Saako nykyaikaisen ruiskulla varustetun auton toimimaan puukaasulla vai pitääkö imuun kytkeä vanhanmallinen kaasutin?
Tesla ei taida puukaasulla käydä, ellei peräkärrissä ole puukaasumoottori ja generaattori.
Tesla ei taida puukaasulla käydä, ellei peräkärrissä ole puukaasumoottori ja generaattori.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Puukaasu koostuu pääasiassa hiilidioksidista, metaanista, vetykaasusta ja hiilimonoksidista. Ehdottaisin siitä tehtävän tiivistettyä nestettä, jota voidaan käyttää polttoaineena ajoneuvoissa. Seuraavassa prosessista yleiskuva:
1. Kaasuttaminen: Ensimmäinen vaihe on biomassan, kuten puun, kaasuttaminen. Tämä tapahtuu yleensä korkeassa lämpötilassa ja hapettomassa tilassa, jolloin puu hajoaa kaasuiksi.
2. Puukaasun puhdistus: Kaasuttamisen jälkeen puukaasu sisältää epäpuhtauksia, kuten tuhkaa, tarhakemikaaleja ja muita hiukkasia, jotka on poistettava ennen seuraavia vaiheita. Tähän kuuluisi suodattamista ja pesemistä.
3. Synteesikaasun tuotanto: Puhdistetusta puukaasusta voidaan valmistaa synteesikaasua (syngas), joka koostuu pääasiassa vetykaasusta ja hiilimonoksidista. Synteesikaasu on tärkeä lähtöaine monissa kemiallisissa prosesseissa.
4. Kemialliset prosessit: Synteesikaasua voidaan käyttää kemiallisissa reaktioissa, kuten Fischer-Tropsch-prosessissa, joka muuttaa kaasuja nestemäisiksi hiilivedyiksi. Tämä prosessi tuottaa synteettisiä polttoaineita, kuten dieseliä tai bensiiniä.
5. Tiivistäminen ja jalostus: Tuotetut nestemäiset hiilivedyt voidaan tiivistää ja jalostaa edelleen, jotta ne täyttävät ajoneuvokäytön vaatimukset. Tämä sisältää erilaisia jalostusprosesseja, kuten desinfiointia, sekoittamista ja lisäaineiden lisäämistä.
6. Varastointi ja jakelu: Lopuksi tiivistetty nestemäinen polttoaine voidaan varastoida ja jakaa ajoneuvojen käyttöön.
Akkuautot toimii niin kauan kuin tuulivoimalat ja vesivoimalat jaksaa tuottaa sähköä.
Tosin nykyaikaiselta, 1000€ hintaiselta sotadroonilta tuskin on kovin kummoinen ponnistus mykistää tuulivoimaloita, yksi kerrallaan.
Jos ajatellaan sotimiseen tarkoitetun sotakaluston ja kuljetuskaluston polttoaineita, niin puhutaan lähinnä dieselistä. Omavaraisesti toimien biopohjaista dieselöljyä saataisiin omia metsän puitamme dieselöimällä.
https://www.puuntuottaja.com/biodieselin-valmistaminen-metsaenergiasta/
Suomessa lienee turve hyvä huoltovarmuuspolttoaine, vaikka sitten biodieselin valmistukseen. Valtion pitää ostaa vanhat turpeennostokoneet jemmaan pahan päivän varalle. Jonkun verran kannattaa turvetta nostaa harjoituksen vuoksi ja pitää myös mahdollinen biodiesellaitos ajokunnossa.
Turve on siis arvokasta ainetta tuolla tavalla käytettynä, kun sitä ei polteta harakoille milloin sattuu.
Sota kun alkaa niin autoilu loppuu.
Ja paljon muuta loppuu.
Ukraina oli vielä niin köyhä ja maatalousvaltainen maa että siellä on jotenkin pystytty sopeutumaan ja osattu elää aivan yksinkertaisissa oloissa, vähän kuin Suomi toisen maailmansodan aikaan. Perunaa puistoihin kasvamaan.
Jokainen voi tehdä sen usein toistetun ajatuskokeen miten selviytyisi kun sähköt , lämmitys ja vesi katkeaisivat ja polttoaineen jakelu ja ruoan myynti olisivat hyvin rajoitettuja.
Ensimmäisenä, tai ei ainakaan kauaa, olisi kysymys autoilusta.
Entä sitten kun (vai oliko jos) Yle loppuu, kyseli jo Sipilä pääministerinä. No nyt on Ylen lopun merkit jo ilmassa. Ehkä se on sitten sodan vuoro sen jälkeen.