Ortodoksisesta kirkosta eronneille

Jos otetaan olettamukseksi keskivertosuomalainen, joka ansaitsee bruttona vuodessa 33.000 euroa, on hänen kirkollisveronsa virallisten verotusoikeuden omaavien kirkollisten yhteisöjen (luterilainen ja ortodoksinen kirkko) joukossa eri puolilla Suomea seuraava:

Helsinki: ev.lut 1% eli 330 euroa, ort. 1,8% eli 594 euroa, erotus 264 euroa.

Kuopio: ev,lut 1,45% eli 478,50 euroa, ort. 2% eli 660 euroa, erotus 182 euroa

Oulu: ev.lut 1,3% eli 429 euroa, ort. 2,25% eli 742,50 euroa, erotus 313,50 euroa

Helsingissä osattiin hoitaa taloutta vielä edellisen kirkkoherran aikana ja kirkollisvero oli samansuuruinen, kun se on tällä hetkellä luterilaisella puolella.

Ortodoksisella kirkolla oli sodan jälkeen monia taitavia talousasiantuntijoita kirkkoherroina eri puolilla Suomea. Nyt tilanne on toinen. On eletty jo pitkään yli varojen ja näin ei voi jatkua.

Yhteiskunnallisessa vaikeassa taloustilanteessa jokainen seurakuntalainen joutuu miettimään myös omaa taloudellista jaksamista. Mihin rahat riittävät ja mihin eivät?

Jos halutaan luoda kirkkokuntaan vakautta, optimismia ja luottamusta, talous on laitettava ensimmäiseksi kuntoon eikä kirkollisveroprosentti saisi missään seurakunnassa eikä missään olosuhteissa ylittää puoltatoista.