korkealla lentämiseen. Bf 109G-14/AS mätsäsi kokolailla Mustangin nopeuteen, mutta oli nousukykyisempi.
Fw oli paras hävittäjä 41-42.
harmaasusi
Top neljä on mielestäni helppo erotella muista, siinä olisi selvästi Messerschmitt Bf 109, Focke-Wulf Fw 190, Supermarine Spitfire ja North American P-51 Mustang.
Top 10 joukkoon pitäisi ottaa lisäksi ainakin amerikkalaisista Republic P-47 Thunderbolt ja Vought F-4U Corsair, japanilaisista Mitsubishi A6M Zero/Reisen ja Nakajima Ki-84 Hayate, liittoutuneiden koodinimi "Frank" ja italialaisista Macchi Mc.202/205. Viimeinen sija on huomattavasti vaikeampi, mutta vahva kiinnitys siihen olisi ollut ainakin ranskalaisella Dewoitine D.520 -hävittäjällä. Moni ehdottaa mukaan Grumman F6F Hellcatia ja Hawker Hurricanea, tai venäläistä Jakovlev Jak-3 -hävittäjää. Hurricane oli sodan alussa isossa roolissa, mutta vanhentui nopeasti, eikä siksi kuulu listalle. Hellcatin menestys tuli lähinnä sodan viimeisen puolentoistavuoden aikana tuolloin vanhentunutta Zeroa vastaan ja se ei esim. suhteessa tuolloisia saksalaisia koneita vastaan olisi ollut kilpailukykyinen. Jak-1/Jak-3 ei ollut koskaan aivan huippua, vaikka olikin neukkujen parhaimmistoa. Jak-3 tuli käyttöön vajaa vuosi ennen, kuin sota loppui Euroopassa, eikä sekään ollut parempi esim. kolme vuotta aiemmin käyttöön otettuja Focke-Wulfeja.
harmaasusi
Johan sä teit, saako kopioida sulta? 🙂
Jasu
Aloituksesi on täsmätietoa hävittäjistä kiinnostuneille, suinkaan kaikki äijätkään eivät ymmärrä niistä yhtään mitään. Kuten ei kaikki ymmärrä moottoreista ja tekniikasta yhtään mitään. Miessukupuoli ei takaa teknistä älyä, ehkä mahdollistaa sen muttei takaa. 🙂
Tiedän paljon ihan tyhjäpäitä miehiä tekniikan saralla.
Jasu
Toki saa kopioida, jos tuosta hyötyy jotain, voisin tehdä vielä top10 listan oikeassa järjestyksessä ja laittaa perustelut. Teenkin sen, kun tulee sopiva hetki.
harmaasusi
Kiitos. En ole ajatellut, että mulla olisi teknistä älyä. Ehkä enemmän semmoista filosofista älyä. Mut olen näistä lentokoneista, panssarivaunuista, laivoista, sukellusveneistä ja autoista ollut kiinnostunut lapsesta saakka....
Sinulle japanilaisista autoista ja moottoripyöristä kiinnostuneena voin mainita, että japanilaisia sotilaslentokonevalmistajia oli Mitsubishi, Kawasaki, Nakajima, Aichi ja Kawanishi. Nakajiman ehkä tunnetuin kone oli Ki-43 Hayabusa -hävittäjä. Kawasakilla oli Ki-61 Hien(pääskynen) -hävittäjät, joissa oli Daimler-Benzin koneet ja Ki-45 Toryu(lohikäärmeentappaja) raskaat hävittäjät.
harmaasusi
Minäkin olen ollut aina kiinnostunut ajokeista ja lennokeistakin, mutten koskaan ole noin syvällisesti perehtynyt asiaan kuin sinä. Niin kiinnostunut en ole tekniikasta, mutta tykkään ymmärtää edes yleisellä tasolla mistä puhutaan. Myös ajokeissa, etten ole ihan umpi uuvatti joka ei tajua mistään mitään.
Jotain tajuan, mutten suinkaan pärjää tiedoissani tai taidoissani varsinkaan perehtyneille. Harrastajille.
Mutta taas sitten kutomisesta ja tekstiilitöistä en älyä yhtään mitään. En mitään. Tekniset asiat on mulle helpompia. Vaikken missään mikä expertti ole. Välttävä.
Jasu
Minua sen sijaan on aina kiinnostanut kaikkien ajokkien ja lennokkien ohjaaminen/ajaminen. Käyttäminen, kuin sen anatomia perinpohjin. Ihmisen anatomian sitten osaankin liki kauttaaltaan. Onkin kirurgi sanonut, että pitäisi ehdottomasti opiskella lääketiedettä ja lääkäri, harva maallikko tietää noin paljon. Ihminen tietää mikä kiinnostaa.
Jasu
Mulla taas pää savuaa, kun tässä on niin paljon tietoa. Ensin mä ihmettelin mäntämoottoria ja mietin mites se lentokoneeseen sopii, mutta sitten sytytti, että onhan se tähtimoottorikin mäntämoottori. No sitten mä ihmettelin noita japseja kawasaki ja mitsibishi. Mutta onhan SAABillakin lentokone. Ettei se mitään tavatonta ole.
Ja tekihän BMW lentokonemoottoreita myös. Eipäs sekään tullu mieleen, vaikka mullakin on bemari. Mutta ilmakulkuneuvot on jääny vähemmälle, kun korvat on jo tukossa pelkästään ajatuksestakin.