Kerrotaan että menetetty rakkaus on suurin psyykkinen kipu, minkä ihminen voi kohdata. Hmm.... ehkä, mutta tämä koskee vain parisuhdetta.
Todella suuri tuska on se, mikä kohtasi pitkäaikaisen naisystäväni lasta (siis ystävä, ei seurustelukumppani). Hänen 25 v poikansa koki pahimman mahdollisen ihmiskohtalon aivan äskettäin: mitättömältä tuntuvan liukastumisen seurauksena oli totaalinen neliraajahalvaus. Tällä haavaa nuorimies ei pysty kommunikoimaan kuin silmiensä liikkeillä. Tämä olotila saattaa jäädä pysyväksi. Pää on kirkas ja ajatus toimii täysin, mutta minkäänlaista mahdollisuutta itsemurhaan ei ole.
Tämänkaltaisen rinnalla suuretkin parisuhdemurheet ovat kovin mitättömiä.
Todella suuri tuska on se, mikä kohtasi pitkäaikaisen naisystäväni lasta (siis ystävä, ei seurustelukumppani). Hänen 25 v poikansa koki pahimman mahdollisen ihmiskohtalon aivan äskettäin: mitättömältä tuntuvan liukastumisen seurauksena oli totaalinen neliraajahalvaus. Tällä haavaa nuorimies ei pysty kommunikoimaan kuin silmiensä liikkeillä. Tämä olotila saattaa jäädä pysyväksi. Pää on kirkas ja ajatus toimii täysin, mutta minkäänlaista mahdollisuutta itsemurhaan ei ole.
Tämänkaltaisen rinnalla suuretkin parisuhdemurheet ovat kovin mitättömiä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kun omalle lapselle, vaikka jo aikuisellekin tapahtuu jotain, kyllä se on kauheeta. Itsekin olen sydän kylmänä murrosikäisen poikani kokeiluista kasvun tiellä. Toki nuorempin lasten puolesta olen myös joskus pelokas, mutta he ovat vielä äidin ulottuvissa.
Toivon sille nuorelle miehelle kuntoutumista, läheisten jaksamista ja kannustamista elämään. Itse uskon lääketieteen vielä voittavan näissä pahoissakin halvaustapauksissa.
Itsemurha on vakava asia, jotkut päätyvät siihen syystä, mutta monet vain tuodakseen itseään esiin.(en tarkoita tuota poikaa)
Puhukaa hänen läheellään, pohtikaa, kannustakaa elämään, vaikka hän ei puhu, hän kuulee. kunnioittakaa häntä ihmisenä edelleen.
VOIMIA.