Kansalaisjärjestöt rakentavat kestävää yhteiskuntaa

Kansalaisjärjestöt ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta elintärkeitä, mutta niiden asema ja toimintaedellytykset kaipaavat vahvistusta. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (EESC) kansalaisjärjestöryhmä (Civil Society Organisations’ Group) julkaisi 3. maaliskuuta 2025 konferenssissaan raportin, joka korostaa järjestöjen merkitystä sekä keinoja niiden tukemiseksi.

Raportti alleviivaa, kuinka kansalaisjärjestöt pitävät yhteiskuntaa koossa. Ne puolustavat perusoikeuksia, edistävät demokratiaa ja varmistavat, että politiikka vastaa ihmisten todellisiin tarpeisiin. Kriisiaikoina niiden merkitys kasvaa entisestään, sillä ne tarjoavat nopeaa apua ja tukea niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Mutta kansalaisjärjestöt eivät toimi vain hätätilanteissa. Ne vahvistavat demokratiaa ja osallistumismahdollisuuksia, tuovat kansalaisten äänen kuuluviin päätöksenteossa ja rakentavat siltoja eri yhteiskunnallisten toimijoiden välille. Ilman järjestöjä moni ihmisten arkeen vaikuttava asia jäisi huomioimatta.

Miten kansalaisyhteiskuntaa voidaan vahvistaa?
Raportissa vaaditaan konkreettisia toimia, jotta kansalaisjärjestöt voivat jatkaa työtään entistä vaikuttavammin:

Rakenteellinen tuki ja vuoropuhelu: EU:n, jäsenmaiden ja kansalaisyhteiskunnan välille tarvitaan säännöllistä, rakenteellista vuoropuhelua, jossa kansalaisjärjestöt voivat tuoda näkemyksensä esiin sekä EU-tason päätöksenteossa että kansallisella tasolla.
Vakaa ja riittävä rahoitus: Järjestöjen rahoitusta on vahvistettava ja hallinnollisia esteitä on purettava. Pelkkä projekti- ja hankerahoitus ei riitä, vaan tarvitaan pysyvää, rakenteellista tukea.
Kolmannen sektorin ja yhteiskunnallisten yritysten vahvistaminen: Julkisia hankintoja ja valtiontukisääntöjä on muutettava, jotta kolmannen sektorin ja yhteiskunnallisten yritysten asema vahvistuu ja niiden yhteiskunnallinen merkitys tunnistetaan paremmin.
Lahjoitusten ja vapaaehtoistyön edistäminen: Lahjoittamista ja vapaaehtoistyötä on helpotettava esimerkiksi keventämällä lahjoituksiin liittyvää verotusta, tarjoamalla kannustimia vapaaehtoistoimintaan ja tunnustamalla vapaaehtoistyön merkitys osana yhteiskunnan hyvinvointia.
Byrokratian keventäminen: Järjestöjen hallinnollista taakkaa on kevennettävä, jotta ne voivat keskittyä ydintehtäväänsä.
EESC:n raportti on vahva viesti siitä, että kansalaisyhteiskunta on elintärkeä osa toimivaa demokratiaa. Järjestöjen toimintaedellytyksiin panostaminen on investointi koko yhteiskunnan hyvinvointiin.

Asiakirjassa viitataan myös EESC:n käynnistämään kartoitukseen kansalaisjärjestöjen vuoropuhelusta EU-instituutioiden kanssa. Kartoituksen tulokset ovat saatavilla heinäkuussa 2025, ja sen tavoitteena on antaa kattava kuva nykyisistä käytännöistä ja kehittää kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuuksia entistä rakenteellisemmaksi osaksi päätöksentekoa.