Naisille tarjous

Nainen joka suostuu pesemään mun pyykit ja pitämään asunnon siistinä saa mun pyyteettömän rakkauden ;-)

Kuulostaako hyvältä?
674443
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 67

Vanhimmat

hyvältä, muuta miksi naisen "pitäisi" pestä pyykkisi ja huolehtia asunnon siisteydestä?

Oletetaan, että käytte molemmat töissä. Mitä muuta tarjoat naiselle, antaahan hänkin sinulle pyyteettömän rakkautensa?

Kysyn vain aivan mielenkiinnosta. Enkä ole mikään feministivouhottaja, minä nimittäin pesen yleensä käytännön syistä mieheni pyykit.

Äänestä
  • En pidä pyykinpesusta enkä siivouksesta. Ruuanlaitosta pidän ja sen teen ihan mielelläni. Eli minä tarjoan ruuan raskaan päivän päätteeksi ;-)

    Pyykinpesua ja siivoamista ei tehdä joka päivä mutta ruoka tehdään. Eli eikö silloin mene hommat suht. tasan? Sitä paitsi olen hyvä ja aktiivinen tarjoamaan rakkautta :-O

    Entisessä elämässä huolto pelasi hyvin, kun laittoi likaiset vaatteet koriin niin ne löytyivät parin päivän kuluttua kaapista puhtaana. Siistiäkin oli.

    Joo, täytyy tästä lähteä hakemaan pyykkituvasta pyykit ja laittaa kuivumaan...

    Äänestä

  • "Mitä muuta tarjoat naiselle--?"

    Kahvit ekoille treffeillä ja tuopin baarissa. Jos ei kelpaa niin saapi sanoa heti, niin juon nekin itse.

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    En pidä pyykinpesusta enkä siivouksesta. Ruuanlaitosta pidän ja sen teen ihan mielelläni. Eli minä tarjoan ruuan raskaan päivän päätteeksi ;-)

    Pyykinpesua ja siivoamista ei tehdä joka päivä mutta ruoka tehdään. Eli eikö silloin mene hommat suht. tasan? Sitä paitsi olen hyvä ja aktiivinen tarjoamaan rakkautta :-O

    Entisessä elämässä huolto pelasi hyvin, kun laittoi likaiset vaatteet koriin niin ne löytyivät parin päivän kuluttua kaapista puhtaana. Siistiäkin oli.

    Joo, täytyy tästä lähteä hakemaan pyykkituvasta pyykit ja laittaa kuivumaan...

    niin ottaisin heti!

    Minusta olisi aivan ihanaa, jos mies osaisi laittaa ruokaa ja hemmottelisi minua valmiilla aterialla. Arkiruokakin kelpaisi aivan hyvin, mutta olisi todella mahtavaa, jos omakin ukkoni osaisi laittaa ruokaa.

    Siitä hyvästä kyllä pesisin pyykit ja siivoaisin.

    *Huokaus*

    Eli minä ottaisin!

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    En pidä pyykinpesusta enkä siivouksesta. Ruuanlaitosta pidän ja sen teen ihan mielelläni. Eli minä tarjoan ruuan raskaan päivän päätteeksi ;-)

    Pyykinpesua ja siivoamista ei tehdä joka päivä mutta ruoka tehdään. Eli eikö silloin mene hommat suht. tasan? Sitä paitsi olen hyvä ja aktiivinen tarjoamaan rakkautta :-O

    Entisessä elämässä huolto pelasi hyvin, kun laittoi likaiset vaatteet koriin niin ne löytyivät parin päivän kuluttua kaapista puhtaana. Siistiäkin oli.

    Joo, täytyy tästä lähteä hakemaan pyykkituvasta pyykit ja laittaa kuivumaan...

    miehellä onkin. Voisko ajatella niin, että minä toisin pyykkini sulle pestäväksi.

    Äänestä

  • rakkauden kirjoitti:

    miehellä onkin. Voisko ajatella niin, että minä toisin pyykkini sulle pestäväksi.

    Ei voi. Ja syy on selitetty aikaisemmin...

    Äänestä

pesisin pyykkisi, siivoisin kotisi, vaikka kädestä syöttäisin, yöt hellisin, aamiaisen toisin sängyysi, mutta, se yksi mutta, minun täytyisi olla sinnun tosi rakastunut. Aikaa ja energiaa mulla kyllä riittää riittäisi, mutta tuo yksi .....

Äänestä
  • Kuulosti tosi ihanalta. Tuollaisen naisen kun löytäisi niin hakisin sille vaikka kuun taivaalta... Mutta pyykkiin ja siivoamiseen en koske ;-)

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    Kuulosti tosi ihanalta. Tuollaisen naisen kun löytäisi niin hakisin sille vaikka kuun taivaalta... Mutta pyykkiin ja siivoamiseen en koske ;-)

    voisikin ihastua tuommoiseen periaatemieheen. Kun viellä ne "mannapuurot & mansikat " maistuisivat meille molemmille.

    Äänestä

Jos pystyt lisäämään tuohon vielä hyvän seksin, niin varmasti ottajia riittää. Ja astianpesukoneen jos vielä tyhjennät, niin melkeinpä asettuisin jonon jatkoksi, jos oisin vapaa tyttönen.

Äänestä
  • Seksistä ei oo mitään valitusta ikinä kuulunut. Kiihkeäksi joku on sanonut :-)

    Astianpesukoneen tyhjennän, mutta en täytä. Se pöydän tyhjääminen on yleensä jäänyt muille... Ruuanlaitossa käytettävät astiat laitan koneeseen kyllä. No menipäs tarkaksi.

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    Seksistä ei oo mitään valitusta ikinä kuulunut. Kiihkeäksi joku on sanonut :-)

    Astianpesukoneen tyhjennän, mutta en täytä. Se pöydän tyhjääminen on yleensä jäänyt muille... Ruuanlaitossa käytettävät astiat laitan koneeseen kyllä. No menipäs tarkaksi.

    Sepäs kuulosti hyvältä! Mä kyllä täytän mielelläni, mutta tyhjennys on tuskaa. Tosin mäkin tykkään laittaa ruokaa, joten oiskohan meillä sitten tahtojen taisto siitä, kumpi saa laittaa ruokaa :)

    Äänestä

  • Milla kirjoitti:

    Sepäs kuulosti hyvältä! Mä kyllä täytän mielelläni, mutta tyhjennys on tuskaa. Tosin mäkin tykkään laittaa ruokaa, joten oiskohan meillä sitten tahtojen taisto siitä, kumpi saa laittaa ruokaa :)

    Mulle ei ole 10 vuoteen laittanut nainen ruokaa, jos satunnaisia äidin, siskojen tai tuttujen ruokia ei lasketa. Mä oon aina tehnyt sen. Ex on varmaan aika päänsärky seuraavalle kumppanilleen kun ainoastaan aamupuurosta on kokemusta ;-)

    Olis se varmaan hienoa joutua sellaisen huomionosoituksen kohteeksi, että vois joskus töiden jälkeen mennä valmiiseen ruokapöytään, voin kuvitella... Tai vaikeaa edes kuvitella. Mutta osaisin arvostaa.

    Toki arvostan myös pyykkäystä ja siivoamistakin... Nyt varsinkin kun sitä on joutunut itse tekemään niin tajuaa että onhan siinä hommaa. Kun vastaavasti en ole siivonnut 10 vuoteen ja pessyt pyykkiä oikeastaan ikinä. Voi sanoa että mun elämää on siunattu hyvillä naisilla.

    Äänestä

Meikäläinen siivoaa, pyykkää, tiskaa ja laittaa ruokaa täällä 54 neliöisessä velattomassa rivitalokämpässä, eikä tee tiukkaakaan.
Siis kukin tavallaan.

Äänestä
  • tuo oli aloittajaan nähden todella epätoivoinen yritys!

    heh, ei se epätoivo vetoa vieläkään naisiin!

    Äänestä

  • mr täydellinen kirjoitti:

    tuo oli aloittajaan nähden todella epätoivoinen yritys!

    heh, ei se epätoivo vetoa vieläkään naisiin!

    ....ei kai se sentään epätoivoista ole, jos pitää omaa pesää siistinä, puhtaana ja viihtyisänä, voi sinua pientä, kyllä sinäkin huomaat jotain, kunnes pääset äidin helmoista irti.

    Naisiin muuten vetoaa erittäin tehokkaasti se, että pesästä huolehtiminen ja välittäminen todella näkyy myös käytännössä, eikä vain puheissa.

    Äänestä

  • mr täydellinen kirjoitti:

    tuo oli aloittajaan nähden todella epätoivoinen yritys!

    heh, ei se epätoivo vetoa vieläkään naisiin!

    Mitähän tuokin oli olevinaan. No, eipä tuo luetun ymmärtäminen ole tänne kirjoittavilla useinkaan kovin hyvin hallussa.

