Kansalaisjärjestöt rakentavat kestävää yhteiskuntaa

Kansalaisjärjestöt ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta elintärkeitä, mutta niiden asema ja toimintaedellytykset kaipaavat vahvistusta. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (EESC) kansalaisjärjestöryhmä (Civil Society Organisations’ Group) julkaisi 3. maaliskuuta 2025 konferenssissaan raportin, joka korostaa järjestöjen merkitystä sekä keinoja niiden tukemiseksi.

Raportti alleviivaa, kuinka kansalaisjärjestöt pitävät yhteiskuntaa koossa. Ne puolustavat perusoikeuksia, edistävät demokratiaa ja varmistavat, että politiikka vastaa ihmisten todellisiin tarpeisiin. Kriisiaikoina niiden merkitys kasvaa entisestään, sillä ne tarjoavat nopeaa apua ja tukea niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Mutta kansalaisjärjestöt eivät toimi vain hätätilanteissa. Ne vahvistavat demokratiaa ja osallistumismahdollisuuksia, tuovat kansalaisten äänen kuuluviin päätöksenteossa ja rakentavat siltoja eri yhteiskunnallisten toimijoiden välille. Ilman järjestöjä moni ihmisten arkeen vaikuttava asia jäisi huomioimatta.

Miten kansalaisyhteiskuntaa voidaan vahvistaa?
Raportissa vaaditaan konkreettisia toimia, jotta kansalaisjärjestöt voivat jatkaa työtään entistä vaikuttavammin:

Rakenteellinen tuki ja vuoropuhelu: EU:n, jäsenmaiden ja kansalaisyhteiskunnan välille tarvitaan säännöllistä, rakenteellista vuoropuhelua, jossa kansalaisjärjestöt voivat tuoda näkemyksensä esiin sekä EU-tason päätöksenteossa että kansallisella tasolla.
Vakaa ja riittävä rahoitus: Järjestöjen rahoitusta on vahvistettava ja hallinnollisia esteitä on purettava. Pelkkä projekti- ja hankerahoitus ei riitä, vaan tarvitaan pysyvää, rakenteellista tukea.
Kolmannen sektorin ja yhteiskunnallisten yritysten vahvistaminen: Julkisia hankintoja ja valtiontukisääntöjä on muutettava, jotta kolmannen sektorin ja yhteiskunnallisten yritysten asema vahvistuu ja niiden yhteiskunnallinen merkitys tunnistetaan paremmin.
Lahjoitusten ja vapaaehtoistyön edistäminen: Lahjoittamista ja vapaaehtoistyötä on helpotettava esimerkiksi keventämällä lahjoituksiin liittyvää verotusta, tarjoamalla kannustimia vapaaehtoistoimintaan ja tunnustamalla vapaaehtoistyön merkitys osana yhteiskunnan hyvinvointia.
Byrokratian keventäminen: Järjestöjen hallinnollista taakkaa on kevennettävä, jotta ne voivat keskittyä ydintehtäväänsä.
EESC:n raportti on vahva viesti siitä, että kansalaisyhteiskunta on elintärkeä osa toimivaa demokratiaa. Järjestöjen toimintaedellytyksiin panostaminen on investointi koko yhteiskunnan hyvinvointiin.

Asiakirjassa viitataan myös EESC:n käynnistämään kartoitukseen kansalaisjärjestöjen vuoropuhelusta EU-instituutioiden kanssa. Kartoituksen tulokset ovat saatavilla heinäkuussa 2025, ja sen tavoitteena on antaa kattava kuva nykyisistä käytännöistä ja kehittää kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuuksia entistä rakenteellisemmaksi osaksi päätöksentekoa.
35455
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 35

Vanhimmat

Eli vaparit siis ovat taas inisemässä veronmaksajien rahaa itselleen?

Eikö ne kiinteistöt tuota?

