Työn tuottavuus/vaativuus

Näiden muiden alojen tuottavuuttahan on alettu viime aikoina tarkkailemaan ja sehän vasta huutoa on aiheuttanutkin. Jopa niin paljon, että yliopistomaailmassa uhattiin lakolla.

Eikä se sen vaikeampaa ole. Paljonko yksi terveydenhoitaja kykenee hoitamaan potilaita, mikä on potilaiden tyytyväisyysaste/olotila... Kuinka hyvässä kunnossa pystytään potilaat pitämään. Paljonko koulusta tulee valmistuneita, mikä on heidän tietotasonsa (arvosanat yms.)suhteessa muihin vastaaviin oppilaitoksiin jne...

Kyllä montaa alaa kyetään katsomaan tuottavuuden kannalta, jos vaan halutaan. Ongelmahan on siinä, että näille muille aloille on myrkkyä se, että niitä tutkitaan samaan tapaan kuin esimerkiksi teollisuutta. Haluttaisiin elää pellossa ja tehdä niin kuin ennenkin. Rahaa palamaan ilman vastuuta siitä, että toiminta on tehokasta ja laadukasta.

Valtion, kuntien ja kaupunkien viranhaltijat eivät tule milloinkaan suostumaan mihinkään työnsä tuottavuuden mittaukseen ellei etukäteen sovita, että se on hyvin korkea.

Vaikka sieltä onkin vähennetty jonkinverran paikkoja eläköitymisen mukana niin silti reilut puolet väestä on täysin turhaa ja tuottavuutensa, ei suinkaan nolla vaan vahvasti miinuksella.

Kotini lähellä on muuan tälläinen verorahoilla ylläpidetty työpaikaksi mainittu lepokoti ja henkilökunnan suurin aktiviteetti työaikana suuntautuu erilaisiin urheilu ja kuntoilutapahtumiin joihin heitä lähtee päivittäin sankoin joukoin, milloin laitoksen autoilla milloin tilausbusseilla. Heidänkin tuottavuutensa varmasti mitattaisiin korkealle jos sitä mitattaisiin edellyttäen, että mittaajat heidät joskus tapaisivat työpaikalla.

-työn tuottavuus
-pääoman tuottavuus
-raaka-aineen tuottavuus ( hävikki )
-energiankäytön tuottavuus
keskusteluissa kaikki niputetaan yhteen.
Kun omistajat investoivat tuotantovälineisiin puhutaan helposti työn tuottavuudesta, mallia paperitehtaat, vaikka kyse on pääoman tuottavuudessa tapahtuvista muutoksista.
TUOTTAVUUS = TULOS / PANOS
Kaikkien osatekijöiden suhteen tulisi muutoksen olla positiivinen.
Työn tuottavuutta voidaan parantaa vähentämällä häiriöitä, ml. ajankäyttö, ja parantamalla menetelmiä. Pelkkä askelmerkkivälin pidentäminen ei aina onnistu ja jos onnistuu niin potentiaali loppuu pian.

Palvelu- ym. sektorilla pitäisi tarkastella tehtäväkentän sisältöä ja ajankäytön jakaumaa siinä. Esim.
-poissaolot
-häiriöt
-rutiinit
-ylimääräiset tauot
-TEHTÄVÄN VARSINAINEN TARKOITUS
Tulisi seurata vm. sektorin osuutta koko henkilöstön laskennallisesta läsnäoloajasta ja suunnitella keinoja varsinaiseen tehtävään käytettävissä olevan aikaosuuden lisäämiseen.
Suurin este tämän sektorin tuottavuuskehitykselle on vakanssiajattelu. Tähän VIRKAAN nyt kuuluvat ainoastaan tietyt tehtävät. Pitäisi kyetä organisoimaan vastuualue siten, että siinä ovat tietyt toiminnot henkilöstön hoidettavina, kukin kykyjensä mukaan.

Tuottavuus ja vaativuus eivät ole lainkaan saman sarjan asioita.
Ymmärrän EsaH.n tarkoituksen koskevan palkkausperusteita. Luokituksen osatekijöinä voidaan tarkastella esim.
-koulutuksen ja kokemuksen tarvetta
-fyysistä rasittavuutta
-henkistä kuormittavuutta, stressi >< yksitoikkoisuus ( papruhenkilöt )
-ympäristöolosuhteita
-ym. ym. Metallin työnluokittajat olisivat tässä kovia patuja.

Terveydenhullon puolella filosofoin jo aikoja sitten (lue:kymmeniä vuosia) järjestelmästä, jossa väestö olisi ikärakenteensa ja määränsä suhteen jaettu mahdollisimman yhdenvertaisiin osiin ja ko. alueen terveydenhuoltohenkilöstön palkkaus ja muut edut riipuisivat siitä miten terveenä he pystyvät vastuualueensa pitämään.
No, mahdotontahan tämä on koska se väistämättä johtaisi jopa vaarallisiin lieveilmiöihin mutta aikanaan nihkeästi käynnistynyt TYKY-toiminta käsittääkseni perustuu tähän periaatteeseen ilman aineellisia houkuttimia.
Kaikkinensa, tuottavuudesta puhuttaessa ovat käsitteet yleensä pahasti sekaisin. Suosittelen alan koulutusta.
kehoittaa eläköitynyt rationalisointi-insinööri