    Äänestä

mut jo heti pyydät pesemään pyykkisi ja siivoamaan.

Olen pahoillani mut tää vissiin on miehen logiikkaa

Äänestä
  • Ihan tahallani jätin siihen sellaisen "koukun". Mutta voidaanhan ajatella että kun näistä tekemisistä ja tekemättä jättämisistä ollaan päästy sopimukseen voidaan ottaa tämä pyyteetön rakkaus kehiin ;-)

    Olen vaan huomannut että noista pyykeistä ja siivoamisesta tulee riitaa, koska ne on mulle tuskallisia toimenpiteitä. Riidan välttämiseksi kannaisi etukäteen sopia pelisäännöt. Mutta kyllä mä oman osani silti teen, mutta muissa asioissa. Pohjalaista miestä ei vaan oo noihin töihin luotu...

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    Ihan tahallani jätin siihen sellaisen "koukun". Mutta voidaanhan ajatella että kun näistä tekemisistä ja tekemättä jättämisistä ollaan päästy sopimukseen voidaan ottaa tämä pyyteetön rakkaus kehiin ;-)

    Olen vaan huomannut että noista pyykeistä ja siivoamisesta tulee riitaa, koska ne on mulle tuskallisia toimenpiteitä. Riidan välttämiseksi kannaisi etukäteen sopia pelisäännöt. Mutta kyllä mä oman osani silti teen, mutta muissa asioissa. Pohjalaista miestä ei vaan oo noihin töihin luotu...

    Oletko joskus onnistunut siinä. Naiset elävät tilanteen mukaan, Sopimuskin on vähän niinkuin se tulkitaan ja naiset ovat mestareita tulkitsemisessa.

    Äänestä

  • old_profile_1967 kirjoitti:

    Oletko joskus onnistunut siinä. Naiset elävät tilanteen mukaan, Sopimuskin on vähän niinkuin se tulkitaan ja naiset ovat mestareita tulkitsemisessa.

    Olen onnistunut sopimaan naisten kanssa, jotenkin se on tapahtunut luonnostaan ilman että siitä olisi edes puhuttu. Se tosin ei vielä tarkoita auvoista parisuhdetta vaan tarjoaa tietynlaisen perustan yhdessäololle. Ylä- ja alamäkeähän tämä elämä on... Ja tiimityöskentelyä.

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    Olen onnistunut sopimaan naisten kanssa, jotenkin se on tapahtunut luonnostaan ilman että siitä olisi edes puhuttu. Se tosin ei vielä tarkoita auvoista parisuhdetta vaan tarjoaa tietynlaisen perustan yhdessäololle. Ylä- ja alamäkeähän tämä elämä on... Ja tiimityöskentelyä.

    joitain aivan erinomaisia luontaisia avuja ja taitoja saada meidät naiset tekemään vaikka mitä, jos ei kerran sanojakaan tarvita. ;)

    Lämpimään ruokaan sisältyy ilmeisesti joku jälkiruokakin...

    Äänestä

  • pikkunainen kirjoitti:

    joitain aivan erinomaisia luontaisia avuja ja taitoja saada meidät naiset tekemään vaikka mitä, jos ei kerran sanojakaan tarvita. ;)

    Lämpimään ruokaan sisältyy ilmeisesti joku jälkiruokakin...

    Rakastuneen naisen saa tekemään vaikka mitä kun pyytää oikein ;-) Voih, kun ajatteleekin.. No, kaitpa se joku vielä löytyy, sitä vaan on tullut niin nirsoksi. Tieto lisää tuskaa, parisuhteissakin ilmeisesti.

    Äänestä

mä inhoan tiskaamista ja siivoamista mut rakastan ruuanlaittoa. eikö kävis et kokkaillaan yhessä ja eletään sikolätissä loppuelämä onnellisina?

Äänestä
  • Voin jo kuvitella niitä riitoja kun jossain vaiheessa on pakko jomman kumman siivota... No way woman!

    Tässä on vielä sekin että pidän siisteydestä. Nytkin kotonani on siistiä, pakon edessä on joutunut itse siivoamaan. Heh...

    Äänestä

Kannattasko sun viedä pyykkis pesulaan ja palkata siivooja käymään kotona?

Äänestä
  • Riittääkö niille siellä pesulassa palkkioksi jos taputtaa pepulle ja kertoo rakastavansa?

    Ja haluan mä muutakin parisuhteelta kuin kodinhoitoa.

    Äänestä

..... silittelemään sua. Ilmoita kun olet palkannut kotiapulaisen,niin minä ilmoitan tulostani.

Äänestä
  • Silittely kuulostaa hyvältä mutta mihin me kotiapulaista tarvitaan..?!?

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    Silittely kuulostaa hyvältä mutta mihin me kotiapulaista tarvitaan..?!?

    se suostu peseen sun pyykkejä, hei daa. Tommonen muija olis kyllä ihan helmi. Mut mitä järkee tässä viestiketjussa on? Ei tommosia naisia oo missään ;P

    Äänestä

  • ettei kirjoitti:

    se suostu peseen sun pyykkejä, hei daa. Tommonen muija olis kyllä ihan helmi. Mut mitä järkee tässä viestiketjussa on? Ei tommosia naisia oo missään ;P

    viisainta lopettaa tämä leikki tuon "miehen" kanssa. Itse asiassa, jotku haluaa vain tälläistä huomiota osakseen, saa tuntee olevansa pääroolissa, hetken. Mutta hyvä huomata, ei ne tämän päivän naiset enään suostuis kenellekkään piiaksi vaikka sitä lämpöä saiskin palkaksi. Ei muuta kuin terv. kaverille, että pyykkäilehän vaan, se on hyvää terapiaa, ja naista kun olet iskemässä, saat vastakaikua varmasti enempi kun kerrot miten omatoiminen olet. Muilekin miehille vinkiksi.

    Äänestä

...on todellakin pyyteetöntä, eikä siinä ole mitään vastinetta, että antaa rakkautta toiselle.

Lueskelin viestejä ja kerroit, että et pidä siivouksesta ja pyykinpesusta, kukapa siitä sillä tavalla pitäisi, että vertaisi esim. suklaan syöntiin.

Minä pesen pyykkiä, kylläkin vaimo avustaa, koska on yksinkertaisesti parempi siinä, siivoan, laitan ruokaa melkein joka päivä, koska vaimokin on töissä ja tekee fyysisesti rankempaa töytä kuin minä. Vaimo saa mennä hetkeksi sänkyyn köllöttämään ja odottamaan ruokaa töiden jälkeen. Silitän vaatteita, käyn vaimon kanssa vaatekaupassa lapsille ostamassa vaatteita(maksan myös).

Pointti on siis se, että parisuhteessa saa olla kaikissa töissä ja askareissa apuna ja olen mielelläni, vaikka se joskus tuntuukin enemmän työltä ja joskus vähemmän. Sitä on pyyteetön rakkaus, että auttaa toista puolin ja toisin kaikella tavalla kaikissa töissä.

Voihan toki vaihtokauppojakin sopia, mutta ehkä olisi hyvä opetella tekemään niitäkin töitä, joista ei pidä nin paljon.

Äänestä
  • Kirjoitat viisaasti, hyvä mies. Olen asiaa näkökulmastasi ajatellutkin. Musta vaan tuntuu että tuommoinen vaihtokauppa systeemi sopisi minulle paremmin. Viestiketjun tarkoituksena olikin tutkia onko naisista moiseen vai onko ihan pakko laittaa KAIKKI asiat fifty-fifty ettei tule jotain alemmuudentunnetta ja vaikutelmaa sortamisesta.

    Niinkuin aiemminkin totesin, aikaisemmissa suhteissa homma on toiminut juuri kuten ehdotin aloituksessa. Oikeastaan minkäänlaista kritiikkiäkään ei aiheesta kuulunut. Suhteet kaatuivat ihan muihin asioihin.

    Mutta joo, on kyllä hienoa että homma toimii teillä.

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    Kirjoitat viisaasti, hyvä mies. Olen asiaa näkökulmastasi ajatellutkin. Musta vaan tuntuu että tuommoinen vaihtokauppa systeemi sopisi minulle paremmin. Viestiketjun tarkoituksena olikin tutkia onko naisista moiseen vai onko ihan pakko laittaa KAIKKI asiat fifty-fifty ettei tule jotain alemmuudentunnetta ja vaikutelmaa sortamisesta.

    Niinkuin aiemminkin totesin, aikaisemmissa suhteissa homma on toiminut juuri kuten ehdotin aloituksessa. Oikeastaan minkäänlaista kritiikkiäkään ei aiheesta kuulunut. Suhteet kaatuivat ihan muihin asioihin.

    Mutta joo, on kyllä hienoa että homma toimii teillä.

    mies! Yksi eroonne johtanut syy oli varmasti se, että vaimosi nieli nöyryytensä! Jos suhteessa on yksikään asia pielessä, on muutkin. Esim. seksi ei maita, jos on kotiapulaisen virassa vaimona.