Äänestä

ei se muuten mitään mutta avustukset ja veronvälttelyoikeudet pois
ei kannata tukea nuorten jne. suuntautumista huuhaahan vaan töihin
siivoukseen putkialalle vanhustenhoitoon ... eikä jotain lässyä
tueta, jonka tekoäly poistaa nopeaan tahtiin

Äänestä

Valtamedia paapoo ja markkinoin kirkontoimontaa ja pappeja, mutta vaikenee kansalaisjärjestöistä.

Äänestä

Suomalainen valtamedia väheksyy järjestöjä ja paapoo kirkkoa. Siis Yle, HS ja maakuntalehdet.

Äänestä

Keskinäistä solidaarisuutta.

Äänestä

Puolesta toimitaan!

Äänestä

Sossut tuovat sairaita maahanmuuttajia kuluttamaan verorahoja. Sossu on Suomea syövä tauti

Sote- vetoinen siirtolaisuus. – Suomessa todetaan joka vuosi melkein 300 uutta HIV-tartuntaa, joista 86 % ulkomaalaistaustaisilla.

Heistä lähes 70 % tiesi tartunnastaan ennen maahantuloa. Suomeen pääsee tartuntaa hoidattamaan esimerkiksi työhön hakeutumalla.

Sossulointi tuhoaa Suomen
Kallista tyhmyyttä

Äänestä

Sekulaareja kansalaisjärjestöjä tarvitaan.

Äänestä

Uskonnottomat tukevat sekulaareja järjestöjä, jotka tuottavat täydentäviä palveluja julkisen sektorin palveluihin.

Äänestä
  • Pelkkä puhe ei riitä. Sekulaarit järjestöt tarvitsevat rahaa toimiakseen. Lahjoita!

    Äänestä

Vaparit ovat osa tätä tärkeää verkostoa.

Äänestä

HS syyllistää Sosten järjestöjä näkymättömyydestä, vaikka tai kun, kun järjestöt näkyvät vain omille kohderyhmilleen. Voisi katsoa HS myös peiliin.
Kirkon häärimistä eri puolilla uutisoisaan enemmän kuin merkittävämpää 3. sektorin Järjestöjen toimintaa.

Äänestä

Vapaa-ajattelijain liitto on osa kansalaisjärjestöjen verkostoa.

Äänestä

Vapaa-ajattelijat eivät yritä tehdä "kaikkea" niin kuin etuoikeuskirkko yrittää hääriä, vaan lähtökohtana on sekulaarin kansalaisjärjestökentän keskinäinen yhteistyö ja julkisen vallan kanssa tehtävä yhteistyö.

Äänestä
  • Erinomaisesti sanottu.

    Äänestä

Humanistisessa ja rationaalisesti, sekulaaristi.

Äänestä

Yhteistyö on voimaa sekulaarissa kentässä.

Äänestä

Media väheksyy kansalaisjärjestöjä.

Äänestä

Yhteistoimintaa!

Äänestä

Meitä on moneksi.

Äänestä

Ei ole mieltä verrata kirkon ja vapaa-ajattelijain palveluja vaan kirkon ja sekulaarin järjestökentän ja julkisten palvelujen.

Äänestä

Vaaditaan media käsittelemään enemmän kansalaisjärjestöjen toimintaa.

Äänestä

Paljon parempaa settiä kuin kirkolla.

Äänestä

Vaparit osa kansalaisjärjestöverkostoa.

Äänestä

Kirkko on valheellinen opin rakennelma.

Äänestä

Kansalaisjärjestöjen kenttä merkittävämpi kuin kirkko.

Äänestä
  • Kun tuo keskustelu tässäkin kiepsahti kirkkoon, niin onko Soste kattojärjestönä saanut noin muhkean avustuksen vai onko tuossa jokin virhe???

    "Valtionavustusten leikkausten (noin 140 miljoonan euron kokonaisvaikutukset) vuoksi SOSTE on joutunut sopeuttamaan toimintaansa rajusti:
    • SOSTE on ilmoittanut merkittävistä henkilöstövähennyksistä (irtisanomisia ja lomautuksia) ja toiminnan supistamisesta."

