huomasin sohvalla maatessani äsken kun oli vaan mielessä hyviä ajatuksia.Eipä ole enää kukaan sanomassa minulle minkalainen minun pitäs olla ja miten elää.Tietenkin riippuvuuden takia oli vaikeaa yli 3 vuotta mutta nyt elämä hymyilee.Huomaan myös että yksinkään en ole niin yksin kun ollessani aviossa vieraantuneen kumppanin kanssa.
kyllä erosta toipuu,
kaikkeni yritin
21013
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
meinaat ,että kolme vuotta menee ennenkuin alkaa valo pilkottaa?...Tuota minä just kaipasin....
Ihan samaa olen miettinyt. Se vieras ihminen, joka meillä asui, ei enää määräile elämänrytmiäni. Ja ihan samalla tavalla tunnen: nyt yksin ollessani en ole ollenkaan niin yksin kuin avioliitossa. Erosta on parisen vuotta, eikä lapsia. Elämä hymyilee nyt kilpaa auringon kanssa.