    Äänestä

  • kun ajattelet tuolla tavalla. Onneksi tällaisiakin miehiä löytyy!

    Oma miehenikin auttaa missä ehtii, meilläkin kun näitä lapsukaisia (onneksi) on. Minulla on "home office", mutta vaikka mieheni on pitkiä päiviä töissä ja lentelee myös ympäri maailmaa, kyllä me jaamme kotityöt periaatteella "kuka ehtii". Ja mieheni kyllä pyörittää tätä sirkusta aina kotona ollessaan, että minä pääsen urheiluharrastuksiini jne.

    Ruoanlaitto on tosin minun heiniäni, se olisi ihanaa jos oma ukkonikin kokkaisi joskus jotain. Kananamunan keitto onnistuu, mutta siihen se jääkin. Mutta toisaalta - eihän kukaan ole täydellinen.

    Äänestä

  • oppia kirjoitti:

    mies! Yksi eroonne johtanut syy oli varmasti se, että vaimosi nieli nöyryytensä! Jos suhteessa on yksikään asia pielessä, on muutkin. Esim. seksi ei maita, jos on kotiapulaisen virassa vaimona.

    Minä tein eron ja tiedän syytkin. Joten ei toi sun teoriasi oikein toimi tässä tapauksessa. Mutta ymmärrän kyllä mitä tarkoitat.

    En mä mikään hirviö sentään ole. Tein kyllä paljon asioita kotona, remontoin, tein suuremmat investoinnit yms. Enkä missään tapauksessa ole nuuka. Musta tuntuu että naiset ovat pitäneet siitä että kotona on ollut mies eikä talouskone joka suostuu kaikkeen.

    Äänestä

ei noilla vielä kauaksi pötkitä. heh!


Tv.Nainen

Äänestä

Se ei vaan kiinnosta mua. Sen takia mies käy töissä, että pystyy palkkaamaan kotiapulaisen.

Äänestä

Toihan kuulostaa ihan hyvältä. Luonnollisesti noi sujuu naiselta helposti ja niin pitääkin olla. Miehelle silti riittää hommia, joihin naisen ei tarvitse koskea...

Äänestä

... siihen hyvään vanhaan aikaan, jolloin mies teki miesten työt ja nainen naisten työt. Minä olen nyt 50 v. nainen, haluan , että kohdalleni osuus viellä kerran mies, johon rakastun. Aivan varmasti ninä haluan siinä suhtessa olla nainen ja se miehen pitää mulle olla mies. Minä en pysty kaikkiin miehen töihin, eikä mies mun töihin. Eli, töistä kun mies tule kotiin, työasiat haluan hänen uhohtavan sentien. Sen huolen minä pitäisin hoitaisin, ja paidat olisi silitetty.

Äänestä
  • Varmasti löydät vielä jonkun johon rakastua!

    Nykyään miehen ja naisen roolit ovat sekoittuneet ja tuntuu että monille se ei kuitenkaan sovi koska se ei tunnu luonnolliselta. Nainenkaan ei oikeasti ole tyytyväinen siihen tilanteeseen pitemmän päälle vaikka täällä keskustelupalstalla kertoisi mitä. Sitten erotaan kun "se jokin" puuttui, tai mies oli kyllä kiltti mutta... Mutta en tietenkään halua yleistää.

    Miehen ja naisen on mielestäni hyvä pitää omat roolinsa. Ainakin kun ympärilleen katselee niin parhaiten toimivissa liitoissa ei kellon kanssa katsella että kumpikin tekee puolet joka asiasta. Siinä unohtuu se, että ihmiselle on tärkeää tulla huomioiduksi, eli kun epäitsekkäästi tekee asioita toisen hyväksi niin kyllä se hyvä tulee takaisin jollain tavalla.

    Hyvä parisuhde on mielestäni ns. vaihtokauppaa, toinen rapsuttaa toisen selkää ja päinvastoin.

    Edellisessä parisuhteessa nainen oli ns "feministi" joka ei suostunut tekemään mun puolesta mitään. Hän hoiti vain omat hommansa. Sitten alkoi itsekin ajatella että miksi mä teen asioita hänen puolestaan. Ei toimi mulla. Olisi joskus tehnyt jotain mun puolesta niin olisi niitä kukkiakin alkanut tulla.

    Tällä keskusteluavauksella oli tarkoitus tsekata miten nyky-naiset asian ajattelee. Suurin osa haluaa pitää kelloa kädessä ettei vaan tuu tehtyä toisen eteen jotain mutta poikkeuksiakin löytyy. Mutta heitä kutsutaan yleensä varatuiksi.

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    Varmasti löydät vielä jonkun johon rakastua!

    Nykyään miehen ja naisen roolit ovat sekoittuneet ja tuntuu että monille se ei kuitenkaan sovi koska se ei tunnu luonnolliselta. Nainenkaan ei oikeasti ole tyytyväinen siihen tilanteeseen pitemmän päälle vaikka täällä keskustelupalstalla kertoisi mitä. Sitten erotaan kun "se jokin" puuttui, tai mies oli kyllä kiltti mutta... Mutta en tietenkään halua yleistää.

    Miehen ja naisen on mielestäni hyvä pitää omat roolinsa. Ainakin kun ympärilleen katselee niin parhaiten toimivissa liitoissa ei kellon kanssa katsella että kumpikin tekee puolet joka asiasta. Siinä unohtuu se, että ihmiselle on tärkeää tulla huomioiduksi, eli kun epäitsekkäästi tekee asioita toisen hyväksi niin kyllä se hyvä tulee takaisin jollain tavalla.

    Hyvä parisuhde on mielestäni ns. vaihtokauppaa, toinen rapsuttaa toisen selkää ja päinvastoin.

    Edellisessä parisuhteessa nainen oli ns "feministi" joka ei suostunut tekemään mun puolesta mitään. Hän hoiti vain omat hommansa. Sitten alkoi itsekin ajatella että miksi mä teen asioita hänen puolestaan. Ei toimi mulla. Olisi joskus tehnyt jotain mun puolesta niin olisi niitä kukkiakin alkanut tulla.

    Tällä keskusteluavauksella oli tarkoitus tsekata miten nyky-naiset asian ajattelee. Suurin osa haluaa pitää kelloa kädessä ettei vaan tuu tehtyä toisen eteen jotain mutta poikkeuksiakin löytyy. Mutta heitä kutsutaan yleensä varatuiksi.

    Roolit ovat sekaisin. Se onkin huolestuttavaa. Olen kommentoinut tällä sun palstallasi useamman kerran, muutin vain vähän tyyliä. Itsekin halusin vain saada selville enemmän tästä jutusta ja ihmisten mielipiteistä. Aika kovaa tekstiä välillä tai sitten ihmiset eivät enään ajattele ihan oikeasti mitä he haluavat. Pitää olla niin nykyaikanien, vähän vahingossa kuitenkin semmoisia muotti-ihmisiä. Vuoden itse olen seurannut netti-, lehti-ilmoituksia, joissa ihmiset etsii sitä toista vierelle. Aika touhua vaikuttaa olevan, varsinkin huolestuttaa se kuinka läheisen tuntuiseksi ihmiset tulevat ihan sanojen kautta. Entäs sitten kun joskus tavataan, voi olla vähän yllätyksiä. Siksipä täällä Oulussa tehdään nyt historiaa ( todnäk. tänään myös avaruudessa), eli olemme perustaneet yhdistyksen, jossa autamme lämmöllä ja sydämmellä löytämään "ihminen toiselle", eli meiltä pyydetään vain," löydä mulle se oikea". Ei vain napsauteta sormia, vaan reilusti ja kunnioittaen, meistä jokainen ihminen on ystävänsä arvoinen. Miehen ja naisen roolit pitää löytää uudelleen, samoin arjen pienet asiat, toisen huomioon ottaminen jne. Näin Oulussa, onnea vaan meille .....

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    Varmasti löydät vielä jonkun johon rakastua!

    Nykyään miehen ja naisen roolit ovat sekoittuneet ja tuntuu että monille se ei kuitenkaan sovi koska se ei tunnu luonnolliselta. Nainenkaan ei oikeasti ole tyytyväinen siihen tilanteeseen pitemmän päälle vaikka täällä keskustelupalstalla kertoisi mitä. Sitten erotaan kun "se jokin" puuttui, tai mies oli kyllä kiltti mutta... Mutta en tietenkään halua yleistää.

    Miehen ja naisen on mielestäni hyvä pitää omat roolinsa. Ainakin kun ympärilleen katselee niin parhaiten toimivissa liitoissa ei kellon kanssa katsella että kumpikin tekee puolet joka asiasta. Siinä unohtuu se, että ihmiselle on tärkeää tulla huomioiduksi, eli kun epäitsekkäästi tekee asioita toisen hyväksi niin kyllä se hyvä tulee takaisin jollain tavalla.

