ex-mieheni ei halua osituksen täytäntöönpanoa. meillä on yhteisomistuksessa omakotitalo, jossa takaajina ovat minun vanhempani, ja suurimman osan lainojakin maksaneet. Tällä hetkellä isäni on täysin kypsynyt exääni, joka on kohdellut minua kuin koiraa, eikä ole vastannut asianajajan lähettämään ehdotukseenkaan. Minä haluaisin oman nimeni kokonaan pois laina- ym. papereista ja olen sitä exälleni jo moneen kertaan ehdottanutkin, hän ei suostu mihinkään ehdotukseen, vaan ilmeisesti haluaisi tilanteen jatkuvan samanlaisena. Tilannetta hankaloittaa myös lapsemme jotka asuvat (vielä) isänsä luona, ja joihin vedoten exäni on saanut olla miten haluaa. tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja asianajajan kautta on lähtemässä uusi vaatimus. Koska ilmeisesti pesänjakaja tulee kuvioihin, ja exäni mielentilan tuntien, voin arvata että lasten tapaamiset minun osalta vähenee. Ex luulee, että "manipuloin" omia lapsiani muuttamaan luokseni, vaikka tuskin näen heitä exäni ansiosta. Olen sosiaalivirastoon ollut yhteydessä useita kertoja, ja saanut tietää, että lapsia kuullaan itsenäisesti, ilman kummankaan vanhemman läsnäoloa, jota olen myös toivonut. Ex on vain koko ajan väittänyt ettei lapsia kuulla ollenkaan, ja ettei heidän mielipide paina, lapset ei ole vielä 12 vuotiaita. Kuitenkin, jos toinen koko ajan inttää vastaan ettei lapsia saisi kuulla, niin luultavasti takana on jokin pelko heidän omasta tahdosta. Exäni on dominoiva omia oikeuksiaan vahvasti ajava ihminen, joka mielellään haluaisi päättää vielä minunkin asioista ja mielipiteistä, ihminen jota vieläkin pelkään. Olen koittanut useamman kerran puhua hänen kanssaan tai saada edes jonkinlaista sopimusta aikaiseksi, tapaamisista ja osituksesta, mutta mikään ei tunnu menevän läpi, aina on pinna kireällä tai ei kerkiä, milloin mitäkin eri syytä. Olen itse palkannut nyt asianajajan tapaamisien takia, ja toinen perhetuttu, kuitenkin ulkopuolinen varatuomari hoitaa ositusta. Onko muilla mitään kokemuksia vastaavan tilanteen hoidosta, miten olette jaksaneet? Itse olen jo ihan loppu. Kesäterveisiä kaikille
osituksen jarrutus
niin aina joo
4978
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
on kyllä muuten paljolti eri, kuin sinulla, mutta tuota jarruttelua ex harrastaa.
Aluksi se oli ex, joka alkoi vaatia oikeusaputoimiston kautta itselleen tiettyä omaisuutta. (sitä ennen oli vienyt mennessään kaiken muun, mitä halusi) Itse jouduin hommaamaan oman yksityisen asianajajan, koska oikeusaputoimisto oli jo "varattu" ex:lle.
Vastapuoli ehdotti pesänjakajaksi jääviä henkilöä, jota en voinut hyväksyä ja he eivät taas puolestaan hyväksyneet minun ehdottamaani(joka ei ollut millään tavalla jäävi). Pesänjakajan joutui käräjäo. valitsemaan.
Sitten alkoi kirjesota, kun ex alkoi vaatia vielä lisääkin omaisuutta itselleen ja lateli valheellisia syytöksiä ja joka hiton vastauksesta niihin, minä luonnollisesti maksan asianajajalleni ja se tieto on se, mikä ex:n saa jatkamaan tuota vänkäämistä.
Lopputulos nyt mitä ilmeisimmin on sama, mitä ex alunperin vaati. Epärehellisyys jälleen kukoistaa ja vie voiton tässä oikeusvaltiossa. Isä riistää omilta lapsiltaan tulevaisuudenturvan.
Itse päätin viheltää pelin poikki ja suostua siihen omien lasten rahojen ryöstämiseen, jota ex vaati. Säästyy edes omat pennoset(senttiset), joilla voin lapsille ostaa ruokaa ja vaatteita ja pitää katon pään päällä. Ex ei saa, mitä ansaitsee, vaan mitä haluaa.
Ja arvatkaas, kuka maksaa hänen kaikki käsittelykulut?! Me kaikki täälläkin keskustelevat veronmaksajat. Kyllä kai sos.tsto maksaa loput, mitä oikeusaputoimisto ei hänelle pysty ilmaiseksi tarjoamaan.
jos nyt sanonta sallitaan tässä yhteydessä.
Viisasta ottaa juristi setvimään asiaa, ja ehkä pakkokin.
Sosiaalitoimi tosiaan tekee tarvittaessa ns. olosuhdeselvityksen huoltajuuskiistoissa .. tuo 12 vuoden ikä liittyy lapsen kuulemiseen itse riita-asiassa. Ko. selvityksen tulemana sosiaalityöntekijät suosittavat kummalle vanhemmalle ensisijainen huoltajuus syytä antaa, ja harvoin tuomari tuosta suosituksesta poikkeaa.
Mites kun olen kuullut, että yli 12-vuotiaita voidaan kuulla, mutta se ei välttämättä kuitenkaan toteudu, mitä lapset toivoo? Entä sitten, jos huoltajuudesta on sovittu niin, että 2 lasta menee äipälle ja yks ispälle ja sitten alkaakin tuntumaan siltä, että väärin meni? Voiko oikeudesta hakea muutosta tähän muillakin perusteilla kuin sillä, että toisella vanhemmista (jonka luona lapsi siis asuu), olisi mielenterveys-ati päihdeongelma? Tämä olisi tärkeä tieto itselleni. Kertokaa. Jooko? Tsemppiä kaikille vasten tahtoaan eroamaan joutuneille! Ja kiitos jos joku tietoviisas osaa vastata.
.. ja oikeastaan ainoa paikka mistä muutosta voi hakea, jos sopimalla ja lastenvalvojalla huoltajuus- ym. sopimusten muuttaminen ei onnistu.
12 vuostiasta kuullaan, ja hänen sanansa painaa paljon kun päätetään kuka hänen ensisijainen huoltajansa on ... mutta ei välttämättä. Ääriesimerkkinä ... kännäävä varhaisteini tahtoo isänsä luokse koska tämä alkoholisoitunut ja ostaa viinaa koko luokan kavereille...
Oikeudesta jos muutosta haetaan jo sovittuun, tai riitautetaan koko paletti syystä tai toisesta, niin on syytä olla näyttöä. Lisäksi lapset (ja te) joutuvat osallistumaan sosiaaliviranomaisten ns. olosuhdeselvitykseen mikä oikeudessa painaa todella paljon kun asiasta päätetään ... ei kiva kokemus (mutta joskus välttämätön)