Tapasin mukavan naisen ja kiinnostus oli molemminpuolista. Tapailun edetessä keskusteltiin elämän suurista haaveista, tavoitteista jne. Sain useasti kuulla kuinka harvinaislaatuinen mies olen. Kunnes taivas putosi niskaan: Syynä ei enempää eikä vähempää kuin tämä: Omakotitalo. Nainen ilmoitti elämänsä haaveet tässä järjestyksessä: Talo,perhe ja koira.
Rehellinen pitää olla ja kerroin hänelle, että tuskin koskaan rakennan omakotitaloa. Perusteeksi kerroin että omistan tilavan rivitaloasunnon. Olen tässä asunut useamman vuoden ja viihdyn hyvin kodissani. Sinällään omakotitaloa vastaan minulla ei ole mitään. En vain osaa rakentaa moista asumusta itse ja hintataso on täällä Etelä-Suomessa tällä hetkellä liian korkea.
Vielä kerroin hänelle, että arvostan rivitaloasumisen vaivattomuutta. Ja kun tuo mökkikin on olemassa en tunne tarvetta asua omakotitalossa.
Tämän keskustelun jälkeen nainen hävisi elämästäni. Että näinkin typerästä syystä siirrytään joskus seuraavan kumppanin etsintään! Ajattelen positiivisesti: Onneksi asia tuli esille nyt eikä vuoden-parin kuluttua. Pettymys on aika pieni. Halusin silti jakaa tämän kokemuksen. Opiksi teillekin että asioista kannattaa keskustella jo suhteen alkuvaiheessa.
Olen sentään kolmissakymmenissä oleva mies. Ensi kertaa jäin suu auki pohtimaan naisten logiikkaa, jota me miehet emmme aina ymmärrä.
Rehellinen pitää olla ja kerroin hänelle, että tuskin koskaan rakennan omakotitaloa. Perusteeksi kerroin että omistan tilavan rivitaloasunnon. Olen tässä asunut useamman vuoden ja viihdyn hyvin kodissani. Sinällään omakotitaloa vastaan minulla ei ole mitään. En vain osaa rakentaa moista asumusta itse ja hintataso on täällä Etelä-Suomessa tällä hetkellä liian korkea.
Vielä kerroin hänelle, että arvostan rivitaloasumisen vaivattomuutta. Ja kun tuo mökkikin on olemassa en tunne tarvetta asua omakotitalossa.
Tämän keskustelun jälkeen nainen hävisi elämästäni. Että näinkin typerästä syystä siirrytään joskus seuraavan kumppanin etsintään! Ajattelen positiivisesti: Onneksi asia tuli esille nyt eikä vuoden-parin kuluttua. Pettymys on aika pieni. Halusin silti jakaa tämän kokemuksen. Opiksi teillekin että asioista kannattaa keskustella jo suhteen alkuvaiheessa.
Olen sentään kolmissakymmenissä oleva mies. Ensi kertaa jäin suu auki pohtimaan naisten logiikkaa, jota me miehet emmme aina ymmärrä.
Vastaukset 113
Vanhimmat
Siis oikeasti?
Jopas jopas, ei luulisi asunnon niin paljoo merkkaavan tai ei mitään.
Ei siinä, myönnetään, että kelpais mulle omakotitalo mutt` oikeastaan rivitalo ois jo aika paljon. Niin, mutta mulle nyt on kuitenkin sama onko miehellä mitään...en ole omaisuuden takia ollut koskaa (itseasiassa kukaan miehistä ei ole omannu ku korkeintaan vuokra yksiön :) ).
Ja ole todellakin onnellinen ett asia selvis nyt eikä myöhemmin. Aika pienestä on kyllä eukko lähtenyt kävelee. Siis onko tuollaisia olemassa...ei voi ymmärtää :O.
No eihan se ollut sen kummempaa kuin AIVAN TAVALLINEN materialistinen "nyky-eukko"...kyllahan noita riittaa aivan tarpeeksi!
Taitaa eukko tavoitella kunniasijaa jonkin asteen "pikkuporvari-suihkuseurapiireissa"...
(tai jopa suurporvari...)
nainen. Sinulla sattui ilmeisesti joku "siivelläeläjä" kohdalle.
Valitan. Joskus täytyy valitettavasti hävetä samaa sukupuolta edustavien puolesta (jos se siis todella oli se syy).
..enpäs minäkään aina ymmärrä miesten logiikkaa..juoksevatko ne karkuun, kun kohdalle tulee nainen, jolla on talo ja mökit omasta takaa, kohtuullisesti toimeentuleva, sutjakassa kunnossa, töitä tekee.."selustansa " turvannut..
..ei panisi pahakseen jos miehellä olisi vaikka se rivitalonpätkä ja omillaan toimeentuleva..ajatelkaa ?
Niin talo,mökki,kuin metsäki.......
..vaan ei ole tiennyt kuinka kertoa sulle että homma ei toimi muutenkaan!! Tässä oli "muka" syy nostaa kytkintä..
Jos kiinnostus oikeasti on molemmin puolista, ei sillä ole väliä miten/missä asut, kun tunteet vievät, silloin on turha järkeillä..
Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun!!
Jos se nainen haaveili piahst aja puutarhasta? Oletko katsonut sinkkuelämää tv:stä? ne tytöt ovat siinä myös aika tarkkaan määrittäneet, mitä hakeva, varsinkin Charlotte on niin ulkoisten ja maallisen mammonan lumoissa, että itse mies tuntuu olevan sivuseikka.
Hyvä kun selvisi naisesta tuokin piirre. ens kerralla toivottavasti löydät sopivamman. Kyllä yhteensopivuus on tärkeintä, ei puolisoa voi valita muulla kriteerillä...
tositarinoita elävästä elämästä ???
Silloin kun sinkkuelämää päättyi, niin siitä tehdyssä dokumentissa käsikirjoittajat kertoivat, että sarjan tapahtumat perustuvat oikeisiin tapahtumiin. (Ei kaikki tietenkään tapahtunut yhdelle naiselle, vaan he käyttivät tuntemiensa naisten kokemuksia hyväkseen). Mutta enpä kyllä liikaa vertailisi suomalaisia ja amerikkalaisia naisia...:)
Tein perinteisen tempun, sillä minulla oli jo tämä mitä sinultakin vaadittiin: komea arvokas talo ja ahkera töitä kellon ympäri paiskiva mies.
Mutta kun toiselle riittäisi talo, niin toiselle se ei ole peruste, jos mies loistaa poissaolollaan ja välinpitämättömyydellään. Niinpäs minäkin löysin sitten unelmien satuprinssin, kovin köyhän mutta uskomattoman ihanan ja rakastuimme korviamme myöten. Superromanttinen rakkaustarina alkoi. Siinä jäi sitten kuiva ukko kauas soittelemaan, painamaan duunejaan ja keräilemään omaisuutta ja rahaa kotiremppoihinsa. Vaihdoin sitten kerralla mieheen, joka hoivaa ja rakastaa minua, eikä jotakin taloa. Tosin, ainahan sitä tulee haaveiltua, että jos kerran vielä pääsisi asumaan ikiomaan taloon. Taitaa olla unelma valovuosien päästä.
