Ortodoksisesta kirkosta eronneille

Jos otetaan olettamukseksi keskivertosuomalainen, joka ansaitsee bruttona vuodessa 33.000 euroa, on hänen kirkollisveronsa virallisten verotusoikeuden omaavien kirkollisten yhteisöjen (luterilainen ja ortodoksinen kirkko) joukossa eri puolilla Suomea seuraava:

Helsinki: ev.lut 1% eli 330 euroa, ort. 1,8% eli 594 euroa, erotus 264 euroa.

Kuopio: ev,lut 1,45% eli 478,50 euroa, ort. 2% eli 660 euroa, erotus 182 euroa

Oulu: ev.lut 1,3% eli 429 euroa, ort. 2,25% eli 742,50 euroa, erotus 313,50 euroa

Helsingissä osattiin hoitaa taloutta vielä edellisen kirkkoherran aikana ja kirkollisvero oli samansuuruinen, kun se on tällä hetkellä luterilaisella puolella.

Ortodoksisella kirkolla oli sodan jälkeen monia taitavia talousasiantuntijoita kirkkoherroina eri puolilla Suomea. Nyt tilanne on toinen. On eletty jo pitkään yli varojen ja näin ei voi jatkua.

Yhteiskunnallisessa vaikeassa taloustilanteessa jokainen seurakuntalainen joutuu miettimään myös omaa taloudellista jaksamista. Mihin rahat riittävät ja mihin eivät?

Jos halutaan luoda kirkkokuntaan vakautta, optimismia ja luottamusta, talous on laitettava ensimmäiseksi kuntoon eikä kirkollisveroprosentti saisi missään seurakunnassa eikä missään olosuhteissa ylittää puoltatoista.

Muutamia tunnuslukuja, jotka ovat haastavia kristillisille kirkoille.

Suomen väkiluku on noin 5,6 miljoonaa. Elävinä syntyy vuosittain noin 44.000 lasta ja kuolee vastaavasti noin 62.000 henkilö. Asuntokunnista 47 % on yhden henkilön talouksia.

Luterilaiseen kirkkoon kuului vuonna 1950 95 % väestöstä, ortodoksiseen kirkkoon 1,7 % väestöstä ja uskontokuntaan kuulumattomia oli 2,8 % väestöstä. Vuonna 2023 luterilaiseen kirkkoon kuului 63,6 % väestöstä, ortodoksiseen kirkkoon 1 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia oli 33,6 %.

Äidinkielenään venäjää puhuvia oli Suomessa vuonna 2023 noin 100.000 eli 1,8 % väestöstä ja ukrainaa puhuvia 27.000 eli 0,5 % väestöstä.

Nämä muutamat tilastoluvut kertovat elämästä Suomessa ja tiivistävät tulevat haasteet. Ne kiteyttävät myös kristillisten ja erityisesti ortodoksisen kirkon tulevaisuuden kehityksen ja siihen liittyvät haasteet. Ehkä nämä muutamat tilastoluvut antavat käsityksen siitä, miten sinulla ja minulla menee, vaikka näissä ei ole huomioitu taloudellisia tunnuslukuja.

Jokaisen kristityn, kirkosta eronneen tai kirkosta eroamista haaveilevan kannattaa lukea Juha Pakkalan, Raimo Hakolan ja Ville Mäkipellon uusin kirja Jumalan synty. Se on ensimmäinen suomen kielellä julkaistu yleistajuinen kirja, joka kertoo Jumalan värikkäästä historiasta. Kirja kuvaa hienosti, kuinka myrskynjumalasta kehittyi kaikkivaltias Jumala ja juutalaisesta opettajasta ylösnoussut Kristus ja Jumalan poika. Kirja käsittelee myös analyyttisesti enkeleitä, demoneja ja helvettiä.

Kirjan kautta piirtyy Jumalasta, Jeesuksesta ja kristinuskosta arkeologian, tieteellisen tutkimustiedon ja kriittisen ajattelun kautta erilainen kuva suhteessa kirkon opetukseen. Kannattaa tutustua. Kirjan antama kuva voi olla lähempänä totuutta.

IISALMEN Ordoksit meni vissiin konkurssiin kun oli isot tappelut keskenään kuka vie eurot