Missä on yhteisöllisyys ?

Puhutaan edelleen Suomen jazz-kentästä, joka painottuu edelleen voimakkaasti Etelä-Suomeen.

Jazzliitto on jyrännyt sen kentän aika pieneksi ja Sibelius-Akatemian Jazz kenttä on siinä kiinni.

Mutta missä on se jazz yhteisön yhteisöllisyys, kun ei sitä tarvitse pakko akatemisoida, koska muuten siitä jazz-kentästä tulee hyvin elitistinen.

Kun meillä on edelleen tässä maassa Helsingin Pop Jazz Konservatorio ja muita lukuisia maineikkaita konservatorioita, joissa myös opetetaan tätä jazz-musiikkia.

Mutta edelleen nämä Sibiksen jazz-puritaanit haluavat pitää sen jazzin opetuksen vain ja ainoastaan keskittyneenä Amerikkalaiseen jazz-standardiin.

Pitäisikö sitten suomalaista iskelmämusiikkiakin opettaa keskittymällä 50-lukumaiseen Suomi humppa standardiin ?

Kun tällainen elitistinen puritismi tappaa sen suomalaisen jazz-standardin kokonaan.

Tulevaisuudessa emme enää tarvitse mitään jazzliittoa tai Sibelius-Akatemiaa, Popjazzkonservatoriota jne. Koska silloin nämä laitokset eivät enää ole olemassa, koska siinä ajassa se jazz-musiikki ja sen opiskelu on mahdollista jokaiselle, joka sellaista haluaa opiskella. Joten silloin myös loppuu tämä oppilaitosten homogeeninen laitosyhteisöllisyys, jonka tilalle tulee lopulta se aito taiteellinen tasa-arvo, jota tähän maahan on jo pitkään kaivattu.