    Hyvä parisuhde on mielestäni ns. vaihtokauppaa, toinen rapsuttaa toisen selkää ja päinvastoin.

    Edellisessä parisuhteessa nainen oli ns "feministi" joka ei suostunut tekemään mun puolesta mitään. Hän hoiti vain omat hommansa. Sitten alkoi itsekin ajatella että miksi mä teen asioita hänen puolestaan. Ei toimi mulla. Olisi joskus tehnyt jotain mun puolesta niin olisi niitä kukkiakin alkanut tulla.

    Tällä keskusteluavauksella oli tarkoitus tsekata miten nyky-naiset asian ajattelee. Suurin osa haluaa pitää kelloa kädessä ettei vaan tuu tehtyä toisen eteen jotain mutta poikkeuksiakin löytyy. Mutta heitä kutsutaan yleensä varatuiksi.

    Itse näen asian siten, ettei mitään "roolijakoa" tarvitse noudattaa. Kaikille ne roolit ei kuitenkaan sovi, joten miksi tunkea itseään johonkin muottiin, mihin nyt ei kertakaikkiaan mahdu?

    Jos joku pariskunta haluaa järjestää suhteensa siten, että toinen tekee sitä ja toinen tätä, niin siitä vaan. Itse en kyllä vois kuvitella ryhtyväni kenenkään siivoojaksi, koska siivoaminen on yhtä tuskaa meikäläiselle. Ja vaikka olenkin nainen, niin en todellakaan suostu ymmärtämään, että siivoaminen automaattisesti sitten mulle kuuluisi sukupuoleni vuoksi. Jos sattuis niin hyvin, että mies ois siivoushullu, niin olisin vain kiitollinen. Mikäli näin ei olis, niin yhdessä se sit ikävänä velvollisuutena taas pitäisi hoitaa. Ruuanlaitto ja pyykkääminen on taas ihan kivoja hommia, joten niitä taas teen ihan mielelläni.

    Mun mielestä tolla asenteella "mä en tee mitään sun puolesta" ei ole mitään tekemistä feminismin kanssa. Se on itsekkyyttä, eikä sellaisella asenteella varmaan rakkaus oikein pääse kukoistamaan.

    Jos kokee olevansa arvostettu ja rakastettu, niin tuskin sitä jaksais kellon kanssa olla mittaamassa sitä, kumpi tekee hommia enemmän. Tosiaalta kyllä se rakkauskin siinä joutuisi koetukselle, jos kokee itse raatavansa toisen eteen, muttei saa mitään vastalahjaksi.

    Äänestä

  • miss_banana kirjoitti:

    Itse näen asian siten, ettei mitään "roolijakoa" tarvitse noudattaa. Kaikille ne roolit ei kuitenkaan sovi, joten miksi tunkea itseään johonkin muottiin, mihin nyt ei kertakaikkiaan mahdu?

    Jos joku pariskunta haluaa järjestää suhteensa siten, että toinen tekee sitä ja toinen tätä, niin siitä vaan. Itse en kyllä vois kuvitella ryhtyväni kenenkään siivoojaksi, koska siivoaminen on yhtä tuskaa meikäläiselle. Ja vaikka olenkin nainen, niin en todellakaan suostu ymmärtämään, että siivoaminen automaattisesti sitten mulle kuuluisi sukupuoleni vuoksi. Jos sattuis niin hyvin, että mies ois siivoushullu, niin olisin vain kiitollinen. Mikäli näin ei olis, niin yhdessä se sit ikävänä velvollisuutena taas pitäisi hoitaa. Ruuanlaitto ja pyykkääminen on taas ihan kivoja hommia, joten niitä taas teen ihan mielelläni.

    Mun mielestä tolla asenteella "mä en tee mitään sun puolesta" ei ole mitään tekemistä feminismin kanssa. Se on itsekkyyttä, eikä sellaisella asenteella varmaan rakkaus oikein pääse kukoistamaan.

    Jos kokee olevansa arvostettu ja rakastettu, niin tuskin sitä jaksais kellon kanssa olla mittaamassa sitä, kumpi tekee hommia enemmän. Tosiaalta kyllä se rakkauskin siinä joutuisi koetukselle, jos kokee itse raatavansa toisen eteen, muttei saa mitään vastalahjaksi.

    "Kaikille ne roolit ei kuitenkaan sovi, joten miksi tunkea itseään johonkin muottiin, mihin nyt ei kertakaikkiaan mahdu?"
    - Oot ihan oikeassa. Siksi en yritäkään työntää itseäni sellaiseen rooliin mihin en mahdu ;-)


    "Mun mielestä tolla asenteella "mä en tee mitään sun puolesta" ei ole mitään tekemistä feminismin kanssa."
    - Samaa mieltä, siksi käytinkin lainausmerkkejä ja ns. lyhennettä.


    "Jos kokee olevansa arvostettu ja rakastettu, niin tuskin sitä jaksais kellon kanssa olla mittaamassa sitä, kumpi tekee hommia enemmän."

    - Arvostus ja rakkaus täytyy tavallaan ansaita jollain. Vähän sama asia kuin kukkien saamisessa, nainen voi miettiä miksei mies koskaan osta kukkia. Naisen pitäisi tehdä jotain mikä saa miehen ostamaan kukkia. Ei voi olla niin että mies ostaa kukkia tyydyttääkseen naisen tarpeen että tilanne olisi ns. neutraali. Kukat on siis plussaa. Kyse on hauskalla tavalla toisen motivoinnista, jos haluaa hellyyttä niin sitä on ensiksi annettava toiselle.

    No en tiedä saako tuosta mitään selvää...

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    "Kaikille ne roolit ei kuitenkaan sovi, joten miksi tunkea itseään johonkin muottiin, mihin nyt ei kertakaikkiaan mahdu?"
    - Oot ihan oikeassa. Siksi en yritäkään työntää itseäni sellaiseen rooliin mihin en mahdu ;-)


    "Mun mielestä tolla asenteella "mä en tee mitään sun puolesta" ei ole mitään tekemistä feminismin kanssa."
    - Samaa mieltä, siksi käytinkin lainausmerkkejä ja ns. lyhennettä.


    "Jos kokee olevansa arvostettu ja rakastettu, niin tuskin sitä jaksais kellon kanssa olla mittaamassa sitä, kumpi tekee hommia enemmän."

    - Arvostus ja rakkaus täytyy tavallaan ansaita jollain. Vähän sama asia kuin kukkien saamisessa, nainen voi miettiä miksei mies koskaan osta kukkia. Naisen pitäisi tehdä jotain mikä saa miehen ostamaan kukkia. Ei voi olla niin että mies ostaa kukkia tyydyttääkseen naisen tarpeen että tilanne olisi ns. neutraali. Kukat on siis plussaa. Kyse on hauskalla tavalla toisen motivoinnista, jos haluaa hellyyttä niin sitä on ensiksi annettava toiselle.

    No en tiedä saako tuosta mitään selvää...

    liian kiinteä sitoutuminen toisiinsa aiheuttaa helposti riippuvuussuhteen ja se voi käydä tuskalliseksi!!!! Ja nyt sitten kukka asiaan. Jokaisella kukalla on omat juurensa, oma vartensa, lehtensä, silmunsa. Ihminenkin on kuin kukka, jokainen omanlaisensa, erillainen. Kaksi ihmiskukkaa voi kasvaa samassa puutarhassa, ja löytävät toisensa. Ajanmyötä juuret kietoutuvat toisiinsa, ja lehdet koskettaa. Kumpikin saa kasvaa ja kukoistaa. Tätä se rakkaus taitaa olla. Hei, unohtakaa pyykit, tiskit, siivoukset, roolijaot. Teille nyt sinikellot soittaa, - menkää ja rakastakaa!

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    "Kaikille ne roolit ei kuitenkaan sovi, joten miksi tunkea itseään johonkin muottiin, mihin nyt ei kertakaikkiaan mahdu?"
    - Oot ihan oikeassa. Siksi en yritäkään työntää itseäni sellaiseen rooliin mihin en mahdu ;-)


    "Mun mielestä tolla asenteella "mä en tee mitään sun puolesta" ei ole mitään tekemistä feminismin kanssa."
    - Samaa mieltä, siksi käytinkin lainausmerkkejä ja ns. lyhennettä.


    "Jos kokee olevansa arvostettu ja rakastettu, niin tuskin sitä jaksais kellon kanssa olla mittaamassa sitä, kumpi tekee hommia enemmän."

    - Arvostus ja rakkaus täytyy tavallaan ansaita jollain. Vähän sama asia kuin kukkien saamisessa, nainen voi miettiä miksei mies koskaan osta kukkia. Naisen pitäisi tehdä jotain mikä saa miehen ostamaan kukkia. Ei voi olla niin että mies ostaa kukkia tyydyttääkseen naisen tarpeen että tilanne olisi ns. neutraali. Kukat on siis plussaa. Kyse on hauskalla tavalla toisen motivoinnista, jos haluaa hellyyttä niin sitä on ensiksi annettava toiselle.

