Uin mustissa aukoissa
sukellan niiden kipeään syvyyteen
Valon välähdykset pimeässä
hiipuvat
Vuosi meistä
vuosi ikävää
Kunpa tulisi jo
se päivä
jona en enää
sinua rakasta
sukellan niiden kipeään syvyyteen
Valon välähdykset pimeässä
hiipuvat
Vuosi meistä
vuosi ikävää
Kunpa tulisi jo
se päivä
jona en enää
sinua rakasta
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hirveän tuttuja fiiliksiä herätti tämä runo..Sitä loputonta surua ja ikävää, tunnetta, että ne eivät koskaan lopu.
Uskon kuitenkin, että jonain päivänä ne valon pilkahdukset kirkastuvat, valaisevat enemmän ja enemmän..
Voimia ja rakkautta!