ilmaan ennenkuin se venyy katki omasta painostaan?? Löytyykö tästä palstalta vankkaa dataa?
Pähkinä: kuinka pitkä teräsvaijeri voidaan ripustaa
Anonyymi-ap
56524
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Riippuu vaijerin paksuudesta ja teräksen seoksesta ja säikeiden lukumäärästä muunmuassa, ja vallitsevasta lämpötilasta.
Nyt puhuttiin vaijerin riippumisesta ,ei noista sun riippumisista.
Vaijerin paksuudella ja säikeiden lukumäärällä ei ole tippaakaan merkitystä , niin kummalta kuin se kuulostaakin...
No yksi säikeinen vaijeri jonka halkaisija sama kuin maapallolla voisi kestää äärettömän pitkänä painottomassa avaruudessa Hankaluutena olisi pumpata ilmaa tuonne avaruuteen.
Ilmaa avaruuteen? Miksi?
Se on hienoa kun saa lukea näitä asiantuntevia vastauksia siihen mitä kysyttiin.
Villi veikkaus minulta- kaksi tai kuusi kilometriä!😋
Noin 9 km
Sen verran lyhyt vaijeri ettei sun jalat yllä maahan...
Äärettömän pitkähän se voipi olla, jos vain ilmassa leijailee eikä kukaan sitä venyttele.
Vaan entä sitten arkisempi kysymys, eli miten ison hauen voipi saaha 10 kilon siimalla?
ripustaa........!
Ei se kait ole missään kiinni, jos on vain ripustettu ilmaan. Siis jos se on kiinni ilmassa, niin silloinhan se vain leijailee ilmassa. Noin minä sen näkisin.
Lähtisin ehkä lähestymään aihetta eri näkökulmasta. Otetaan vaikka kuparilanka ja laitetaan roikkumaan se Pisan kaltevasta tornista. Eikä oteta niitä Newtonin päähän putoilevia omenoita sinne ylös mukaan. Tekee niistä vaikka myöhemmin siideriä.
Niin että miten ohut langan pitäisi olla ettei se enää kestäisi itseään?
0,02 mm
Niin että miten ohut langan pitäisi olla ettei se enää kestäisi itseään?
- kiintoisa kysymys tottavie
Tässä ripustuksella kyllä ajateltiin jotain helikopteria tmv.
Helikopteri on ihan liian heikko, sen moottori on liian heikko ja sen roottorin lavatkin on siihen liian heikot.
3300 metriä pitkä vaijeri kestää
MIKSI V*TUSSA FATZER TYHMYYSÄLY POISTAA TÄN JO KAHTEEN KERTAAN?
Kysy tekoälyltä. Avaruudesta roikkuva vaijeri olisi hieno. Jokin hiilikuitukomposiitti voisi toimia paremmin, jos sen vetolujuus painometriä kohtaan olisi suurempi. Hissillä olisi kätevämpi siirtää tavaroita avaruusasemille. Ehkä vaijeria voisi keventää asentamalla vetypalloja välille 0 - 10 km ja pieniä suihkumoottoreta ja avaruusmoottoreita siitä ylöspäin. Maasta voisi lähteä ylös noin 2 km korkeasta tornistakin. Ehkä sitäkin korkeammasta "putkesta". Se tosin voisi vetää ilmat maanpinnalta ylemmän ilmakehän alipaineeseeen ja kuolisimme hapen puutteesen. Tästä ideasta saisi hienon jakson esimerkiksi Aku Ankka -lehteen.
Jos kiepillä oleva vaijeri ripustetaan naulaan rukkasten viereen, niin aikas pitkä.
Helppo todeta.
Vaijerissa on aina vetolujuus tiedossa ja myös paino.
Eli kun vetolujuuden jakaa painolla/m niin saa selville pituuden.
Mulle aikoinaan opetettiin että laittakaa yksiköt kaavoihin niin näkee heti jäljelle jäävästä yksiköstä onko kaava oikein.
En usko että kyseinen vaijeri yltäisi avaruuteen saakka joten se katkeaa jo ilmakehässä, tietenkin saattaa tulla jotain vaikutusta kun maan vetovoima heikkenee orkeuden kasvaessa mutta sen kompensoi aika tehokkaasti tuulet yms.
Uudelle köydellenikin luvattiin muutaman tonnin vetolujuus ...
Siksi sen murtopituus on paljon suurempi kuin teräsvaijerilla.