Onnekseni löysin siun kirjotuksen, koska olen melkein samanlaisessa tilanteessa. Minullakin on ns. UPEA mies, jolla on oma asunto ja hyvinpalkattu työpaikka, aikaa ja rahaa vievät harrastukset. Hän todellakin loistaa poissaoloillaan ja on niin välinpitämätön, että yksinäisyyteni takia törmäsin mieheen, jolla ei ole muuta annettavanaan kuin itsensä. Ja mikä olisikaan sen romattisempaa??
Olen kertonut omalle miehelleni, että en kestä odottaa ja olla yksin. Mutta häntä ei kiinnosta! Jos todellakin maallinen mammona tekee hänet onnelliseksi, niin minä tuhlaan omaa elämääni hänen kanssaan.
Ajatelkaa naisia, jotka esimerkiksi ovat jonkun arvovaltaisen miehen kanssa eli seuraavat paikasta toiseen miehen työn takia. Minusta ei olisi siihen, että eläisin miehelle tai miehen elämää...
Rakkautta sen olla pitää!!
Olen leski ja rakastuin yhteen naiseen ja hän minuun!
meillä meni hyvin mutta olosuhteiden pakosta emme voineet olla yhdessä hän rupesi suremaan eikä saanut tehtyä juuri mitään!muuta kuin ajatteli minua!ihan kuin olis elänyt vankilassa!tekstiviestejä soittoja!
muutamia tapaamisia!tavatessamme kaikki oli hyvin!
rakastan häntä niin paljon että ostin toisen naisen kanssa talon että hän pääsisi minusta eroon ja voisi elää omaa elämäänsä!
teinkö mielestäsi oikein??????
Hyvä valinta.Ei raha eikä omaisuus onnea tuo.
Arvosi ovat kunnossa....niin minäkin olisin tehnyt.rakkaus,rauha ja läheisyys.....onnea sinulle jatkossakin.
Olen pahoillani tilanteestasi. Kuvailet kauniisti rakkautta, joka ihan ymmärrettävästi menee rahan edelle parisuhteessa. Toivottavasti olet itse aidon rakkauden, ei minkään salailun, arvoinen ja kerrot miehellesi rehellisesti tästä toisesta miehestä. Enhän minä tapausta tunne, mutta hieman tuo kyllä haiskahtaa henkiseltä pettämiseltä. Toivottavasti olen väärässä. Älä sinä tee virhettä, vaikka miehesi olisikin välinpitämätön. Jookosta :) Ainahan miehen voi jättää ja vasta sitten siirtyä toiseen.
Hyvää kesänjatkoa!
Aika kova juttu on...mutta minulla kun olisi ollut jo ihan hyvä talokin valmiina (n. 10 v sitten rakennettu)tilava ja kaikin puolin siisti...mutta ei kelvannut.Talon olisi oltava puusta rakennettu(tämä on kivitalo) ja mieluummin järven rannalla.Neliöt olisi kyllä piisannut n. 120 m2 mutta kun ei niin ei...Asun siis yksin!
Nimim.Mies.
pieni pippelinen mies 8D
Luin vastauksesi kirjoitukseen,jossa miehen ongelma oli nainen,jolle vain omakotitalo merkitsi jotain.Luettuani sinun kirjoituksesi tulin siihen tulokseen puhuessasi"pienipippelisestä miehestä",että sinulla on kuppanen kyrpä aivojesi tilalla!
en oo karjalasta ja mikä pirun 'arjalainen' suku siellä on,metsien kansaa se on..lullakseni
karjailet ovat avoimia ja iloisia ihmisiä.sen oon kuullut ja monesti nähnyt.
niin,kyllä et kerro koko totuutta mutta se on niin että kun ero muijasta tulee se on 'suvun' vika...tiedä sitten sun homma kun en oo selvännäkijä,mutta kyllä aika ..hmm kovin katkeralta tunnut.
esim .se että 'sukulaiset (appivanhemmat) tuli kylään kertaw toisensa jälkeen oli outoa,olisit estänyt ja hinnallla millä hyvänsä...
kuitenkin kestit tota 35 vuotta!??!
outoa.
no,totuus on siellä takaraivossa,ja kyll veikkaan että oot väärässä kun NOIN paljon panettelet karjalaisa.
itse siis en ole karjalainen
nykkyä sulle loppu elämään...
Sitä sakkia ei voi panetella koskaan liikaa!
Niin, oikeastaanhan tuo minun nimimerkki jo paljastaa, että mitä ajan takaa.
Miten te kanssaveljet viitsittekään hankkiutua tilanteisiin, jossa teidät vedetään mennen tullen kölin alta?
Vieläpä toistuvasti.
..että vaimo lähti lätkimään, kun veljeni ei rakentanut taloa. Empä tiedä, millä rahalla edes olisivat talon rakentaneet, mutta sepä ei tainnut tämän naikkosen mieleen juolahtaa. Talo ois pitänyt saada, kun muillakin sukulaisilla on, hirveää sukulaiskateutta muutenkin oli tässä naisessa..
Se oli hänen logiikkansa, ei naisten yleensä. Eiks niin ?
Itse en toimis noin; asumme vanhassa räyskässä ja mies on muutenkin suunnilleen kuten haluaa.
koska ne on kaikki harakoita. Pitäs muuttaa intiaan. pillu siellä maksaa 2 euroo tai jopa 0.5 e jos on hiljasta :) ja kämpän saa halval. bhahaaahaaaa
että miksi jotku naiset asettaa riman liian korkealle.eikö ne tajua että esim viron\venäjän puolella on paljon vapaita ja vielä naisellisiakin naisia.niille kyllä kelpaa normaali työtä tekevä suomalainen mies.venäläinen nainen on tosi nam.se osaa pukeutua muuhunkin ku farkkuihin tai hiihtareihin.
Sen takia naiset asettaa liian korkealle riman kun eivät oikeastaan tarvi miestä, mutta jos saavat tarpeeksi kylkiäistä, niin voivat ottaa. Kiäh kiäh....
Voijoih, pitääpä nyt äkkiä laskee omia ihanteita ja tinkiä omasta persoonasta, ettei venäläistyttö vaan vie miehiä multa. Kyllä tulikin musta viikonloppu. Ihan kuin suhteen aloittaminen olis jotain riman laskua ja kilpailua toisen maan kansalaisten kanssa. Ehkä se on sitä sinulle, arvon kirjoittaja.
Luin juttusi naisesta jolle omakotitalo oli tärkeämpi kuin mikään muu asia.Olisit antanut kyseiselle naiselle viisi minuuttia laukunpakkaamisaikaa ja sitten ULOS!Minun kokemukseni ovat myös synkeitä,hiukan erilaisia kuin sinulla,tuntematon ystäväni.
Menin naimisiin 1970,rakkaus kukoisti,lapsi tuli,kaikki oli hyvin.Yötkin olivat joskus kuin saduista,kauniita ja täynnä rakkautta ja rakastelua. Muutaman vuoden sitä kesti.Sitten alkoi selvitä koko se karmeus,jonka uhriksi joutuu naituaan vaimon karjalaisesta suuresta suvusta.Alkoi nokkiminen,minun työni ja asuntoni vähättely ja kaikenlainen moppaaminen,jonka tarkoitus oli tehdä minulla länsisuomalaiselle selväksi se,että kuinka paska ja mitätön jätkä minä olin.Ja kuinka heidän Kannakselta muuttanut sukunsa on huiuppulaatuisia ihmisiä,karjalaisia ja arjalaisia.Rakkauselämämme kuihtui ja kuoli pois,se tukehtui tuon suuren suvun minuun kohdistuvien nöyryytysten alle,minähän olin vain yksi hevon vitun lounaisrannikolta kotoisin oleva ali-ihminen,joka tuli nujartaa porukalla ja se myös tehtiin.Kunnes heräsin.Tunnen syvää inhoa tuota "arjalaista"sukua kohtaan,joka ei hyväksy muita kuin itsensä ja oman sukunsa,samaa verta olevat ihmiset.Epäilen myös (tiedän)sukurutsan kukoistavan,koska vain evakko on ihminen.Tiedän ja tunnen joitakin liian läheisten perintötekijöiden eli sukurutsan aiheuttamia "otuksia" tuosta suvusta.No,vuodet kulkivat,anoppi ja varsinkin läpeensä häijy appiukko matkustivat ilmoittamatta meille tänne lounaisrannikolle,viipyivät muutaman viikon,sättivät kaiken,aikansa vittuiltuaan lähtivät tullakseen taas myöhemmin.Kertaakaan he eivät käyneet meillä niin että heidän lähtönsä jälkeen emme olisi saaneet valituksia huutamisesta ja möykkäämisestä,häätökin oli jo lähellä omasta osakkeesta.Nyt on Luojan kiitos luonnollinen poistuma harventanut noita "arjalaisia" niin että pahin vittuilija ja turvanpieksijä on turpeen alla,Jumala olkoon ylistetty!35 vuotta tätä kidutusta on riittänyt,nyt alkaa helpottamaan kun luonnon lait onneksi koskevat myös karjalaisia "arjalaisia"ja turve hiljentää häijymmänkin turvansoittajan.
Sinun ongelmasi oli talo,jonka vaimosi olisi halunnut ja se oli hänelle tärkeämpi kuin mikään muu.Minun ongelmani oli se,että menin naimisiin karjalaisen suuren suvun tyttären kanssa.Älkää hyvät ystävät tehkö samaa virhettä,takaan että se tekee elämästä täydellisen helvetin.Viimeiset 20 vuotta vaimollani on ollut vain sukunsa,ei minua.Minä olen vain kurja soolonlaulaja Länsirannikolta.Uskokaa varoitustani,karjalaisille ihmisille vain toinen karjalainen on ihminen,sukulainen se kaikkein tärkein ja rakkain.Länsirannikon vävy saa vetää vanttuuseensa ja haistaa huilut näiden "arjalaisten"karjalaisten kanssa.
Terveisin:soolonlaulaja Länsirannikolta.
Suksi vittuun papiksi ja luumäelle lukkariksi mokomakin karjalaisvihaaja!! todella nuo länsirannikon apinat eivät osaa käyttätymistapoja .Tulevat tosiaan metsästä,omistamatta hitustakaan normaalijärkeä,missä vitussa tekin kaiken maailmanhämeen juntit ja länsirannikon tollot oisitte jos ei juuri karjalaiset pitänneet venakoita pois ,ja taistelivat ku miehet,että te turvanpieksijät saisitte jauhaa paskaa karjalaisista vapaana. Saisit kuule painaa aunuksen karjalaan ja lujaa mokomakin juntti! olen aivan vakuuttnnut siitä että ei sua oo turhasta moitittu! Pölvästi
Onpa anoppini karjalainen ja täytyy sanoa, että epäilee kaikkia muita ulkopuolisia ihmisiä vaikka mistä ja miksi, mutta oma suku on tosiaankin yli kaiken. Pirullinen skitso anoppi ja mikä pahinta ei tunnu edes kuolevan eikä edes sairastele koskaan, taitaa pahan oma olla.
Toivottelit minua painumaan Aunuksen Karjalaan,(opettele muuten kijoittamaan siellä Lapinlahden suljetulla osastolla,nimet aloitetaan aina isolla alkukirjaimella) Minä puolestani toivotan sinut painumaan anuksen mustaan aukkoon jonne lopullisesti häviät.
Terkut sinne Lapinlahdelle!
Aika rajua tekstiä tuo karjalaisista korjoittamasi,mutta valitettavasti minun on oltava samaa mieltä kanssasi.Kaikki karjalaiset joita tunnen,ovat äärimmäisen ylpeätä ja itsetietoista porukkaa,ainoastaan he osaavat kaiken ja ainoastaan he osaavat elää oikealla tavalla.Heidän itserakkautensa ylittää kaikki rajat,se on aivan uskomatonta!En yhtään ihmettele,vaikka käytit sanaa "arjalaiset"heistä kyseen ollen.Kyllä he todella ovat Aunuksen arjalaisia.He halveksivat kaikkia muita paitsi heimolaisiaan,kukaan ei osaa tehdä mitään kuin karjalaiset.Heidän itserakkautensa on mennyt jo sairauden puolelle.Kyllä minunkin mielestäni he saisivat työntää ne pillun muotoiset piirakkansa perseeseensä ja lopettaa iänikuiset puheensa siitä miten komea talo jäi Kannakselle sodan ryskeessä,komeat navetat,tilukset ja "haitar pöyälle soimaan".Kyllä heistä suurin osa oli tavallisia pikkumökin eläjiä,muutama hehtaari kivistä peltoa ja vittumainen,ränkyttävä akka.Ei aihetta pienimpäänkään ylpeyteen.Mutta jospa tämä Aunuksen arjalaisten pohjaton ylpeys ja itseriittoisuus johtuukin juuri siitä,että ei ollut Kannaksella kuin ränkyttävä akka ja sontatunkio sikaläävän takana? Että se onkin heikon itsetunnon piiloittelemista,koko se tolkuton ylemmyys ja alituinen itsensä korostaminen? Kenties se onkin niin?
Terv. Evakkoreki rytisi karjalaisen pannessa.
Hauskasti olit juttusi kaikesta huolimatta kirjoittanut...oli pakko hymyilla sita lukiessa...:)
Otan osaa tuon "karjalais-mafian" johdosta...
Juuh...naita juttujahan on naemma useampia...minullakin on omat kokemukseni karjalaisista...helvetin materialistista porukkaa!
Ja niin paskantarkeaa!!
olen itsekin todennut. Jokainen törmäys karjalaisiin on sen osoittanut. Kylään tullessaan eivät erota omia eväitään sukulaistensa. Käyvät jääkaapilla kuin se ois omansa. Koulumaailmassakin suosivat toisiaan ja näköjään eivät osaa käyttää sivystyneesti kieltään. Minussa on 1/4 karjalaista juurta luojalle kiitos että en oo sitä tiennyt kuin pari vuotta. Ties mitä moinen tieto ois aikaan saanut. Onneks isoäiti oli viisas ja tuli pois sieltä ennen sotia! Te puolestaan oisitte voinut jäädä sinne. Ei Suomi karjalaa kaipaa siittä on vain ollut haittaa ja aiheuttanut vain sotia ja monen kunnon suomalaissotilaan kuoleman.
Kirjoituksestasi huomaa,että et ole edes kansakoulua käynyt etkä oppinut kirjoittamaan.Kannattaa vittuilun rakentelu aloittaa siitä,että opettelee Suomen kieltä niin että se on suunnileen ymmärrettävää.Ehdotankin,että kun nyt tunnut asuvan siellä Lapinlahden sairaalan suljetulla osastolla muiden psykopaattien kanssa,niin ilmoittaudu hoitajille,että haluat opetella kirjoittamaan.Kyllä ne sinua ymmärtävät,rassukka,vaikka tietävätkin,että et koskaan opi kirjoittamaan,mutta onhan sekin eräänlaista terapiaa.Yritä nyt jaksella siellä Lapinlahdella,vaikka et sieltä koskaan pois pääsekään,mutta kuluuhan se aika sielläkin vaikka leego-palikoilla rakennellen ja onhan siellä kuulemma värityskirjoja ja muovailuvahaa ja muuta kehittävää ajankulua.Ota lääkeesi kiltisti,muuten ne laittavat sinut taas siihen pyöreään koppiin,ja sinä tiedät mitä se on...Jaksele!
