En ymmärrä, mitä anopillani on minua vastaan. Tuntuu, ettei hän ole ikinä pitänyt minusta ja olen ollut mukana"kuvioissa"jo kohta kolme vuotta. Anoppini on parturi ja noin 40-v, hän pukeutuu erittäin nuorekkaasti.. no asiaan.. Sain kuulla jokin aika sitten poikakaverini parhaan kaverin tyttöystävältä, että anoppini oli haukkunut pukeutumistani heille, sanoen, ettei ymmärrä, kuinka voin käyttää tuollasia vaatteita. Mielestäni vaatteeni ovat siistit ja muodin mukaiset, kaikilta keneltä olen asiaa kysynyt he ovat sanoneet, ettei pukeutumisessani ole mitään vikaan. Toissa päivänä olin parturoitavana hänellä ja hän sanoi, että nyt tehdään miniästä trendikäs, sellainen, että hänkin kehtaa näyttäytyä mukana. Minä tälläisenä vähän hiljaisena ihmisenä purin kieltäni ja pidätin itkuani ja pidin kiukkuni sisälläni, vaikka mieli olisi tehnyt huutaa kurkku suorana. Anoppini oli kuin ei olisi sanonut mitään ihmeellistä, samalla hän kehui joitain tapaamiansa nuoria tyttöjä, kuinka he olisivat niin unelma miniöitä, niin puheliaita, laihoja ym. ym. Mittani alkaa olla aika täynnä hänen juttujaan. Nämä tässä kertomani ovat vain pieni osa niistä asioista, mitä hän on sanonut. Ongelmana tässä vain on se, että miten pystyn tulemaan toimeen anopin kanssa, kun en jaksa enää kuunnella hänen solvauksiaan? Poikaystäväni takia haluaisin olla väleissä, mutta en jaksaisi oikein enää olla se ainoa osapuoli, joka yrittää tulla toimeen. Anoppini on kertonut joskus, että kuinka hänen oma anoppinsa on ollut niin kamala ja ilkeä hänelle, ihmettelen vaan, että minkä takia hänen pitää pistää vahinko kiertämään?
anopistani
piiku22
81676
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hah, anopillasi on keski-iän kriisi, pelkää, että ryppyvoiteet ei enää tehoa ja silikonit on kalliit. Silloin kun on oma pelko, pitää mollata toista.
Älä vain rupea pukeutumaan anoppisi mieleisiin vaatteisiin, hae oma tyylisi ja sano ihan nätisti, että sinä viihdyt tässä lookissa ja se on sinulle kaikkein tärkeintä. Yritä sinä olla se aikuinen, koska anoppisi ei näytä pystyvän.
että älä missään nimessä lähde muuttamaan ulkonäköäsi tai tyyliäsi anopin takia. Tie on loputon ja hukkaat matkalla vain itsesi.
Etkö löytäisi muualta kampaajaa itsellesi?
Anoppisi saattaa olla myös omasta mielestään vitsikäs. Joillakin on vain niin onneton ns. huumorintaju, eikä tilannetajua senkään vertaa.
joo, olen käynyt muutaman kerran toisella parturilla ja anoppini loukkaantui siitä suunnattomasti *virn*, nyt kuitenkin tällä kertaa ajattelin, että menen, kun hän itse otti asian puheeksi. No nyt saakin sitten miettiä, että menenkö seuraavaksi jonnekin toiselle parturille.
ehei, en ole muuttamassa omaa pukeutumistyyliäni anoppini ehdotusten mukaisesti, sen verran omakin järki sanoo ja sitä paitsi pidän vaatteistani ja musta on tärkeintä se, että mä itse viihdyn niissä vaatteissa.
Se on kyllä totta, että todennäköisesti hänellä on menossa jonkin sortin kriisi, jotenkin mulla ei vain ole ymmärrystä ja sympatiaa sen suhteen ja miksi pitäisikään olla, kun käyttäytyy tuolla tavalla mua kohtaan?vai pitäisikö?
Kaikkien kiusana elää sellainen ihmislaji, joille mikään ei koskaan kelpaa. Ihan sama, millaisia muut ovat, noille säälittäville nurisijoille ja ilkiöille ei kelpaa mikään. Sen vuoksi ei milloinkaan kannata yrittääkään heitä miellyttää millään tavalla. He keksivät aina jotakin kielteistä sanottavaa ja ruikutettavaa.
Näin on marjat. Ikäväähän se on, sillä yhteiset hetket menevät säännöllisesti pilalle noiden mulkkujen takia. Paras yrittää vältellä tapaamisia. Ja anna niiden loukkaantua jos ottavat nenäänsä, se on heidän valintansa. Ei kannata syyllistyä ihan turhaan. Kerranhan täällä vaan käymässä ollaan!
Samaa vikaa meillä, Nyyh, ainoa poika, nyyh tälläinen miniä, nyyh, parempiakin olisi löytynyt, nyyh. Alkoi mukavasti, että tehdään miniälle uusi kampaus ja klips ohennussaksilla juuresta keveyttä niin että sänki vaan sojotti. Kosto: Miniä tekee itse omat leikkaukset ja värjäykset, myös nykyisin kampaaja-anopin pojan hiustenleikkaukset. Naurettavinta asiassa ettei päivääkään ole kmpaamokoulua tullut käytyä ja sekös häntä kiehuttaa. Pisti vanhat kunniakirjansa seinille kun tajusi kuka pojan tukan leikkaa, meriittiä mukamas, voisin huvitella tulostamalla itsekeksimiä sertifikaatteja itsellenikin. Tämän ammatin ihmiset kun tapaavat puida lastensa asiat kaikkien asiakkaiden kanssa, aihepiiriksi käykin sitten mitä ikinä mieleen juolahtaa, häveliäisyyttä kun ei ole piirun vertaa.
*hymy* kiva kuulla, etten ole ainoa tälläisessä tilanteessa. Olen kanssa vähän miettinyt, että taidan alkaa käymään muualla parturissa. Viime kertainen oli kyllä aika kovakourainen käsittely ja ne jutut oli vähän liikaa. No onneksi siellä ei tarvitse käydä kovin usein. Sulla onkin hyvin asiat, kun pystyt itse laittamaan hiuksesi ja vieläpä poikaystäväsi hiukset, musta ei kyllä olisi siihen.
Saapas nähdä, mitä anoppi siihen sanoo, kun ollaan ajateltu mennä loppukesästä kihloihin.. odotan jännityksellä..heh, sitten voin sanoa, ettei ole tainnut anopin toiveet oikein toteutua poikansa tulevan vaimon suhteen:)
Koitappa jaksaa. Ei noille mitään oikein voi, ja sääli on hyvää miestä jättää pelkästään anopin takia. Toivottavasti poikaystäväsi pystyy näkemään tilanteen teidän molempien kannalta, mieluummin tietysti vähän enemmän sinun kuin äitinsä. Itselläni on pitkälti sama tilanne, mutta halveksunta ei pysähdy ulkonäköön, vaan jatkuu sujuvasti mm. uravalintaan ja kodinhoitoon. Anoppi myös kutsuu itsensä (ja muutakin sukua) meille kylään milloin lystää ja on vastavuoroisesti uskomattoman katkera siitä, jos emme vietä ainakin joka toista viikonloppua hänen luonaan. Onneksi pääsin taas pakenemaan töihin ennen kuin rouva heräsi, ja onneksi sain juuri sovittua tärkeän tapaamisen (jätskikiskalla) illaksi, joten vältyn ehkä osittain myös iltaohjelmalta. Huh, sitä ei kyllä luulisi aikuisen ihmisen joutuvan tällä lailla kyykytettäväksi. Kannattaa muuten mieluummin purra hammasta kuin kieltä - kestävät pidempään.
poikaystäväni on ollut todella ymmärtäväinen ja pitää kovasti puoliani. Sääliksi vaan käy, kun poikaystäväni joutuu olemaan siinä välissä koko ajan. Mutta tästä eteenpäin täytyy vaan yrittää jaksaa, ja jos hän välttämättä haluaa olla tällaisissa väleissä kanssani, niin olkoon. Itselleen hän vain hallaa tekee, varsinkin siinä vaiheessa, jos joskus meillä on yhteisiä lapsia, niin kyllä mietin muutamaan kertaan, että annanko heitä kovinkaan usein hoidettavaksi hänelle, en tokiaan estä heidän tapaamisiaan. No se on sitten joskus tulevaisuudessa ja nyt täytyy vaan yrittää olla välittämättä hänen vinoiluistaan ja yrittää pitää puoleni.
Kiitos kaikille, kun olette vastanneet ja jaksaneet lukea kirjoitukseni. Kaikille muillekin anopin terrorisoinnin uhreille tsemiä anopin kanssa jaksamiseen ja hyvää kesää!:)