Otetaan nyt ensin teräksen murtolujuudeksi 500N/mm2.
https://htmyhtiot.fi/assets/files/TPK asiakirjat/Terästen mekaaniset ominaisuudet.pdf
Painovoimahuomioiden tuossa voisi neliömillimetrin poikkileikkauksen omaavassa "siimassa" roikkua 50 kg (vähän pyöristettynä)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Newton
Sitten pitää huomioida teräksen tiheys (7,8g/cm3), mutta pyöristetään se päässälaskua varten 10g/cm3.
No nyt sitten metrissä tuota "siimaa" on 1000 mm3 = 1 cm3 materiaalia, joka painaa sitten 10g. Kun 50kg (=50000g) jaetaan 10g/m:llä, saadaan 5000 metriä, siis 5 km.
Tuossa siis tuli arviolukema, mutta voinee ajatella, että 10 kilometriä tekisi tiukkaa teräsvaijerille sen oman painon kanssa.
Tuo korkeus on vielä sen verran pieni, ettei laskelmassa juurikaan tarvinne huomioida painovoiman muutosta korkeuden funktiona. Käytännössä sitten esim. eri suuntiin kulkevat ilmavirtaukset eri korkeuksilla voisivat jonkin verran vaikuttaa siihen vaijerin kestävyyteen.
Toki kiinnostaa tietää, tuliko tehtyä joku desimaalipilkkuvirhe, jolloin arvion suuruusluokka olisikin ihan väärä.
Terävimmät äkkäsivät, että vetolujuus on verrannollista poikkileikkauksen pinta-alaan. Silloin varpin ohentaminen tai paksuntaminen ei vaikuta siijhen, minkäs paksuista varppia voi roikottaa
Jos ajatellaan useampisäikeistä vaijeria, niin jos siltä yhdeltä säikeeltä loppuu kyky kestää omaa painoaan, niin auttaako siinä toiset säikeet, joilla on sama ongelma?
Ihan totta , oli ohut tai paksu - sama kohta napsahtaa..
Onko kuutio vai pallo levyn ja vaijerin välimuoto?
Auttaa jos ne toiset säikeet on lyhyempiä.
Esim 19 säikeinen vaijeri. 12 ulommaista säiettä 3 km pitkiä, 7 sisempää 7 km pitkiä, ja sisin säie 10 km pitkä kestää oman painon yläpäästä roikotettuna.
Pelkkä sisin säie yksinään ei kestäisi.
Avaaja lisää
Lakkolaisten kaulaan
Ne ei liiku laihdu eikä liiku
Vähemmän kuin mänty joka kestää 4,5 kilometriä.
Painosta tai vedosta murtuminen lienevät eri asioita.
Muistelen aikoinaan opiskelleeni, että männyn painomurtumasalko olisi noin 18km korkea. Teräksellä alhaisempi.
Jos vaijerin vetolujuus on jotakin niis silloin kun vaijerin massa ylittää betolujuusen se katkeaa.
Vai miksi ei
Oletuksella että vaijeri on tasapaksua, mitä sen ei tarvitse olla.
Kun vaijerin konaismassa ylittää kiinnityspisteen vetolujuuden, vaijeri katkeaa, vaikka se olisi "kartiomainen". Toki ainakin laskennallisesti saadaan pitempi vaijeri, jos alapää on ohuempi.
Teräsvaijeri on liian paloturvallinen.
Iloisesti palavan hiilikuidun varassa ihmisiä hisseissä nostellaan.
Esimerkkinä ¼” (6,4mm) teräskaapeli
Taulukkotiedosta laskien:
- murtolujuus 24,4kN
- paino 0,16kg/m
Newtonin kun muuttaa kilopondeiksi päästään arvoon 2488 kgf
Kun varppi painaa 0,16kg metriä kohden, niin ei kun laskemaan, montako metriä tarvitaan jottas murtolujuus täyttyy.
Se on noin 15,55 kilometriä, ottamatta mitään muita asioita huomioon.
https://www.wire-rope-direct.com/wire-rope-weight-guide
Kiitokset analyyttisestä vastauksesta....case closed! :)
Painovoiman heikkeneminen on otettava huomioon. Eli teräs ei paina 15 km korkeudessa yhtä paljon kuin maan pinnalla. Veikkaan 20 km ja naps.
Anonyymi
2025-03-12 11:23:28
Noup!