Länsisuomalaiset tosiaan on aika omituisia, ensikontaktissa huomaa ettei ne puhu kun aivan lähituttujen kanssa,ja niin että kääntävät selkänsäkin vielä ikääkuin suojatakseen omaa sisäpiiriään,varmaan jatkavat sukuakin näin, lähipiirissä. länsisuomesta on myös sanonta "mitä serkumpi sen herkumpi" ja "mitäs läksit" tämä toisten mollaaminen juuri on erittäin yleistä länsisuomessa, kuten aloitus kirjoituksesta voi huomata.
Ryhmissä liikkuminen on yleisempää kuin itäsuomessa,täyteen ängetyt maantiellä kiemurtelevat autot ovat aika yleinen näky. Myös tietty tunne vammaisuus on selvästi havaittavaa.
Liika yleistäminen ja arkitietämys loistaa tästäkin jutusta. Ilmeisesti jollekin on sattunut todella häiriköt appivanhemmat, mutta että voitaisiin yleistää tyyliin että "karjalaiset" sitä ja tätä.
Tiedoksenne, että n.2 miljoonalla nykyään elävällä suomalaisella on vähintän 1 isovanhemmista tai vanhemmista evakko-karjalainen. Mitä tulee oman suvun suosimiseen ja sukurutsapuheisiin, sanoisin että aika varomatonta lähteä osoittelemaan tiettyä porukkaa Suomen tapaisessa pienessä ja vähäväkisessä maassa, jossa hieman laajemmin ottaen "kaikki ovat sukua kaikille ja kaikki tuntevat kaikki". Esim. 1700-luvun alussa nykyisen Suomen aluella( luovutettu Karjalan alue) eli n. 300000 asukasta, eikä merkittävää maahanmuuttoa ole sen jälkeenkään tapahtunut.
Tämä viimeinen on yleinen kommentti keskustelun tasosta:
Jäin vielä ihmettelemään, että kuinka jotkut voivat kirjoitella aivan uskomatonta ja täysin asiantuntematonta potaskaa tälle palstalle, tällä kertaa aiheesta "karjalaiset".
Isältäni ja Äidiltäni jaäi kaikki Karjalaan kun joutuivat lähtemään sotaa pakoon , johon he eivät olleet mitenkään syypäitä . Sotaan olivat syyllisiä Etelän maalaiskapitalistit.
Vanhempani pystyivät kuitenkin hankkimaan omakotitalon. Rakensin itse omakotitalon viime vuonna.
Nyt minulla on kaksi omakotitaloa.
Ei ne kaikki Karjalaiset asu rähjäisisä mökeissä.
sanon vaan kaveri,ihan hyvä SULLE että lähti,pääset eroon taivaanrannanmaalarista,ja voisi sanoa paskasta.
esim. se kun sanoo sinua 'harvinaislaatuiseksi mieheksi' ja sitten tekee tuollaista kertoo kaiken ton nais ihmisen luonteesta ja elämän arvoista.
todennäköistä jos olisit rakentanut o-talon,se typykkä olis teettäny sulla lapsen ja eronnut 1-2 vuoden jälkeen.
ne nykynaiset,materiaali,raha ja ns. tasa-arvo.heh
juu,etsi uus ja tärkeää on että älä ota mukaan mitään tosta ämmästä,eli älä katkeroidu,etsi tai pikemminkin löydä uus,lykkyä!
p.s. ei tuo ole logiikkaa van naisten ilmeinen ajattelu että mies on jotain velkaa naisellen varsinkin jos se antaa sille...
umpphh
Meillä oli hieno ok-talo, mutta kun ne yläkerran portaat túli pyörien alas, oli yks v:n maku, missä sen jälkeen asui, jos ei mies osaa kunnioittaa parisuhdetta.
Syy on varmasti nykyisessä omakotitalobuumissa jokapaikassa syötetään omakotitalon ihanuudesta ja kuinka se saa näyttämään elämän onnelliselta ja antaa rikkaan ja menestyvän kuvan muille. Kaikki ohjelmat telkuissa kuten *talo ja *unelmakämppä* jne.. ja kaikki suomalaiset julkkikset esittelee lehtien sivuilla vasta rakennettua hulppeaa omakotitaloaan johan se laittaa tavallisen kansalaisen (naisenki) haluamaan moista vaikkei nii olisi välttämätöntäkään. Tänäpäivänä jolloin menestystä on pakko näyttää eikä kukaan haluaisi antaa luuserin kuvaa itsestään nii omakotitalo on lähinnä *pakko* että on yhteiskuntakelpoinen.
että mitä pidempään ja vanhemmaksi nainen on ollu sinkkuna, sitä tarkemmin se on miettiny/miettii millainen sen seurustelevasta elämästä tulee, tai siis millaista sen on vähintään oltava. Ei riitä että on mies, talo, auto,työpaikka ja sekarotuinen rekku, vaan on oltava:
Miehen sukunimen on oltava vähintään von Bratwurst, koiran pitää olla puolijalo Monaconlaikkupuudeli, matonhapsujen on oltava vihreet ja matto aseteltu itä-länsisuunnassa, postilaatikon olis oltava peltinen ja kiinalaisin kirjaimin koristeltu, ottomaanien aikainen ruokailuastiasto jne.
Siinä vaiheessa kun pitäis sit alkaa tekemään kompromisseja miehen kanssa, niin eihän niitä unelmia voi murskata, vaan tulee hätä käteen ja sillon nainen lähtee.
töitäkään,asutaan vuokralla,ei mökkiä, neljä lasta, kymmenen vuotta naimisissa ja hyvin menee.Ei aina materia tärkein.
Mulla taas näin, olen ihastunut köyhään mieheen jolla tuskin on mitään, mutta luopuisin kernaasti menestyksestäni taloistani ja edustusluokanautostani jos saisin hänet.
Onko semmoinen mies köyhä jolla ei ole maallista rikkautta,mutta elämänarvot on jotain muuta kuin ne jonka rahalla voi hankkia. Ilman niitä elämänarvoja sattaa se rikaskin elämä tuntua melko köyhälle
Niin että,rakastuako vaiko rikastua
Mikäs helvetti siinä omakotitalossa on niin mahtavaa ku joidenki naisten on pakko sellanen saada? Minä ja minun pitkäaikainen miesystävä asutaan kaksiossa ja hyvin pyyhkii. Ei ole käyny mielessäkään mikään omakotitalo. Jos nuin älyttömän syyn takia nainen lähtee lätkimään niin parempi ku pääsit siitä eroon jo alkuvaiheessa. Ei voi muutakuin ihmetellä...
Yksipuolisesti kerrottu tarina. Aivan varmasti syy oli jokin oleellinen. Miesparka ei ehkä ymmärrä että syy voi olla heidän parisuhteessa eli vähän kurkistusta peiliin.
jep jep
ja vielä kerran kurkistus peiliin. Tekee sulle toosii hyväääääääää.