    No en tiedä saako tuosta mitään selvää...

    Nykyään varmaan aika harvalle miehelle tulee mieleen, että naiselle vois ostaa kukkia tai jotain muuta pientä kivaa. Toisaalta voihan nainenkin ostaa miehelle jotain kivaa! Tuollaiset pikkuyllätykset ei mun mielestä voi lähteä siitä ajatuksesta, että ne on jotain velvollisuuksia, joita pitää täyttää, jotta toinen ois tyytyväinen, vaan ihan antamisen ilosta.

    Itse näen rakkauden lahjana toiselta ihmiseltä. Sellainen lahja, jonka voi saada aina uudestaan ja uudestaan! =) Sinänsä sitä ei varmaan koskaan voi "ansaita". Jos kohtelee toista huonosti, eikä arvosta saamaansa lahjaa, ei toinen enää pysty sitä antamaankaan.

    Toi motivointi on ihan hyvä kikka joidenkin kohdalla. Mutta entäs sitten ne luupäät, jotka ei tajua homman jujuja?

    Äänestä

  • miss_banana kirjoitti:

    Itse näen asian siten, ettei mitään "roolijakoa" tarvitse noudattaa. Kaikille ne roolit ei kuitenkaan sovi, joten miksi tunkea itseään johonkin muottiin, mihin nyt ei kertakaikkiaan mahdu?

    Jos joku pariskunta haluaa järjestää suhteensa siten, että toinen tekee sitä ja toinen tätä, niin siitä vaan. Itse en kyllä vois kuvitella ryhtyväni kenenkään siivoojaksi, koska siivoaminen on yhtä tuskaa meikäläiselle. Ja vaikka olenkin nainen, niin en todellakaan suostu ymmärtämään, että siivoaminen automaattisesti sitten mulle kuuluisi sukupuoleni vuoksi. Jos sattuis niin hyvin, että mies ois siivoushullu, niin olisin vain kiitollinen. Mikäli näin ei olis, niin yhdessä se sit ikävänä velvollisuutena taas pitäisi hoitaa. Ruuanlaitto ja pyykkääminen on taas ihan kivoja hommia, joten niitä taas teen ihan mielelläni.

    Mun mielestä tolla asenteella "mä en tee mitään sun puolesta" ei ole mitään tekemistä feminismin kanssa. Se on itsekkyyttä, eikä sellaisella asenteella varmaan rakkaus oikein pääse kukoistamaan.

    Jos kokee olevansa arvostettu ja rakastettu, niin tuskin sitä jaksais kellon kanssa olla mittaamassa sitä, kumpi tekee hommia enemmän. Tosiaalta kyllä se rakkauskin siinä joutuisi koetukselle, jos kokee itse raatavansa toisen eteen, muttei saa mitään vastalahjaksi.

    Ajattelin vain tuota lausettasi:

    "Itse en kyllä vois kuvitella ryhtyväni kenenkään siivoojaksi, koska siivoaminen on yhtä tuskaa meikäläiselle."

    Eihän siinä kenellekään ala siivoojaksi, jos kotihommat jaetaan vaikka käytännön syistä sillä tavalla, että vaikka nainen siivoaa. Jos yhdessä asutaan, niin täytyyhän sitä jo "itsellekin" siivota, ei kai ne nyt vain miehen sotkuja ole? Ja jos mies esim. siitä hyvästä huolehtii autosta jne. Kuinka moni nainen ihan rehellisesti ymmärtää niin paljon auton päälle, että tekee muuta kuin ajaa ja tankkaa?

    Kotityöt voi kyllä jakaa, täytyy tosin olla myös aina valmis joustamaan tilanteen sitä vaatiessa.

    Siinä olet aivan oikeassa, että tuo "mä en tee mitään sun puolesta" on itsekkyyttä. Mutta kyllä feminismikin on antanut tälle asialle lähtösykäyksen.

    Feminismin voi määritellä monella tavalla ja sen syvin tarkoitus jää usein jokapäiväisten pikkuasioiden varjoon. Lähtökohtana voisi pitää esim. naisten tietoisuutta siitä, että heillä on samoja kykyjä ja samat edellytykset monilla aloilla kuin miehellä.

    Mullistavaa oli kuitenkin naisten vapaus määrätä omasta ruumiistaan (e-pillerit 69!) ja sen "myötä" oikeus ja mahdollisuus hankkia koulutus ja työpaikka. Vasta nämä edellytykset antavat naisille mahdollisuuden määrätä omasta elämästään.

    Ja sen myötä nämä jokapäiväiset nahinat siivousvuoroistakin ovat välillisesti feminismin tuotoksia. Naiset eivät suostu "palvelemaan" miestä tai "alkamaan kenellekään siivoojaksi" kun kerran jo käyvät töissä ja ansaitsevat elantonsa kuten miehetkin. Mutta alkaako siinä jonkun siivoojaksi, jos siivoaa yhteiset sotkut? Ei kai siinä ole roolijaosta kysymys, vaan ihan käytännön järjestelyistä? Ja kun mies tekee ne ruoatkin..?

    Tuskin kukaan siivoaa mielellään, mutta emmeköhän me naiset joskus ammu ylikin? Tuntuu joskus siltä, että se koetaan suorastaan uhkana, jos mies ehdottaa, että hoitaisiko nainen tuon siivouspuolen. Ei kai siinä niin kauaa nokka tohise kun kerran luutua viuhauttaa, ja siitä hyvästä on sitten lämmin ruoka pöydässä odottamassa...

    Äänestä

  • miss_banana kirjoitti:

    Itse näen asian siten, ettei mitään "roolijakoa" tarvitse noudattaa. Kaikille ne roolit ei kuitenkaan sovi, joten miksi tunkea itseään johonkin muottiin, mihin nyt ei kertakaikkiaan mahdu?

    Jos joku pariskunta haluaa järjestää suhteensa siten, että toinen tekee sitä ja toinen tätä, niin siitä vaan. Itse en kyllä vois kuvitella ryhtyväni kenenkään siivoojaksi, koska siivoaminen on yhtä tuskaa meikäläiselle. Ja vaikka olenkin nainen, niin en todellakaan suostu ymmärtämään, että siivoaminen automaattisesti sitten mulle kuuluisi sukupuoleni vuoksi. Jos sattuis niin hyvin, että mies ois siivoushullu, niin olisin vain kiitollinen. Mikäli näin ei olis, niin yhdessä se sit ikävänä velvollisuutena taas pitäisi hoitaa. Ruuanlaitto ja pyykkääminen on taas ihan kivoja hommia, joten niitä taas teen ihan mielelläni.

    Mun mielestä tolla asenteella "mä en tee mitään sun puolesta" ei ole mitään tekemistä feminismin kanssa. Se on itsekkyyttä, eikä sellaisella asenteella varmaan rakkaus oikein pääse kukoistamaan.

    Jos kokee olevansa arvostettu ja rakastettu, niin tuskin sitä jaksais kellon kanssa olla mittaamassa sitä, kumpi tekee hommia enemmän. Tosiaalta kyllä se rakkauskin siinä joutuisi koetukselle, jos kokee itse raatavansa toisen eteen, muttei saa mitään vastalahjaksi.

    .. kuitenkin kotinsa ihan siltä varalta, että jos joskus kävis niin hyvä säkä, että sais miehen saatille ihan kotiin saakka. Jos on törkystä, ei mahda mies sinne kukkia lähetellä.

    Äänestä

  • ihmisen kirjoitti:

    liian kiinteä sitoutuminen toisiinsa aiheuttaa helposti riippuvuussuhteen ja se voi käydä tuskalliseksi!!!! Ja nyt sitten kukka asiaan. Jokaisella kukalla on omat juurensa, oma vartensa, lehtensä, silmunsa. Ihminenkin on kuin kukka, jokainen omanlaisensa, erillainen. Kaksi ihmiskukkaa voi kasvaa samassa puutarhassa, ja löytävät toisensa. Ajanmyötä juuret kietoutuvat toisiinsa, ja lehdet koskettaa. Kumpikin saa kasvaa ja kukoistaa. Tätä se rakkaus taitaa olla. Hei, unohtakaa pyykit, tiskit, siivoukset, roolijaot. Teille nyt sinikellot soittaa, - menkää ja rakastakaa!

    "liian kiinteä sitoutuminen toisiinsa aiheuttaa helposti riippuvuussuhteen ja se voi käydä tuskalliseksi!!!!"
    - Tämän takia onkin hyvä että molemmilla on omia ystäviään ja harrastuksiaan. Ei mustakaan mikään riippuvuussuhde - henkisellä tasolla - ole hyvästä.


    "Hei, unohtakaa pyykit, tiskit, siivoukset, roolijaot. Teille nyt sinikellot soittaa, - menkää ja rakastakaa!"

    - Heh, kuulostaa hauskalta mutta koostuuhan se elämä suureksi osaksi myös arjen pyörittämisestä ;-) Eli ei niitä noin vain unohdeta...

    Äänestä

  • pikkunainen kirjoitti:

    Ajattelin vain tuota lausettasi:

    "Itse en kyllä vois kuvitella ryhtyväni kenenkään siivoojaksi, koska siivoaminen on yhtä tuskaa meikäläiselle."

    Eihän siinä kenellekään ala siivoojaksi, jos kotihommat jaetaan vaikka käytännön syistä sillä tavalla, että vaikka nainen siivoaa. Jos yhdessä asutaan, niin täytyyhän sitä jo "itsellekin" siivota, ei kai ne nyt vain miehen sotkuja ole? Ja jos mies esim. siitä hyvästä huolehtii autosta jne. Kuinka moni nainen ihan rehellisesti ymmärtää niin paljon auton päälle, että tekee muuta kuin ajaa ja tankkaa?

    Kotityöt voi kyllä jakaa, täytyy tosin olla myös aina valmis joustamaan tilanteen sitä vaatiessa.

    Siinä olet aivan oikeassa, että tuo "mä en tee mitään sun puolesta" on itsekkyyttä. Mutta kyllä feminismikin on antanut tälle asialle lähtösykäyksen.

    Feminismin voi määritellä monella tavalla ja sen syvin tarkoitus jää usein jokapäiväisten pikkuasioiden varjoon. Lähtökohtana voisi pitää esim. naisten tietoisuutta siitä, että heillä on samoja kykyjä ja samat edellytykset monilla aloilla kuin miehellä.

    Mullistavaa oli kuitenkin naisten vapaus määrätä omasta ruumiistaan (e-pillerit 69!) ja sen "myötä" oikeus ja mahdollisuus hankkia koulutus ja työpaikka. Vasta nämä edellytykset antavat naisille mahdollisuuden määrätä omasta elämästään.

    Ja sen myötä nämä jokapäiväiset nahinat siivousvuoroistakin ovat välillisesti feminismin tuotoksia. Naiset eivät suostu "palvelemaan" miestä tai "alkamaan kenellekään siivoojaksi" kun kerran jo käyvät töissä ja ansaitsevat elantonsa kuten miehetkin. Mutta alkaako siinä jonkun siivoojaksi, jos siivoaa yhteiset sotkut? Ei kai siinä ole roolijaosta kysymys, vaan ihan käytännön järjestelyistä? Ja kun mies tekee ne ruoatkin..?

    Tuskin kukaan siivoaa mielellään, mutta emmeköhän me naiset joskus ammu ylikin? Tuntuu joskus siltä, että se koetaan suorastaan uhkana, jos mies ehdottaa, että hoitaisiko nainen tuon siivouspuolen. Ei kai siinä niin kauaa nokka tohise kun kerran luutua viuhauttaa, ja siitä hyvästä on sitten lämmin ruoka pöydässä odottamassa...

    On kaksi ihmistä. Kummatkin vihaavat siivoamista. Miksi naisen pitäisi kuitenkin automaattisesti siivota? Siihen ei ole mitään järkiselitystä ja siksi en tällaiseen järjestelyyn suostuisi vain koska minulta sattuu puuttumaan jalkojen välistä pippeli. Jos joku olettaa, että minä siivoan koska olen nainen, koen kyllä tilanteen niin, että toimin siivoajana.

    Jos pariskunta haluaa jakaa kotityöt siten, että nainen siivoaa, niin se on tämän pariskunnan yhteinen päätös. En minä sitä lähde kritisoimaan, mutta toivoisin myös, ettei minun päätöstäni kieltäytyä olemassa päävastuussa siivoushommista lähdettäisi kritisoimaan. On kuitenkin loppujen lopuksi harvinaisen yhdentekevää, miten muut ihmiset elämänsä järjestävät. Jokainen tyylillään, eikös vain?

    Itse siivoan muuten äärimmäisen harvoin. Sotkut eivät pahemmin haittaa, kunhan hygienia (wc ja keittiö) ovat hyvällä mallilla.

    Suurin osa ihmisistä asuu nykyään kaupungissa kerrostaloissa, jossa ns. miesten töitä ei vain ole. Auton rassaamiseen menee ehkä murto-osa siitä ajasta, joka menee siivoamiseen. Ja itseasiassa mielelläni opettelesin sitä autoakin rassamaan! =)

    Äänestä

  • ihmisen kirjoitti:

    liian kiinteä sitoutuminen toisiinsa aiheuttaa helposti riippuvuussuhteen ja se voi käydä tuskalliseksi!!!! Ja nyt sitten kukka asiaan. Jokaisella kukalla on omat juurensa, oma vartensa, lehtensä, silmunsa. Ihminenkin on kuin kukka, jokainen omanlaisensa, erillainen. Kaksi ihmiskukkaa voi kasvaa samassa puutarhassa, ja löytävät toisensa. Ajanmyötä juuret kietoutuvat toisiinsa, ja lehdet koskettaa. Kumpikin saa kasvaa ja kukoistaa. Tätä se rakkaus taitaa olla. Hei, unohtakaa pyykit, tiskit, siivoukset, roolijaot. Teille nyt sinikellot soittaa, - menkää ja rakastakaa!

    kun ne lehdet kuitenkin molemmilla pölyyntyy. Mites ne sitten saadaan puhtaaksi? ;)

    Äänestä

  • miss_banana kirjoitti:

    Nykyään varmaan aika harvalle miehelle tulee mieleen, että naiselle vois ostaa kukkia tai jotain muuta pientä kivaa. Toisaalta voihan nainenkin ostaa miehelle jotain kivaa! Tuollaiset pikkuyllätykset ei mun mielestä voi lähteä siitä ajatuksesta, että ne on jotain velvollisuuksia, joita pitää täyttää, jotta toinen ois tyytyväinen, vaan ihan antamisen ilosta.

    Itse näen rakkauden lahjana toiselta ihmiseltä. Sellainen lahja, jonka voi saada aina uudestaan ja uudestaan! =) Sinänsä sitä ei varmaan koskaan voi "ansaita". Jos kohtelee toista huonosti, eikä arvosta saamaansa lahjaa, ei toinen enää pysty sitä antamaankaan.

    Toi motivointi on ihan hyvä kikka joidenkin kohdalla. Mutta entäs sitten ne luupäät, jotka ei tajua homman jujuja?

    Toi mun termi "ansaita" pitää aika paljon sisällään. Jos ajatellaan että vieras henkilö tulisi sinun sohvallesi istumaan ja ei sanoisi sanaakaan, niin ethän sinä antaisi hänelle "rakkauden lahjaa", vai mitä? Eli hänen täytyy ansaita rakkautesi ja siihen käy välineinä mm. toisen huomioiminen joka taas saattaa tarkoittaa vaikka jotain suoritusta toisen puolesta. Rakkauden voi ansaita vaikka juttelemalla mukavia.

    Ihminen tavoittelee omaa hyötyä kaikella toiminnallaan. Joko tietoisesti, välillisesti tai ainakin alitajuisesti. Kyse on tavallaan toisen motivoimisesta toimimaan siten että se miellyttäisi itseä. Jos haluaa osakseen arvostusta niin kyllä se arvostus on ansaittava jotenkin ja myös motivoimalla toinen antamaan sitä arvostusta, eli antaa hänelle syy että miksi arvostaa. Eli mun mielestä mitkään tunteet eivät tule lahjana, aina siellä on syy taustalla miksi ne tunteet ovat muodostuneet.

    No tämä meni jo psykologian puolelle. Vaikea keskustella kirjoittamalla kun kirjoitettu sana otetaan niin kirjaimellisesti eikä tässä välity semmoinen ehdollisuus ollenkaan. Teksti vaikuttaa ehdottomalta.

    "Mutta entäs sitten ne luupäät, jotka ei tajua homman jujuja?"
    - No niiden täytyy varmaan etsiä samankaltainen kumppani. Sellainen jolla on samankaltaiset "tarpeet", tai niiden puute.

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    Toi mun termi "ansaita" pitää aika paljon sisällään. Jos ajatellaan että vieras henkilö tulisi sinun sohvallesi istumaan ja ei sanoisi sanaakaan, niin ethän sinä antaisi hänelle "rakkauden lahjaa", vai mitä? Eli hänen täytyy ansaita rakkautesi ja siihen käy välineinä mm. toisen huomioiminen joka taas saattaa tarkoittaa vaikka jotain suoritusta toisen puolesta. Rakkauden voi ansaita vaikka juttelemalla mukavia.

