Eli miten suomalaiset joutuivat Ruotsin vallan alle? Eikö ollut maanpuolustustahtoa, vai oliko suomalaiset jo silloinkin laiskoja ja useimmiten kännissä?
Kuinka ruotsalaiset alun perin valloittivat Suomen?
Anonyymi-ap
9218
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Suomalaisilla oli tapana tehdä ryöstöretkiä Pohjois-Venäjälle. Mm. vepsäläisten alueille. Kun Venäjältä sitten lähtivät vastavuoroiselle ryöstöretkelle, suomalaisilla oli tapana pyytää apua paavilta ortodokseja vastaan. Suomalaiset aina vakuutti ryhtyvänsä katolisiksi mutta apua saatuaan pettivät lupauksensa kerta toisensa jälkeen. Lopulta paavi kyllästyi suomalaisten jatkuvaan venkoiluun ja Ruotsista tehtiin ristiretki nykyisen Suomen alueelle ja maat liitettiin osaksi Ruotsia nimellä Österland.
Ei ollut mitään yhtenäistä suomalaisuutta. Oli hämäläisiä, jotka olivat jo ammoin käyneet kauppaa turkiksilla ruotsalaisten kanssa (Birka - Pirkanmaa). Nimi Satakunta viittaa ruotsalaiseen sadan sotilaan joukkoon, Harjavalta on sukua nykyruotsin sanoilla här "armeija" ja välde "valta".
Turun seudulla oli satama ja kaupankäyntiä ruotsalaisten kanssa.
Uudellamaalla ja Pohjanmaalla oli paljon maannousemaa eli meren alta paljastunutta maata, jota suomalaiset eivät osanneet viljellä. Ruotsalaisilla oli erilainen aura ja he muuttivat rantamaille.
Ja sitten paavi päätti liittää Pohjolan kristikuntaan. Syntyi Ruotsin kuningaskunta, johon alusta asti kuului myös Turun seutu ja vähitellen myös Häme. Uusimaa, Ahvenanmaa, Pohjanmaa myös.
Suomalaiset halusivat ennemmin Ruotsin kuin Tanskan tai idän uskon osaksi.
Viisaasti ajateltu.
Suomalaisten ja ruotsalainen keskinäinen luottamus ja ystävyys periytyi jo viikinkiajalta. Silloin ruotsalaisten viikinkien mukana reissasi myös suomalaisia, koska he ymmärsivät idän suunnalla puhuttuja suomalais-ugrilaisia kieliä.
Väkivaltaa esiintyi oikeastaan vasta kun alettiin tunnustella Ruotsin itärajaa. Karjalaiset eivät halunneet ruotsalaisiksi samalla tavalla kuin läntisemmät veljensä, vaan tunsivat sympatiaa myös idän suuntaan. Raja määriteltiin sitten ensi kertaa Pähkinänsaaren rauhassa.
Vuonna 1284 Maunu teki veljestään Pentistä Suomen herttuan. Ruotsin aateli oli oppinut sotataitoja saksalaisilta palkkasotilailta ja Suomi ilmeisesti luopui Venäjän vaarallisuuden takia omasta sissisodastaan.
Novgorod luopui taistelusta ja maksoi veroa mongoleille, mikä esti Novgorodin valloituksen ja mongolien etenemisen pidemmälle länteen noin 1240, koska he taistelivat länsimaiden ristiretkeläisiä vastaan Nevan taistelussa Ruotsi sai Tavastian vuonna 1249. Sitten Novgorod taisteli Ruotsia vastaan ja poltti Turun vuonna 1318. 1300-luvun lopulla he jakoivat Karjalan Viipurin ympäriltä.
Vuonna 1242 Tanska lähti sotaan Novgorodia vastaan ja yritti laajentaa hallintoaan Vatjaan. Suomessa oli jo ruotsalaisasutusta Turun saaristossa. Ruotsi ei ollut yhtenäinen kuten Tanska, joka valtasi helposti Tallinnan, mutta se tarvitsi purjehtia rauhassa Suomen rannikolla, siellä oli jo Novgorodin merirosvot, suomalaisista rosvoista haluttiin eroon liittoutumalla.
Onnistuneen Tavastian kampanjan jälkeen ruotsalaiset etenivät kauemmas itään. Venäjän lähteiden mukaan Ruotsin armeija laskeutui jokien Izhoran ja Nevan yhtymäkohtaan, kun Aleksanteri ja hänen pieni armeijansa hyökkäsivät yhtäkkiä ruotsalaisia vastaan 15. heinäkuuta 1240 ja voitti heidät Nevan taistelussa.
Mongolit luultavasti pelastivat Suomen heimot venäläistämiseltä, vaikka ruotsalaiset saivat pahasti turpiinsa Aleksanteri Nevskiltä.
Ruotsin armeijaa johti Birger Jarl ja se koostui norjalaisista ja suomalaisista heimoista.
Tanska oli tuolloin Ruotsin vaarallinen vihollinen suurella osaa Ruotsin rajoja, ja tanskalaiset olivat vallanneet Viron (Tallinna - Taani linna "Tanskan kaupunki").
Ruotsi piti huolta mm uudisasutuksen avulla, etteivät tanskalaiset tulleet Suomenlahden yli Uudellemaalle.
Ei ollut Suomea. Oltiin Ruotsia. Vasta venäjä toi huonot fibat tälle alueelle ja työnnettiin pois 1917 alkaen.