Niin no se..En halunnut aiheuttaa närää kirjoituksellani mitenkään.
No anteeksi nyt kun suututin sinut. Täytyy myöntää että kyllä se ok talo taitaapi nousta jutun aiheeksi täälläkin päin jos pikkutaaperoita rupeaa hankkimaan..
No kurkistappa itekkin sinne.
Mä kun tahdon aina kuulla minut tuntevilta ihmisiltä kuinka ihana ja kaikkia alati ymmärtävä persoona olen ja kuinka aina nään kaikissa jotain hyvää ... hmmm ... ps. tosi kukapa täydellinen ois
no sellaista sattuu.
onkohan sekään rivari asumista kummempaa kun ostaa 400 neliön tontin 100 t eurolla laittaa sit 200 t euroa taloon ja naapurin se4inä 4 metrin päässä omasta.etu pihalle mahtuu auto poikittain kun laittaa sen oikein tarkasti.
sillä rahalla saa jo tosella ison rivarin ostettua ja säästyy tekemisen vaiva.
sama tollaisessa omakotitalossa on olla kun rivarissa.
mut mitä siihen akkaan tulee niin et oo mitään menettänyt jos tolleen tekeki.kaippa sillä oli ajatus et äkkiä talon hankintaan ja naimisiin ,sit ero omaisuus puoliks akka ottaa talon ja ukko velat fifti fifti silloin menee;)
Rivitalot ovat usein , tai aina osakeomistuksessa.
Itse et päätä mitään mitä korjauksia , lumenluonteja tehdään ,vaan taloyhtiön hallitus.
Elikkä yhteistyössä kaiki asukkaat. Taloyhtiöön mahtuu aina joku mullku mukaan vaikka olisi vain 4 osakkaan yhtiö. Omakotitalossa vastaat kaikista kuluista ja päätöksistä itse.
Muuan nainen vastusti kovasti avioehdon tekemistä vaikka noin muuten oli kovin rakastunut. Vastusti niin kovin, että lähti lätkimään kun sellaisen sanoin joka tapauksessa tekeväni :)
Myönnän, että jos todella muut osat suhteesta toimivat, niin pelkän talon takia jättäminen kuulostaa kummalliselta. Toisaalta kuitenkin ymmärrän myös naista, sillä itse olen seurustellut useamman vuoden sellaisen miehen kanssa, joka toivoo tulevaisuudesta aivan toisenlaista kuin minä.
Niin kauan kun tulevaisuus on vielä hyvin pitkälti auki, on helppo tehdä kompromisseja. Jos opiskelee tai on valmistunut mielestään unelma-ammattiin, ei ehkä halua muuttaa elämäänsä sellaiseksi, että pitäisi matkustaa hirvittäviä työmatkoja tai vaihtaa alaa (osa työpaikoista kun vain toimii paremmin isoissa kaupungeissa tai vastaavasti maaseudulla). Jos haluaa paljon lapsia tai eläimiä tai sekä että, ei kerrostalo houkuta (tosin rivitalo riittäisi minulle kyllä siinäkin tapauksessa, ainakin jos olisi edes jonkinlainen oma pihankappale).
Yleensä uskon, ettei kyse ole niinkään naisen logiikasta, vaan enemmänkin kypsyydestä ja haaveista. Niin kauan kun on vielä toivoa paremmasta, ei ole pakko tehdä kompromisseja, vaan voi etsiä jotain parempaa. Kun ikää tulee lisää, rupeaa paljon kärkkäämmin joustamaan tietyistä vaatimuksista (lopulta riittää, että yleensäkin vain on joku toinen, joka ottaa sen miehenroolin elämästä).
Toisaalta en kuitenkaan usko, että kukaan pistäisi mitään elämän suurta rakkautta kiertoon vain materialististen syiden takia, eli vaikka olisikin mennyt ihan mukavasti, jotain on vielä puuttunut. Minulla tuo ainakin toimii niin, että jos mies ei jaa suurinta haavettani tai on täysin eri mieltä asioiden arvojärjestyksestä, suhde tuntuu keinotekoiselta ja yhteinen tulevaisuus on jotenkin hämärän peitossa. Näin ollen en siis lopeta suhdetta siksi, että mies ei "rakenna minulle taloa" tjsp. vaan siksi, että juttu tuntuu oikeasti väärältä.
Nuorena naisena siis olen itse toistaiseksi vielä sitä mieltä, että mieluummin elelen yksin kuin suhteessa, jossa olisi pidemmän päälle enemmän huonoja kuin hyviä hetkiä. Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että jos kenenkään kanssa ei homma toimi, rakentelen omaa elämääni itse (kun en tarvitse miestä rahoittamaan materiaalista puolta) ja kun olen "saanut kaiken valmiiksi", minusta tuskin enää kiinnostuvat vääränlaiset miehet. (Ja näin päädyn luultavasti loppuiäkseni vanhaksipiiaksi, mutta enpä ainakaan mäkätä siitä jollekin miesraukalle kymmeniä vuosia avioliiton sitomana. Olkaa hei tyytyväisiä, kun joku säästää teitä.)
rakkaus roihunnu, kun annoit pikkuseikkojen vaikuttaa tulevaan liittoon. Avioliitto kun on miehelle suurempi etu kuin naiselle!!
Olen varmaan outo, mutta kun haluaisin nimenomaan asua rivarissa tai kerrostalossa. Ikävikseni asun omakotitaossa Espoossa. Omakotitalossa on jatkuvasti jotain tehtävää, muualla pääsisin helpommalla.
Parisuhde on kyllä karilla, eikä onneen ole paluuta. Niin että joku onnellinen nainen varmaan pääsisi tänne tilalle...ilmoittautumisia otetaan vastaan :)))
Ja tämä EI ole provo!!!!
Naises ei ehkä viitsinyt kertoa totuutta muulla tavalla. Jossain asiassa mättäs suhteessanne. Ilmeisen oleellisessa asiassa. Voi olla että se syy ei ollut kuitenkaan se omakotitalo, mut ehkä se oli vähemmän loukkaavaa... Sorry jos on vähän suoraa tekstiä.
Parempaa onnea seuraavaan yritykseen.
Silloin se nainen olisi ollut puhetaidoton ja lopputulos sama: hyvä, että erosivat
siinäs näit millaisia horoja ja lutkia useimmat suomalaiset naiset ovat. Kylllä suomalaisista ei kunnon vaimoa löydy. Suomalaiset ämmät ovat olevinaan jotain erikoista, vaikka suurin osa on laardiperseisiä selluliittikimppuja. Kyllä suomalainen nainen on ulkomaaisen naisen rinnalla pelkkä nolla.
Tämä on sinulle Heidi.
HAPPAMIA SANOI KETTU PIHLAJANMARJOISTA !
aivan hyvin minkä peräsä sinä juokset! Se ei ehkä oo omakotitalo, mutta ei kyllä sen parempi. Kuljet pelkän ulkoisen kuoren perässä.
Turha ruveta yleistämän.Sun on varmasti hyvä haukkua naisia kun et selvästi saa muilta kuin ostetuilta naisilta.Vaikutat semmoiselta v_päältä ettei suhun kukaan edes voikkaan rakastua.
Kylläpä kesti ennen kuin tajusit homman idean! Eikö vanhempasi kertonut mitään näistä elämän totuuksista, jotta olisit osannut varautua?
