Huono itsetunto

Olen jo eläkkeelle päässyt mies, jonka vaimo on vielä työelämässä oleva siivooja, joten siivoan kotona ja haluan olla kaikin puolin kunnon puoliso.

Tänään tiskasin ennen lenkille lähtöä ja laitoin Domestosta ja lirauksen Kloriittia kylpyhuoneen WC- pönttöön. Latasin myös kahvinkeittimen molempia varten.

Lenkiltä palattuani aloin harjata pönnttöä, jolloin sen vedenvirtaustilaan tarkoitettu harjan osa katkesi ja putosi alas. Etsin kumihanskoja niitä löytämättä. Pyysin vaimoani etsimäään ne, koska hän oli järjestellyt kaapin.

Menin keittiöön laittamaan kahvinkeittimen päälle ja kuulin pöntön huuhteluäänen. Syynä oli kuulemma , että olin laittanut paperia pönttöön, siis tehdäkseni harjan poistamisen mahdollisimman vaikeaksi??

Taloyhtiössämme on ollut viemäritukoksia juuri tuollaisten vuoksi, enkä halua että joudumme niistä tapetille. Tuon jälkeen kävimme naapurikaupungissa ostamassa lautasia ja mukeja.

Ehdotin tavaratalon Kodin osastoa. Ei käynyt, joten ei kun toiselle . Ehdotin uudelleen samaa osasoa. Ei käynyt, joten sanoin kysyväni myyjältä, jolloin ostokset saatiin tehtyä.

Tuota ennen vaimoni vanhemmat olivat ryypänneet omakotitalon, yrityksen ja kesämökin, sekä moittineet minua mahdollisimman paljon, mutta eivät olleet koskaan erehtynnet, eivätkä tehneet vaimoni mielestä mitään väärin.

Jokainen meistä joskus erehtyy ja tekee joskus väärin. Miksi ihmeessä joillekin omien virheiden myöntäminen on niin vaikeaa. Mielestäni elämän pitäisi opettaa jokaiselle, että me kaikki olemme vain ihmisiä, eikä mitään erehtymättömiä jumalolentoja.


Jos teillä on kokemuksia huonon itsetunnon vaivaamista ihmisistä, lukisin niitä mielelläni. Saisin niistä lisäoppia elämäni polulle.