Tämä ei ole oikea palsta ihan sama vaikka kuolisin keskusteluille

Jos nyt menisit kuolemaan, et saisi koskaan edes tietää, jos vaikka se kumppani vielä löytyisikin. Anna ajan näyttää, kuinka tulee käymään. Tsemppiä.

Kyllä meille jo kouluiässä kerrottiin, että elämä on sitten vain kertaluokkaa. Jos sen kumppanin pitää olla liian täydellinen, ehkä sitä on vaikeampi löytää.

Juu, ja on aika paljon ihmisiä, jotka elelevät ilman kumppania, jotkut jopa koko ikänsä.
On heitä, joilla on joskus ollut kumppani, ehkä useampiakin, ja lopulta päättäneet olla yksikseen.
Toki on heitäkin, jotka tuntevat, että koko ajan pitäisi olla joku kumppani. Itse en oikein ymmärrä sellaista pakottavaa tarvetta. En ole kumppania enää pahemmin etsinyt, enkä kaipaakaan, on noita tullut nähtyä. Ihan kivaa elellä itsekseen, ei ole kukaan utelemassa ja riitelemässä, ei mustasukkaisena, ym. On niin sanotusti oma vapaus ja oma rauha.
Ja kun tulevasta ei voi tietää, kaikkihan on aina mahdollista....

Jos kumppania ei löydy, tuntuu siltä kuin eläisin vain kärsiäkseni.

Ei ole vielä 3 toukokuuta.