No ei siinä sen kummempaa, kuin naisella vain on arvot erijärjestyksessä kuin sinulla. Se on mahdollista, että jollekin talo on tärkeämpi kuin perhe, usko vaan olen sen nähnyt. Eron tullessa on taas saatava TALO, vaikka talous ei sitä antaisi edes myöten, kyllä pankista lainaa saa. Itse asun rivitalossa, ei ole paljon pihahommia ja se on tosiaan huoletonta. Kerrostalossa olisi vielä huolettomampaa, mutta niissä tuppaa olemaan enemmän häiriötekijöitä tai äänet ainakin kuuluvat erilailla.
Monestihan on myös se, että täytyy näyttää, esimerkiksi kavereille tai vaikka vaan muille ihmisille. Varmaan ajatuksella, miehenhän nyt saa kuka tahansa, mutta omakotitaloapa ei ole kaikilla.
Täytyy tosiaan muistaa, että me ihmiset onneksi olemme erilaisia. Koitetaan ymmärtää ihmisiä, jotka pitävät eriasioista ja asettavat arvonsa erijärjestykseen, vaikka ne tuntuisivat kuinka hölmöiltä.
Sinä teit oikein, kun pidit omasta kannastasi kiinni, kaverini rakensi sen talon. Ero tuli ennenkuin talo oli täysin valmis, kerkisivät muuttamaan kyllä sisään. Nyt sillä naisella on uusi mies ja uusi talo.
Itselläni nyt vaan on kaksi asiaa mitä en elämässäni tule tekemään. Ne ovat omakotitalon rakentaminen ja tupakanpolton aloittaminen. Silti ymmärräm jos joku haluaa rakentaa omakotitalon, tupakanpolttajia taas en oikein ymmärrä, miksi myrkyttää oma kehonsa. :)
Mieheni oli kiltti, ahkera, huomioiva ja rikas ja rakas nuoruuden rakkaus. En saanut lasta ja lähdin pois, jotta hän voisi löytää uuden naisen ja olla onnellinen, ehkä edelleen, lapsia saaden.
Ajattelin, että jos perin yksin metsät ja talon, mökin ja saaren, veneet ym, niin olen kusessa. Siinä syyni lähteä lähteä. Kipeää teki ja tapasimme muutaman kerran eron jälkeen. Nyt hänellä on monta lasta, heillä.
Vuosien jälkeen löysin miehen, jolla oli oma talo, paljon velkaa ja avioero takana. Kaksi kiukuttelevaa, murrosikäistä, hemmoteltua lasta. Mikään ei riittänyt. Viina rikkoi meidän välit ja vieras nainen, ystäväni. Lähdin taas.
Seurustelen onnellisesti tänään, tässä ja nyt. Hän on rauhallinen ja muutenkin sitä mitä tarvitsen, sopivasti. Kaikki samassa paketissa. Ei pitäisi tulla suurempia yllätyksiä. Hän ei ainakaan vielä kaipaa omaa lasta, vaikka tykkää kovasti. Vaikka olisin voinut saada lapsia, niin kello on joka tapauksessa tikittänyt tuon ajan ohi. En voinut myöskään adoptoida lasta, koska mulla on sairaus. Ei näy eikä vaikuta elämääni tuon kummemmin, kun otan lääkkeet joka aamu ja ilta.
Työ vie paljon hänen aikaansa, mutta hänellä niitä on, kuten mullakin.
no olipa nainen ehkä hänen peräänsä ei kannata itkeä. minutkin juuri lempattiin pihalle kun toisella oli parempi vartalo. yli 20 yhteisen vuoden jälkeen että arvonsa kullakin!
että syy todellakin oli se että et osaa omakotitaloa itse rakentaa??? Herää pahvi! Jos teidän tie on ollut alkutaipaleella vasta ja nainen selvittelee kannattaako sinua ylipäätään kauhean vakavasti ottaa :) Kertoo haaveistaa, jotka sinä kaikki itsekkäästi tyrmäät ja kerrot kuinka SINÄ katsot parhaimmaksesi jäädä omaan nykyiseen asuntoon ym. Minä luulen että olisin noin itsekkään ihmisen dumpannut jo ensimmäisen päivän jälkeen. Äläkä esitä tyhmää ja jätä puolet kertomatta, jotta saisin empatiaa täällä osaksesi sillä että sinut jätettiin sen takia kun et voi tehdä omakotitaloa :) naurettava väite! Minä olen dumpannut miehiä eläinallergian tai sen takia että ei pidä eläimistä. Vaatimuksensa kullakin :) mutta kyllä tuo sun tapaus on selvästi sun itsekkyyden takia sut dumpattu!
...omakotitalon takia. Tai lähinnä sen vuoksi kun en halunnut muuttaa hänen kanssaan hänen rakentamaan/suunnittelemaan/kustantamaan omakotitaloon. Enkä olisi saanut maksaa omaa osuuttani vaikka olisin halunnut..
Puheoikeutta tai päätöksenteko-oikeutta minkään asian suhteen en myöskään olisi saanut. Kaikki olisi tehty miehen mielenmukaisesti. Ja kulissien olisi oltava kunnossa, jotta elmä olisi riittävän arvostettua.
Päätin jättää tämän vaihtoehdon väliin.Koska tyhjät kulissit kumisevat kammottavasti! =)
Hyvä, että jätti. Sinulta puuttuu haaveet ja unelmat ilman niitä elämä on tosi tylsää. Eivät ne niin pilvissä ole ettei kaksi ihmistä niitä yhdessä kykenisi ennen pitkään saavuttaa. Ette selkeesti sopineet toisillenne! Seuraavan naisen kanssa! Älä heti tyrmää kaikkea mitä toinen unelmoi, vaan jätä unelmille tilaa!
ehkä mies oli saavuttanut sen minkä halusi ei se oma talo ole kaikille "tie autuuteen" jotkut jopa karttavat omaa taloa kun siinä on isommat asumiskustannukset, lumityöt,nurmikon leikkuut kukkapenkin kitkemiset...ym omassa riittää hommaa ja paljon
millä naaras uroksensa valitsee. Luuserit, vaikka ne muuten ois hurmaavia eivät pesuettaan vois hoitaakkaan. Enpäs tiedä minkäkokoinen asunto tuolla valittavalla ukolla oli, mutta tuskin se perheelle sopivan kokoinen ois ollut. Joten ilmeisesti tuo mies tuskin haaveili mistään isosta perheestäkään, kun niin halus rivarissaan asua, että anto naisensa häipyä tekemättä mitään!
Voisin väittää näin ... jos tuota naista oisit rakastanut vähääkään ois tuon toiveen aikanaan täyttänyt, nuori kun oot. Oisit kuun hänelle taivaalta tuonut ja tuo oma talo ny oli ensi koitinkivi. Mitä tulee sinun varallisuuteen taidat itsekin melko materiaaliin olla rakastanut, kun väität ettei rivarin mökin myynnillä ei muka taloa saa! Eihän tietenkään linnaa tai kartanoo sillä saa, mutta soman pienen mökin hieman sivummalta. Ehkäpä tuo nainen ei sitä oikeesti halunut sulta vaatia, vaan halusipa sun rakkauden laadun testata. Pieleen sulta sekin meni, kun maallinen mammona oli sulle tärkeenpi kuin toisen toiveen huomioiminen. Ehkäpä itse katselit vain hänen ulkokuorta ja huonekalua olohuoneeseen hänestä halusit. Ps. kaiken voi katsella miltä kantilta haluaa riippu vai miten sen ajatella haluaa.
Maailma on täynnä "harvinaislaatuisia" miehiä, mutta se ei tarkoita sitä että heidän kaikkien kanssa pitäs elää. Meillä on vain tämä elämä tässä ja jos haluaa elää toisin kuin tuo sen hetken "harvinaislaatuinen" mies ei ole muuta mahdollisuutta kuin jättää se taakseen. Se ei tarkoita, että olisi kiinnostunut rahasta ja mammonasta, vaan halusta nauttia elämästä omien haaveiden mukaan (vaikka ilman yhtään "harvinaislaatuista" miestä. Ehkäpä naisesi päätteli vain, että olit tarkoitettu jollekin toiselle ja se kohtalon suuri rakkaus oottaa jossain kulmantakana. Kenties hän halusi taloaan niin kiihkeästi ettei kaipaa turhaa miestä vaivoikseen.
tuskin se nainen oli todellisesti rakastunut...kunhan halusi maksajan talolle..pari vuotta yhteiseloa ja ero ja talo jäisi naiselle ja miehelle velkaa...
Taidat nyt vain hakea tosta talosta syytä. Se teidän suhde olisi varmaan muutenkin pian loppunut. Kyllä talot sun muut ihan kivoja on, mutta ei sentää päällimmäisenä, tärkein on tunne ja yhteensopivuus. Onnea etsinnälle!
Itse jätin taas miehen, jolla oli oma talo ja maata. Perintöä tulossa reilusti. Itse olen työtä tekevä "tyhjätasku". Se mies vaan ei halunnut lapsia kun ne ovat kuulemas niin hankalia ja ylimääräistä huolta aiheuttavia. Mies ihmetteli, eikä jaksanut ymmärtää, kun olisi voinut tarjota mukavan elämän minulle. Arvonsa kullakin.
Ei se muija ollut sinua varten. Tuskin materiaali kenellekään onnea tuo.
Jos se omakotitalo oli sille naiselle niin pahuksen tärkeä ja se ois välittäny susta oikeesti, niin ois se kai voinu sen itekin hankkia tai rakentaa. Ja vielä luvata että hoitaa ne ylimääräiset piha- ja huoltotyötkin joita rivitalossa ei tule. Kumpikin olisitte saanu tahtonne läpi.
Eli ehkä eronne syy oli muualla.
Olen eronnut ja tuli oltua todellisessa rakkausliitossa parikytä vuotta niistä 13 vuotta asuimme omin käsin rakennetussa talossa, vaikka kummallakin oli peukalo keskellä kämmentä. Kun on hyvät piirustukset niin kyllä se siittä suttaantuu ja nykyaikaisilla vehkeillä vielä paremmin. Talon pihatyö,lumenauraukset,kotisiivoukset, yms Kyllä ne jäi hentoihin naisellisiin käsiini, joten turhaa te miehet marmatatte töiden teosta. Noo... elämääni tuli muita haaveita jätin talon miehelle ja itse painelin muualle haaveitteni siivittämänä. Kaipaan häntä vieläkin uniakin nään ja rakas on mulle, mutta talon paikasta en koskaan pitänyt. Oispa se ollut jossain muualla ....
Olisi hän jättänyt minutkin sitten... jos suhde on tuosta kii niin minunmielestä sitten eukko saa mennä, jos suhde ei ole kestänyt muuten vuosia, minusta todella huono syy jättää jos se oikea syy sitten tuo olikaan...
Oletko varma, että syynä oli pelkästään omakotitalo?
Epäilen kyllä todella!!
Hän ei vaan ollut kiinnostunut sinusta.
Miksi ihminen ei saisi toteuttaa omia haaveitaan ? Kun nainen tajusi, että hänen haaveensa ja sinun haaveesi ovat pahasti ristiriidassa keskenään, niin ajatteli varmaan, että parempi lähteä nyt, kun jatkaa suhdetta miehen kanssa, joka vaikuttaa ehdottomalta mielipiteissään.
Entäs jos olisit kertonut oman ykköshaaveesi? Ja toinen olisi teilannut sen täysin?
Minusta nainen oli järkevä, kukaan toinen ihminen ei toteuta unelmiamme, jos emme sitä itse tee. Hänellä oli visio elämästä ja sinä teit selväksi, että ajatuksesi elämästä olivat toisenlaiset.
Ihmisellä saa olla mielestäni vaikka kuinka hulluja unelmia, minä olisin ehdottomasti tukenut samassa tilanteessa rakastamani ihmisen haaveita, ja yrittänyt tehdä kaikkeni, että hänen haaveensa toteutuisivat...
Mullakin haaveena rikas nainen, niin voisi nyhtää sen rahat ja loppuis nää paskahommat.
Heh :)
Rakastuin tavan "duunariin ", eli kunnon suomalaiseen mieheen ja lähdin pois "kaveriavioliitosta- etä-semmoisesta" varakkaan eurooppalaisen insinöörin luota. Olin valmis muuttamaan tämän rakastettuni luokse vaikka työpaikan soluasuntoon, koska minulle on tärkeää olla hänen kanssaan. Rakastettuni muutti pois jo aiemmin yhteisestä kodista (vaimonsa luota, heillä todella huono avioliitto) luottaen, että me kuulumme yhteen ja asumme vielä yhdessä, valiä sit, missä. Oikeassa hän olikin ja nyt yhteistä taivalta on jo kestänyt 10 vuotta. Olemme rakentaneet kesämökin yhdessä ja hoitaneet lapsenlapsia ja harrastuksena on koira. Päivät työssä ja viikonloput ja muu vapaa-aika mökillä, talvisinkin. Ei kapakoita ja savuisia pubeja. Teatteria ja muutakin on. Me tapasimme koiriamme lenkittämässä ihan sattumalta. Siitäpä koko homma lähti. Elämäni ihanin kesä, hänellä myös !!Mitä kauemmin olemme olleet yhdessä, sen rakastuneempia olemme, eikä tämä ole mitään keksittyä juttu. Toisen lähellä on niin hyvä olla. Emme kaipaa muita. Meillä sattuu kemiat ja yhteinen arki sekä samantapainen maalaistausta yhteen kuin nenä naamariin. Kiinnostuksen kohteetkin ovat samoja. Olenpa onnellinen. Ai niin, lähetti tuo työpaikalleni sillointällöin ruusulähetyksen mieheltäni ! Sanomme myös ääneen molemmat rakastavamme toisiamme. Eipä tarvitse edes pakollisilla työmatkoilla olla mustasukkainen. Avioliiton reunaehdot ovat molemmille itsestään selvyys. Ei ole muuta kaipuuta. Hyvän ruuan ja saunan kanssa olen mieheni (joka on selvinpäin) ottanut kotiin vastaan ja päinvastoin. Olen elänyt kyllä todella vaikeaa aikaa hyvin vaikean ihmisen (mustasukkainen, ei alkoholiongelmainen kuitenkaan - kumpi sit parempi/pahempi!) kanssa 13 vuotta ennen tätä onnea.
Niin vakka ja kansi löysivät toisensa.
Onnea toisillenne.
Hyvää kesää Teille, ja muille lukijoille.
Hah hah hah hah.....
Sadulta asia kuulostaakin. Olimme mieheni kanssa rakastuessamme ihan ymmyrkäisinä, voiko tämä olla edes totta ! Ja onko tämä oikeaa ja kestääkö, ja mitä on oikeastaan tapahtunut!
Onko vakka ja kansi löytänyt toisensa, onko tämmöstä olemassa?!
Tässä sitä vain elellään porukassa ja kuukauden kesäloma odottaa. Lähdetään viikon lomareissulle naapurimaahan vanhemoieni kanssa. Lomamme alkaa neljän lapsenlapsen 1,5 v. -8 v. hoitamisella.
Osaan kyllä oikeasti olla asiasta kiitollinen ja arvostan miestäni suuresti. En napise pienistä.
HYVÄÄ JATKJOA SINULLE JA MUKAVAA KESÄÄ !
PS: Ei siis ollu provo.
Olen eronnut yhden lapsen isä ja minulla on omakotitalo Uudellamaalla. Etsin kyllä puolisoa mutta lienee parasta olla mainitsematta heti alkuun tuosta talosta (tai koirastanikaan) halaistua sanaa ettei vain naiset lähde epäolennaisen perään.
Kiitos varoituksesta :)
olen aina ollut sitä mieltä että hyvä seksi määrää kyllä sen elämän kumppanin eikä omaisuus.kun seksi on molemmin puolinen unelmien täyttymys olet löytänyt itsellesi elämän kumppanin.
Mielestäni elämässä on paljon muutakin kuin seksi. Itselleni ei riitä hyvä seksi vaan haluan paljon muutakin.
Mutta oikeassa olet tietty siinä ettei se omaisuus ole se mitä kannattaa tavoitella vaan isommat asiat.
Ihan varma en ole ymmärsitkö pointtini tuossa edellisessä viestissäni..
Empäs tajunnu itekkään pointtias, mutta ei se mitään kuka nyt miehiä ymmärtäs ilman sanakirjaa. Mitä seksiin tulee kyllä se on erittäin tärkeä osa naisen ja miehen välillä samoin on hellyys ilman seksiä. Kyllä se nainen rupeais tuumaileen sinun seksuaalista suuntauteneisuutta, jos se naisen mielestä oleellisesti vähenisi. Pelkä äidin rooli ei riitä naiselle, he haluavat olla haluttuja.
Kyllä ymmärsin pointtisi.Minulla kävi niin että sain mieheltäni hyvää seksiä,rakastuin ja sen jälkeen sain tietää että hänellä oli talo ja koira.En usko että tieto talosta aikaisemmassa vaiheessa olisi vauhdittanut rakastumistani millään tasolla.
Et tajunnut pointtiani? No se on tietenkin se että koska materia ei ole tärkeintä niin kannattaa olla siitä ensimmäiseksi mainitsematta ettei materianperässäjuoksijat liikaa innostuisi.
Oliko logiikka liian vaikeaa? Tarvitsiko tuohon sanakirjaa?
» Mitä seksiin tulee kyllä se on erittäin tärkeä osa naisen ja miehen välillä samoin on hellyys ilman seksiä.»
Ongelmia luetunymmärtämisessä?
liitu sanoi: "hyvä seksi määrää kyllä sen elämän kumppanin",
johon minä: "Mielestäni elämässä on paljon muutakin kuin seksi. Itselleni ei riitä hyvä seksi vaan haluan paljon muutakin."
Täytyy olla varsin omalaatuisella logiikalla varustettu henkilö joka vetää sinunlaisesi johtopäätökset. Mielestäsi siis jos elämässä on muutakin kuin seksi niin silloin siinä ei voi olla seksi tärkeänä osana eikä myöskään voi olla hellyyttä ilman seksiä?
Ehkä sinun kannattaisi pitää suu kiinni miehien (tai minkään muunkaan) ymmärtämisessä.
Ei voi muuta sanoa...
outoja sulle? Itselläsikin on haave: (Jos voittaisin miljoonan:
Hurvittelisin ja shoppailisin joka päivä) Entäs jos siippasi sanois ei sille?
Naiselle olisi riittänyt vetäytymiseen sekin, että olisit edes joskus ajatellut ettet osta omakotitaloa.
Omakotitalo saattoi olla naisen unelma, mene ja tiedä...
mistään logiikasta kysymys, vaan vain yksittäisestä mielipiteestä/vaatimuksesta joka kylläkin on ihan uskomattoman tyhmä.
Ole iloinen, että moisia piirteitä sisältävästä muijasta vapauduit =)
Kumma akka ollut,jos oikeasti on lähtenyt sen takia suhteesta, että haluaa omakotitalon! Mutta mikäs siinä, jokaisella on oikeus omiin haaveisiin, ja siihen miten asiat arvottaa.
Minä sen sijaan ottaisin sinut ihan mielelläni :o) en ole niin sen omakotitalon perään. Oma asunto, auto ja koirakin löytyy, vain se mies puuttuu :o)
on lähtenyt kuule ihan muista syistä!! Sekin on kuule sitä naisen logiikkaa...voithan sä nyt toki itseäs lohdutella,et joo hän halus vaan omakotitalon.GET REAL BABE!!
jos ei omakotitaloa saa niin tämä tyttö vaihtaa maisemaa
Omakotitalo on haaveni joten miksi hylkäisen sen miehen vuoksi? Kamalaa olisi rivitalossa asua. Naapurit aivan ihan lähellä eikä mitään omaa rauhaa.. Ja kämppäkään tuskin mikään kauhean suuri on
terveisin maalaistalon tyttö
Siitä vain maksunaiseksi. =) Rahasta se vain on
kiinni.
Uskomatonta. Sinun kaltaistasi en halua ikinä. =)
Ei ole totta ! Heti, kun siankakka on kuivunut saappaissa ollaan naista ! Takaisin läävääsi !
Aivan tyypillinen nainen!Kertoo vaan suoraan ,kuinka tyhmiä ämmät ovat!
Mulle ei suoranaisesti käynyt ihan samalla tavalla, mutta rahaan omakin suhteeni kaatui heti alkutaipaleilla. Kun daami sai tietää, missä rahallisesti todellisuudessa mennään, niin alkanut seurustelu toppasi tykkänään. Jäi kyllä niin kenkku olo tuon jälkeen, että nykyisin jos joidenkin neitojen kanssa juttuun pääsee, yritän hienovaraisesti mainita tuon taloudellisen tilanteen rehellisesti samantien. Näin tiedän heti minkälaisella asenteella nainen on oikein seuraa etsimässä.
... mihinkään mikä vuotaa 12 kertaa vuodessa eikä kuole...
Jos joskus törmään ihanaan mieheen, jonka on sieluntoverini, niin mä en piittaa pätkääkään siitä, että onko roskakuski vai pörssimeklari. Itse olen korkeakoulun käynyt ja ihan hyvässä ammatissa, mutta, mammonaa tärkeämpää on sielukkuus ja tunteet. Ja tietenkin palava Rakkaus. Sydämeni toivoo ja uskoo, että Se Oikea on todellakin olemassa. Ja jonakin kauniina päivänä Hän kävelee minua vastaan.
mimmi halus eroon susta. et tainnu ollakkaan niin erinomainen ku luulit.
aika surkeen syyn se tekas, vaik ois ok-talossa kiva asuu
Hei, aikuinenmies : et ole kertonut kaikkea , esim taustatietoja , kuinka vanhoja olette, kauanko olitte yhdessä , miten teillä muuten meni, keskuttelitteko asiasta paljonkin , jne.
Tämä aihe on saavuttanut suuren suosion ja siksi kysynkin.