    SOSTE on ollut merkittävämpi rahanreikä valtiolle kuin kirkko lakisääteisine tehtävineen.

    Äänestä

Lueskelin Kotkalaisen sote-järjestön sivuilta järjestön näkemystä STEAn avustusten lopettamisesta tarkastuksen jälkeen. Järjestöä en sen kummemmin tunne, varmaan tekevät hyvää työtä.
Sen sijaan hämmensi se, että selittelystä sai sen käsityksen, että järjestö tiesi paremmin avustuksen sääntöjen mukaisen käytön kuin STEA.

Äänestä
  • Monet järjestöt tuntevat mankumisen ja kinuamisen konstit erittäin hyvin
    koska se riittää, toiminnasta viis
    eli
    vähän kuin

    Maaseudun tulevaisuus -lehti jne., joka antaa yksityiskohtaisia neuvoja
    maataloustuen hakemiseen eikä viljelyyn koska tuet oikeasti kannattavat
    mutta viljely ei tuota kuin harmia

    Äänestä

Perussuomalaiset ja kokoomus toimivat kansalaisyhteiskuntaa vastaan.

Äänestä

Kirjoitin Ylen seurakuntavaaliehdokasjuttuun tänään näin:
"Nuorille on tärkeää koulussa ja mediassa kertoa myös, että uskonnollisesti ja katsonuksellisesti sitoutumattomissa kansalaisjärjestöissä, yhdistyksissä voi osallistua päätöksentekoon jo 15-vuotiaana. Voipa olka ehdolla hallituksenkin, mutta ei nimenkirjoittajaksi, johon tarvitaan 18 vuoden ikä. Kansalaistoiminnalla on Suomessa tosi suuri merkitys, ja sen hyvin erilaisista muodoista puhutaan liian vähän. Nuorille se on oppimisen, toimimisen ja vaikuttamisen kanava, tai suuri vaihtoehtoisten kanavien joukko. Valintoja tehdään yhdistysten syyskokouksissa. Tai talvella vuosikokouksissa."

Äänestä
  • Kansalaistoiminnalla on Suomessa tosi suuri merkitys, ja s

    höpötystä. Muinoin saattoi olla enää ei

    en ole koskaan ollut mukana kansalaistoiminnasta ja olen
    pärjännyt erittäin hyvin koulutuksessa ja taloudessa

    päinvastoin kansalaistoiminta voi kehitellä erilaisia taistolaisliikkeitä
    joissa ihmiset lopulta alkvat juopotella ja kuolevat varhain

    olen seurannut miten tällaiset kansalaistoimijat ovat kuolleet yksi toisensa jälkeen häpeään ja riitelyyn mm. perheittensä kanssa
    eräälle tunnetulle taistolaiselle lapset muuttivat sukunimensä jne
    häpeästä

    Äänestä

  • Anonyymi00033 kirjoitti:

    Kansalaistoiminnalla on Suomessa tosi suuri merkitys, ja s

    höpötystä. Muinoin saattoi olla enää ei

    en ole koskaan ollut mukana kansalaistoiminnasta ja olen
    pärjännyt erittäin hyvin koulutuksessa ja taloudessa

    päinvastoin kansalaistoiminta voi kehitellä erilaisia taistolaisliikkeitä
    joissa ihmiset lopulta alkvat juopotella ja kuolevat varhain

    olen seurannut miten tällaiset kansalaistoimijat ovat kuolleet yksi toisensa jälkeen häpeään ja riitelyyn mm. perheittensä kanssa
    eräälle tunnetulle taistolaiselle lapset muuttivat sukunimensä jne
    häpeästä

    Kansalaisjuoppoustoiminta. Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
    tunnetuin juuooppo näistä toimijoista on toi toi viainen
    https://docendo.fi/wp-content/uploads/sites/5/2024/12/9789523826700_frontcover_final-768x1221.jpg