Esimerkki 100kg massan vetovoimasta 10km korkeudella
(6370/(6370 10))^2*100kg=99,7 kg
Juuri näin! !!!
Vaijerin vetolujuudestahan se selviää. Jos se on tonni niin vapaasti riippuvan vaijerin täytyy painaa tonnin niin nipin napin vielä kestää mutta jos tuo tonnin paino ylittyy niin vaijeri napsahtaa poikki.
Aloittajalta kysyisin, että kannattaako housut laskea alas ennen vai jälkeen paskantamisen?
Vaan mistä kohtaa se katkeaa? Tarkoitan vaijeria. Oletetaan, että se on täysin samanlainen koko pituudeltaan.
>>Vaan mistä kohtaa se katkeaa? <<
10p. vhje: Missä kohtaa VAPAASTI roikkuvaa vaijeria vetorasitus on PIENIN?
[😎]
Meillä lasketaan aina vasta paskantamisen jälkeen.
Vassari Rane puukäpylästä.
Alapäässä tietenkin. Tippuu siis pökäle kerrallaan. Kakille tuttu juttu. Katkeaminen alkaa kuroutumisesta, mikä ei voi tapahtua aivan päässä.
Ensinnäkin vaijerit on valmistettu useista lankalangoista, jotka on kierretty yhteen kierteisenä. Vaijerivaijerin ulkokerrosta kutsutaan "lankanauhaksi" ja sisäkerrosta "ytimeksi". Lankanauha tarjoaa vaijerin vetolujuuden ja joustavuuden, kun taas ydin tarjoaa tukea ja vakautta. Lankanauha on yleensä valmistettu korkeahiilisestä teräksestä, jolla on korkea lujuus ja kulutuskestävyys. Ydin voi olla valmistettu kuidusta, kuten hampusta tai sisalista, tai teräslangasta.
Toiseksi vaijerien väsymiskestävyys on erinomainen, mikä tarkoittaa, että ne kestävät toistuvia lastaus- ja purkujaksoja rikkoutumatta. Tämä johtuu siitä, että vaijerin säikeet on suunniteltu jakamaan jännitys tasaisesti koko köyteen. Ulomman kerroksen johdot kantavat suurimman osan kuormasta, kun taas sisäkerroksen johdot kantavat vähemmän kuormaa. Tämä varmistaa, että jokaiseen lankaan kohdistuu yhtä suuri rasitus, mikä vähentää kulumisriskiä.
Kolmanneksi vaijerien murtolujuus on suuri, mikä on suurin kuormitus, jonka köysi voi kestää ennen katkeamista. Murtolujuus riippuu useista tekijöistä, kuten vaijerin halkaisijasta, lankojen lukumäärästä ja ytimen tyypistä.Yleensä mitä suurempi vaijerin halkaisija on, sitä suurempi on murtolujuus. Esimerkiksi halkaisijaltaan 16 mm vaijerin murtolujuus voi olla jopa 140 tonnia.
Että vankkaa dataa??? 🤣 Eihän täältä koskaan muuta löydäkään. Maailman älykkäimmät ihmisethän täällä keskustelee asiallisesti aina.
Et kuuhun pääse tai NASA :lle töihin vaikka tyhmään teekkarityyliseen pätemis kysymykseen vastauksen tietäisitkin.
Suoli24:n varsinainen "älykkö". Hah haa.
Pitempi kuin kotona loisiva 160cm tapatyötön syrjäytynyt persu.
Avaus on mielestäni hauskanen ja kuten nähty, sitä voi lähestyä monilla eri tavoilla.
Taidan itse laittaa seuraavan pähkinän...
#fysiikka10
Vaijeria ei voi ripustaa ilmaan lainkaan.
Mun mielestä kestää poliisin mielestä ei Ei tollasilla laskennalisilla arvoilla oo tosielämässä paskankaan arvoo.
Valmistajilla löytyy verkosta vaijerien maksimi vetolujuudet ja vaijerin paino metriltä.
Siitä vain laskemaan. Onnistuu peruskoulumatematiikallakin.
Tuolta muuten löytyy jopa vihje asiasta
https://youtu.be/3rYoRaxgOE0
Taas yksi kyselyikäinen on kyselemässä
Pitää olla venymä ja murtojännitys tiedossa, mutta se on 10 km luokkaa, kun se ei katkea kiinnityksistä.