    Ihminen tavoittelee omaa hyötyä kaikella toiminnallaan. Joko tietoisesti, välillisesti tai ainakin alitajuisesti. Kyse on tavallaan toisen motivoimisesta toimimaan siten että se miellyttäisi itseä. Jos haluaa osakseen arvostusta niin kyllä se arvostus on ansaittava jotenkin ja myös motivoimalla toinen antamaan sitä arvostusta, eli antaa hänelle syy että miksi arvostaa. Eli mun mielestä mitkään tunteet eivät tule lahjana, aina siellä on syy taustalla miksi ne tunteet ovat muodostuneet.

    No tämä meni jo psykologian puolelle. Vaikea keskustella kirjoittamalla kun kirjoitettu sana otetaan niin kirjaimellisesti eikä tässä välity semmoinen ehdollisuus ollenkaan. Teksti vaikuttaa ehdottomalta.

    "Mutta entäs sitten ne luupäät, jotka ei tajua homman jujuja?"
    - No niiden täytyy varmaan etsiä samankaltainen kumppani. Sellainen jolla on samankaltaiset "tarpeet", tai niiden puute.

    Ehkä rakkaus sinulle on jotakin sellaista, mikä pitää ansaita. Olkoon sitten niin.

    Itse näen asian toisin ja pidän kannastani kiinni hautaan saakka. =)

    Lopputuloksen kannalta taitaa kuitenkin olla melko yhdentekevää, millaisena rakkauden syvimmän olemuksen näkee, jos muistaa rakkautta suhteessaan vaalia!

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    "liian kiinteä sitoutuminen toisiinsa aiheuttaa helposti riippuvuussuhteen ja se voi käydä tuskalliseksi!!!!"
    - Tämän takia onkin hyvä että molemmilla on omia ystäviään ja harrastuksiaan. Ei mustakaan mikään riippuvuussuhde - henkisellä tasolla - ole hyvästä.


    "Hei, unohtakaa pyykit, tiskit, siivoukset, roolijaot. Teille nyt sinikellot soittaa, - menkää ja rakastakaa!"

    - Heh, kuulostaa hauskalta mutta koostuuhan se elämä suureksi osaksi myös arjen pyörittämisestä ;-) Eli ei niitä noin vain unohdeta...

    enään, vaan arjen nauttimisesta. Kauan sitten ne tiski, siivous, roolijaot on pitänyt tehdä itselle selväksi. Minä olen sinkku niin kauan ( hah hah, olen vasta 53 v.) kunnes löydän miehen jolle kotityöt ei ole maailman tärkeimpiä asioita, vaan yhdessäolo. Joo, ja kun parisuhteessa huomaisi, että ahaa, myt alkaa taas roolileikit häiritsemään suhdetta, niin muutto joksikin aikaan hotelliin, vois tehdä terää.

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    Toi mun termi "ansaita" pitää aika paljon sisällään. Jos ajatellaan että vieras henkilö tulisi sinun sohvallesi istumaan ja ei sanoisi sanaakaan, niin ethän sinä antaisi hänelle "rakkauden lahjaa", vai mitä? Eli hänen täytyy ansaita rakkautesi ja siihen käy välineinä mm. toisen huomioiminen joka taas saattaa tarkoittaa vaikka jotain suoritusta toisen puolesta. Rakkauden voi ansaita vaikka juttelemalla mukavia.

    Ihminen tavoittelee omaa hyötyä kaikella toiminnallaan. Joko tietoisesti, välillisesti tai ainakin alitajuisesti. Kyse on tavallaan toisen motivoimisesta toimimaan siten että se miellyttäisi itseä. Jos haluaa osakseen arvostusta niin kyllä se arvostus on ansaittava jotenkin ja myös motivoimalla toinen antamaan sitä arvostusta, eli antaa hänelle syy että miksi arvostaa. Eli mun mielestä mitkään tunteet eivät tule lahjana, aina siellä on syy taustalla miksi ne tunteet ovat muodostuneet.

    No tämä meni jo psykologian puolelle. Vaikea keskustella kirjoittamalla kun kirjoitettu sana otetaan niin kirjaimellisesti eikä tässä välity semmoinen ehdollisuus ollenkaan. Teksti vaikuttaa ehdottomalta.

    "Mutta entäs sitten ne luupäät, jotka ei tajua homman jujuja?"
    - No niiden täytyy varmaan etsiä samankaltainen kumppani. Sellainen jolla on samankaltaiset "tarpeet", tai niiden puute.

    ... kerran vielä elämässäni on suuri onni saada löytää sellainen mies, johon rakastun. Tiedän, että minun on tehtävä omat jutut hänen onnekseen, ja jos haluan vastarakkautta, se pitää ansaita.

    Äänestä

  • miss_banana kirjoitti:

    Ehkä rakkaus sinulle on jotakin sellaista, mikä pitää ansaita. Olkoon sitten niin.

    Itse näen asian toisin ja pidän kannastani kiinni hautaan saakka. =)

    Lopputuloksen kannalta taitaa kuitenkin olla melko yhdentekevää, millaisena rakkauden syvimmän olemuksen näkee, jos muistaa rakkautta suhteessaan vaalia!

    Kyse olikin ihmisen psykologisesta käyttäytymisestä. Rakkaus on tietenkin hieno asia ja sitä pitää vaalia. Voi sitä vaikka kutsua lahjaksi mutta silti toi käyttäytymismalli toimii noin, hautaan saakka.

    Tai jos lähtisinkin illalla terassille sillä asenteella että joku antaa minulle rakkautensa lahjaksi kun istuskelen pöydässä ;-) Toinen vaihtoehto olisi tehdä asian eteen jotain, vaikka yrittää aloittaa keskustelu jonkun naisen kanssa ja tällä tavalla yrittää ansaita hänen rakkautensa jos hän sattuisi pitämään minua ok tapauksena.

    Kerron sitten huomenna kumpiko ajatusmalli toimii paremmin...

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    Varmasti löydät vielä jonkun johon rakastua!

    Nykyään miehen ja naisen roolit ovat sekoittuneet ja tuntuu että monille se ei kuitenkaan sovi koska se ei tunnu luonnolliselta. Nainenkaan ei oikeasti ole tyytyväinen siihen tilanteeseen pitemmän päälle vaikka täällä keskustelupalstalla kertoisi mitä. Sitten erotaan kun "se jokin" puuttui, tai mies oli kyllä kiltti mutta... Mutta en tietenkään halua yleistää.

    Miehen ja naisen on mielestäni hyvä pitää omat roolinsa. Ainakin kun ympärilleen katselee niin parhaiten toimivissa liitoissa ei kellon kanssa katsella että kumpikin tekee puolet joka asiasta. Siinä unohtuu se, että ihmiselle on tärkeää tulla huomioiduksi, eli kun epäitsekkäästi tekee asioita toisen hyväksi niin kyllä se hyvä tulee takaisin jollain tavalla.

    Hyvä parisuhde on mielestäni ns. vaihtokauppaa, toinen rapsuttaa toisen selkää ja päinvastoin.

    Edellisessä parisuhteessa nainen oli ns "feministi" joka ei suostunut tekemään mun puolesta mitään. Hän hoiti vain omat hommansa. Sitten alkoi itsekin ajatella että miksi mä teen asioita hänen puolestaan. Ei toimi mulla. Olisi joskus tehnyt jotain mun puolesta niin olisi niitä kukkiakin alkanut tulla.

    Tällä keskusteluavauksella oli tarkoitus tsekata miten nyky-naiset asian ajattelee. Suurin osa haluaa pitää kelloa kädessä ettei vaan tuu tehtyä toisen eteen jotain mutta poikkeuksiakin löytyy. Mutta heitä kutsutaan yleensä varatuiksi.

    tehdä sen johtopäätöksen, että ne naiset, jotka ovat joustavia ja voivat tehdä kompromisseja, löytävät helpommin kumppanin? Ja taas kovin ehdottomat naiset etsivät sitä oikeaa vielä vuosienkin päästä?

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    Kyse olikin ihmisen psykologisesta käyttäytymisestä. Rakkaus on tietenkin hieno asia ja sitä pitää vaalia. Voi sitä vaikka kutsua lahjaksi mutta silti toi käyttäytymismalli toimii noin, hautaan saakka.

    Tai jos lähtisinkin illalla terassille sillä asenteella että joku antaa minulle rakkautensa lahjaksi kun istuskelen pöydässä ;-) Toinen vaihtoehto olisi tehdä asian eteen jotain, vaikka yrittää aloittaa keskustelu jonkun naisen kanssa ja tällä tavalla yrittää ansaita hänen rakkautensa jos hän sattuisi pitämään minua ok tapauksena.

    Kerron sitten huomenna kumpiko ajatusmalli toimii paremmin...

    Ymmärrät ilmeisesti tarkoittamani ihan tahallasi (?) väärin, mutta ihan vapaasti vain. En tarkoittanut sitä, että rakkautta lahjoitellaan noin vain.

    Tuskin tuolta terassilta rakkautta löytyy. Ehkä joku siellä voi sinuun ihastua tai olla ihastumatta. Voit saada pakit, vaikka olisitkin todella mukava jollekin naiselle. Tai joku voi sinusta kiinnostua, vaikka istuisitkin hiljaa.

    Voit puhua vain itsestäsi ja omista motiiveistasi. Ehkä sinulle rakkaus merkitsee aivan jotakin muuta kuin minulle. Maailma on juuri sellainen kuin sen näkee. Psykologiasta en itse paljoa perusta, se on vain yritelmä ymmärtää ihmismieltä.

    Äänestä

  • pikkunainen kirjoitti:

    kun ne lehdet kuitenkin molemmilla pölyyntyy. Mites ne sitten saadaan puhtaaksi? ;)

    on!

    Äänestä

  • kompromissi kirjoitti:

    tehdä sen johtopäätöksen, että ne naiset, jotka ovat joustavia ja voivat tehdä kompromisseja, löytävät helpommin kumppanin? Ja taas kovin ehdottomat naiset etsivät sitä oikeaa vielä vuosienkin päästä?

    minä olen luonteeltani joustava, vaativa, ystävällinen, sovitteleva, itsenäinen, utelias, kiltti, ärhäkkä, mitäs viellä, mikähän näistä piirteistäni soveltuisi kaikkein parhaintein rakkauden löytämiseen. Voisko joku auttaa, pliiiiis.

    Äänestä

  • miss_banana kirjoitti:

    Ymmärrät ilmeisesti tarkoittamani ihan tahallasi (?) väärin, mutta ihan vapaasti vain. En tarkoittanut sitä, että rakkautta lahjoitellaan noin vain.

    Tuskin tuolta terassilta rakkautta löytyy. Ehkä joku siellä voi sinuun ihastua tai olla ihastumatta. Voit saada pakit, vaikka olisitkin todella mukava jollekin naiselle. Tai joku voi sinusta kiinnostua, vaikka istuisitkin hiljaa.

    Voit puhua vain itsestäsi ja omista motiiveistasi. Ehkä sinulle rakkaus merkitsee aivan jotakin muuta kuin minulle. Maailma on juuri sellainen kuin sen näkee. Psykologiasta en itse paljoa perusta, se on vain yritelmä ymmärtää ihmismieltä.

    keskustelun aikaseksi! Et varmaankaan olisi uskonut. Oiskohan tälläistä kiinnostusta jos nainen olisi ollut aloittajana? Sinun pitää osallistua sinkkuseminaariin luennoitsijaksi. Sellainen pietään elokuun lopulla Tankavaarassa, Ivalossa, kullan etsintä maisemissa.

    Äänestä

  • miss_banana kirjoitti:

    Ymmärrät ilmeisesti tarkoittamani ihan tahallasi (?) väärin, mutta ihan vapaasti vain. En tarkoittanut sitä, että rakkautta lahjoitellaan noin vain.

    Tuskin tuolta terassilta rakkautta löytyy. Ehkä joku siellä voi sinuun ihastua tai olla ihastumatta. Voit saada pakit, vaikka olisitkin todella mukava jollekin naiselle. Tai joku voi sinusta kiinnostua, vaikka istuisitkin hiljaa.

    Voit puhua vain itsestäsi ja omista motiiveistasi. Ehkä sinulle rakkaus merkitsee aivan jotakin muuta kuin minulle. Maailma on juuri sellainen kuin sen näkee. Psykologiasta en itse paljoa perusta, se on vain yritelmä ymmärtää ihmismieltä.

    Tahallani yritin yksinkertaistaa asian vastakkainasettelulla että olisit ymmärtänyt tuon vuorovaikutus ansaitsemis - hommelin.

    Tuo että psykologia on pelkkä yritelmä... En viitsi edes kommentoida :-)

    Äänestä

  • aikamoisen ... kirjoitti:

    keskustelun aikaseksi! Et varmaankaan olisi uskonut. Oiskohan tälläistä kiinnostusta jos nainen olisi ollut aloittajana? Sinun pitää osallistua sinkkuseminaariin luennoitsijaksi. Sellainen pietään elokuun lopulla Tankavaarassa, Ivalossa, kullan etsintä maisemissa.

    "Oiskohan tälläistä kiinnostusta jos nainen olisi ollut aloittajana?"
    - Ei tule mieleen syytä miksei.. Vaikea vaan kuvitella että tästä näkökulmasta naiselle tulisi mieleen aloittaa keskustelua.

    Voin tulla luennoitsijaksi, mutta vain sillä ehdolla että naisilta poistetaan ovella kaikki terävät esineet ;-) Se olisikin mielenkiintoista nähdä miten yleisö reagoisi. Osa suhtautuisi ymmärtäväisesti, osa taas ei pystyisi hyväksymään asiaa mitenkään. Kait se on ihan ymmärrettävää kun ajattelee vallitsevaa käsitystä miehenä ja naisena olemisesta. Jos miehen malli on muuttunut niin kyllä on naisenkin, ja sitä ei kyllä käy kateeksi mihin asenteisiin ihan nuoret naiset joutuu törmäämään.

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    "Oiskohan tälläistä kiinnostusta jos nainen olisi ollut aloittajana?"
    - Ei tule mieleen syytä miksei.. Vaikea vaan kuvitella että tästä näkökulmasta naiselle tulisi mieleen aloittaa keskustelua.

    Voin tulla luennoitsijaksi, mutta vain sillä ehdolla että naisilta poistetaan ovella kaikki terävät esineet ;-) Se olisikin mielenkiintoista nähdä miten yleisö reagoisi. Osa suhtautuisi ymmärtäväisesti, osa taas ei pystyisi hyväksymään asiaa mitenkään. Kait se on ihan ymmärrettävää kun ajattelee vallitsevaa käsitystä miehenä ja naisena olemisesta. Jos miehen malli on muuttunut niin kyllä on naisenkin, ja sitä ei kyllä käy kateeksi mihin asenteisiin ihan nuoret naiset joutuu törmäämään.

    miehet. Tämä oli mielenkiintoista seurata ja heittää väliin jotain omaakin. Mikä hämmästytti, oli tuo hyökkäys .... tai sitten ei todellakaan oikein tiedetä mitä halutaan ja keneltä. Seuraappa tätä sivua, joskus elokuun alkupuolella tulee ilmoitus siitä sinkkuseminaarista. Ihan totta! Turha sun on siellä naisia pelätä, tuolla ulosannilla. Erillaisia näkökantoja pitää olla, sehän se rikkaus on ihmisten kesken, Nyt tälle, stop, kiitos, hyvää yötä, ja hienoa kesää.

    Äänestä

  • Ota tai jätä kirjoitti:

    Tahallani yritin yksinkertaistaa asian vastakkainasettelulla että olisit ymmärtänyt tuon vuorovaikutus ansaitsemis - hommelin.

    Tuo että psykologia on pelkkä yritelmä... En viitsi edes kommentoida :-)

    En ehkä itse lähtisi tekemään päätelmiä siitä, mitä toinen ymmärtää ja mitä ei. ;) Mutta ihan hyvä yritys, vaikka tietääkseni olen kyllä koko ajan ymmärtänyt (tai ainakin yrittänyt ymmärtää) mitä tarkoitat. Se ei tosin ole mitenkään muuttanut kantaani tähän aiheeseen.

    Äänestä

  • kompromissi kirjoitti:

    tehdä sen johtopäätöksen, että ne naiset, jotka ovat joustavia ja voivat tehdä kompromisseja, löytävät helpommin kumppanin? Ja taas kovin ehdottomat naiset etsivät sitä oikeaa vielä vuosienkin päästä?

    Joustavuus ja sopeutumiskyky auttaa kun ajatellaan ihmissuhteita ylipäätään. Eihän joustamattoman pirttihirmun kanssa kukaan jaksa olla riippumatta sukupuolesta. On mussa varmaan myös oma annos joustamattomuutta kun kerroin etten siivoa ja pese pyykkiä kuin pakosta. Mutta se on mun keino antaa periksi että teen monia muita asioita. Jos joskus vielä saan homman toimimaan niin teen kyllä oman osuuteni suhteen eteen.

    Äänestä

TOP5 kärjessä:

1. MIES JONKA YMPÄRILTÄ TUOLIT VIEDÄÄN 210 vast.
2. SINKKUMIEHET OVAT KUSIPÄITÄ 204 vast.
3. MILLAINEN MIES JÄÄ YKSIN 95 vast.
4. MILLAINEN ON HYVÄ SINKKUMIES 70 vast.
5. KYSYMYS NAISILLE

oi,oi,oi, kyllä mies edelleen on kiinnostava! Ei ne naiset meille pärjää!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Ota tai jätä kirjoitti:

Nainen joka suostuu pesemään mun pyykit ja pitämään asunnon siistinä saa mun pyyteettömän rakkauden ;-)

Kuulostaako hyvältä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu