Sergei Bubka, Ilmari Kianto, Gucci ja Louis Vuitton: Samoilla perusteilla parjataan?

Ilmari Kiannon parjatusta "yhteistoiminnasta vihollisen kanssa":

Via Karelia (Runon ja Rajantie ry)

Ilmari Kianto, Turjanlinna ja talvisota


Suomussalmella merkittävän osan elämästään vaikuttanut kirjailija Ilmari Kianto – joka tunnetaan mm. korpikansan kuvauksistaan Punainen viina ja Ryysyrannan Jooseppi - hankki itselleen Kianta-järven rannalta kruununtorpaksi Lepokanta nimisen tilan ja rakensi sinne Turjanlinnaksi nimittämänsä talon. Vuonna 1934 hän lunasti tilan omistukseensa.

Kianto oli talvisodan syttyessä talossaan. Kun suomalaiset polttivat 6.12. illalla Suomussalmen kirkonkylän, Kianto pakeni talostaan. Turjanlinna oli pitkän aikaa rintamalinjalla ja suomalaiset valtasivat sen 19.12. ja polttivat rakennuksen.

Kianto tuomittiin talvisodan jälkeen maanpetoksen yrityksestä puoleksi vuodeksi kuritushuoneeseen, koska hän oli jättänyt Turjanlinnan kuistin pöydälle tyhjän sikarilaatikon, johon hän oli kirjoittanut venäjänkielisen viestin: ”Venäläiset toverit! Kunnioittakaa köyhän kirjailijan kotia. Tuossa on saari autiona ynnä tästä itään päin rinne rakennuksineen. - Olen minäkin ollut Moskovassa 1901-03. Ilmari Kianto.”

Saaressa, johon Kianto viittaa oli hänen kalamajansa ja viereinen talo oli hänen sisarensa. Kiannon katsottiin viestillään auttaneen venäläisiä.


https://viakarelia.fi/teema/sotahistoria/talvisota/suomussalmen-taistelut-1939/ilmari-kianto-turjanlinna-ja-talvisota/


Kari Kallonen

Operaatio Turkoosin taistelija: Rauno Juholan matka Ranskan muukalaislegioonasta menestyväksi yrittäjäksi

(painopaikka Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2023)

s. 15 - 17


Muutaman asteen päiväntasaajasta etelään sijaitsevasta Ruandasta, tuhansien kukkuloiden maassa - pays de mille collines - on pitkä matka niin maantieteellisesti kuin henkisestikin Kainuuseen. Asumattomien metsien peittämät vaarat kohoavat hieman etelään pohjoisen napapiirin ja yöttömän yön rajasta. Maakunnan tunnuslaulu on osuvasti Ilmari Kiannon vuonna 1911 Kajaanin maaviljelysseuran tilauksesta kirjoittama Nälkämaan laulu, johon sävelmän laati Oskar Merikanto. Kappale on suosituin maakuntalauluista, ja luultavasti useimmille tuttu koulussa laulettuna.


" Kuulkaa korpeimme kuiskintaa,

jylhien järvien loiskintaa!

Meidänpä mainetta mainivat nuot

koskien ärjyt ja surkeat suot!

Meidänpä vapautta vaarat on nää!

Meidän on laulua lahtien pää! "


Ilmari Kianto tunsi maansa, Kainuu sijaitsee lähellä Suomen maantieteellistä keskipistettä. Korpimaakunta on vallannut erämaat ja tiettömät taipaleet Oulujärven ympärillä, rajanaapurinaan idässä Vienan Karjala. Kitsaasta maasta kirjoittanut Kianto tuli tunnetuksi köyhälistöromaaneistaan Punainen viiva ja Ryysyrannan Jooseppi, toisaalta Iki-Kianto osallistui myös valkoisen Suomen heimoretkiin ja elämään on hänen jälkeensä jäänyt säe "Suomi suureksi, Viena vapaaksi".

Talvisodassa Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja taisteluja käytiin Suomusalmella, jossa Kiantajärven rannalla sijaitsi Turjanlinna, kirjailijan taiteilijakoti. Kirkonkylä oli jo tulessa, suomalaisten joukkojen sytyttämänä, sillä viholliselle ei haluttu jättää rakennuksia käyttöön. Asukkaat joutuivat pakenemaan evakkoon miehittäjän edeltä ja korpikirjailija halusi pelastaa talonsa. Tyhjän sikarilaatikon kanteen piirtyi venäjänkielinen teksti valloittajille:

"Venäläiset toverit! Kunnioittakaa sivumenolla köyhän kirjailijan kotia. Tuossa on saari autiona ynnä huvila itään päin muine rakennuksineen."

Viestin löysivät ensimmäiseksi kuitenkin suomalaiset sotilaat, Turjanlinna poltettiin ja Kianto tuomittiin talvisodan jälkeen maanpetoksen yrityksestä puoleksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Viestiä pidettiin ohjeiden antamisena viholliselle, vakoiluna. Tekstissä mainitun idässä sijaitsevan kookkaan asumuksen omisti Kiannon vanhin sisar - jonka kanssa kirjailijalla oli ajoittain huonot välit. Vastakkaiseen suuntaan länteen, pakoon, olivat puolestaan lähteneet jäätä pitkin Kiannon vaimo ja tytär.

Kainuu ei ehkä olekaan niin kovin kaukana Ruandasta, eikä yhtä selkeä se raja, mikä on maapetturin ja sodan uhrin välillä. Sodassa mitataan vakaumuksen suoraselkäisyys ja luonteen lujuus, erotuksena opportunismista, veljeilystä vihollisen kanssa, jonka avulla henkilöt uskovat pystyvänsä säilyttämään omaisuutensa sekä läheistensä hengen."

Ovatko ihmiset sitä mieltä, että Serhi Bubkan olisi pitänyt antaa kaikki omaisuutensa venäläis-hyökkääjien vohkittaviksi eikä yrittää pelastaa omistuksiaan mitenkään? Luuleeko kukaan ihan oikeasti, että itse eivät toimisi tositilanteessa samoin? Kyllä on ihmisten itse-deluusio yleisesti naurettavalla tasolla.