    Äänestä

tyhjänpäiväiset puuhastelijat vaativat VERONMAKSAJIEN rahaa
ja harjoittavat kaikenkarvaista päällekkäistoimintaa ja lässytystä
harrastaakseen leikkihommiaan valtion veronmaksjien rahoilla

kansalaistoiminta saa olla mitä haluaa mutta kädet irti veronmaksajien
rahoista puuhastelijat

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Kansalaisjärjestöt ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta elintärkeitä, mutta niiden asema ja toimintaedellytykset kaipaavat vahvistusta. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (EESC) kansalaisjärjestöryhmä (Civil Society Organisations’ Group) julkaisi 3. maaliskuuta 2025 konferenssissaan raportin, joka korostaa järjestöjen merkitystä sekä keinoja niiden tukemiseksi.

Raportti alleviivaa, kuinka kansalaisjärjestöt pitävät yhteiskuntaa koossa. Ne puolustavat perusoikeuksia, edistävät demokratiaa ja varmistavat, että politiikka vastaa ihmisten todellisiin tarpeisiin. Kriisiaikoina niiden merkitys kasvaa entisestään, sillä ne tarjoavat nopeaa apua ja tukea niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Mutta kansalaisjärjestöt eivät toimi vain hätätilanteissa. Ne vahvistavat demokratiaa ja osallistumismahdollisuuksia, tuovat kansalaisten äänen kuuluviin päätöksenteossa ja rakentavat siltoja eri yhteiskunnallisten toimijoiden välille. Ilman järjestöjä moni ihmisten arkeen vaikuttava asia jäisi huomioimatta.

Miten kansalaisyhteiskuntaa voidaan vahvistaa?
Raportissa vaaditaan konkreettisia toimia, jotta kansalaisjärjestöt voivat jatkaa työtään entistä vaikuttavammin:

Rakenteellinen tuki ja vuoropuhelu: EU:n, jäsenmaiden ja kansalaisyhteiskunnan välille tarvitaan säännöllistä, rakenteellista vuoropuhelua, jossa kansalaisjärjestöt voivat tuoda näkemyksensä esiin sekä EU-tason päätöksenteossa että kansallisella tasolla.
Vakaa ja riittävä rahoitus: Järjestöjen rahoitusta on vahvistettava ja hallinnollisia esteitä on purettava. Pelkkä projekti- ja hankerahoitus ei riitä, vaan tarvitaan pysyvää, rakenteellista tukea.
Kolmannen sektorin ja yhteiskunnallisten yritysten vahvistaminen: Julkisia hankintoja ja valtiontukisääntöjä on muutettava, jotta kolmannen sektorin ja yhteiskunnallisten yritysten asema vahvistuu ja niiden yhteiskunnallinen merkitys tunnistetaan paremmin.
Lahjoitusten ja vapaaehtoistyön edistäminen: Lahjoittamista ja vapaaehtoistyötä on helpotettava esimerkiksi keventämällä lahjoituksiin liittyvää verotusta, tarjoamalla kannustimia vapaaehtoistoimintaan ja tunnustamalla vapaaehtoistyön merkitys osana yhteiskunnan hyvinvointia.
Byrokratian keventäminen: Järjestöjen hallinnollista taakkaa on kevennettävä, jotta ne voivat keskittyä ydintehtäväänsä.
EESC:n raportti on vahva viesti siitä, että kansalaisyhteiskunta on elintärkeä osa toimivaa demokratiaa. Järjestöjen toimintaedellytyksiin panostaminen on investointi koko yhteiskunnan hyvinvointiin.

Asiakirjassa viitataan myös EESC:n käynnistämään kartoitukseen kansalaisjärjestöjen vuoropuhelusta EU-instituutioiden kanssa. Kartoituksen tulokset ovat saatavilla heinäkuussa 2025, ja sen tavoitteena on antaa kattava kuva nykyisistä käytännöistä ja kehittää kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuuksia entistä rakenteellisemmaksi osaksi päätöksentekoa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu