Se ajatus, joka tuo sielulle ikuisen rauhaa ..

Sivusta_Vain kirjoitti:

Sieluni huutaa yksinäisyyttä, kuin tuuli, joka kuljettaa surujaan autiolla maalla.
Hän katsoo taivasta, missä pilvet kerääntyvät.
Hän rukoilee, että jokin ylempi voima ottaisi hänet pois tästä kurjasta maailmasta, joka tuntuu niin vieraalta ja missä on niin paljon vääryyttä .. 🙏🏽
Hän katsoo taivasseen, mihin tähdet piiloutuvat pilvien taakse ..
Yöt ovat pitkiä, ja tähdet tuikkivat kuin kaukaiset ystävät, mutta niiden valo ei riitä täyttämään sydäntä.
Jokainen hengenveto on kuin raskas taakka ..
*Huokaus* .. Olen todella niin väsynyt ..

⋆｡ﾟ☁︎｡⋆｡ ﾟ☾ ﾟ｡⋆
Toivo on kuin himmeä valo, joka kimmeltää kaukana, mutta se tuntuu olevan saavuttamattomissa.
Yksinäisyys on kylmä ystävä, joka pitää hänet otteessaan, ja jokainen päivä on taistelu löytää sen merkityksen ..
Taivas yllä on kuin vaate, joka ei koskaan lämmitä, ja hän toivoo, että joku kuulee hänen sielunsa huudon .. että joku ymmärtäisi häntä ja voi vapauttaa hänet tästä tuskasta.
Hän sulkee silmänsä, ja mielessään virtaa ajatuksia, kuin virtaava joki, joka kuljettaa mukanaan unelmia ja kaipuuta.
Hän muistaa ne hetket, missä oli iloa ja naurua ..
Ne muistot ovat kuin haamuja, jotka tanssivat hänen ympärillään, muistuttaen siitä, että kerran oli toivoa ja valoa.
Mutta nyt kaikki tuntuu etäiseltä, kuin kaikuva ääni, joka ei koskaan saavuta hänen sydäntään.
(¬_¬")

Hänen rukouksensa kohoaa taivasta kohti, kuin tuulen mukana kulkeva kuiskaus ..
Hän rukoilee, ettei hänen tarvitsisi olla yksin tässä maailmassa, jossa jokainen askel tuntuu raskaalta ja jokaiseen hetkeen liittyy yksinäisyyden paino.
Ja niin hän jatkaa taivaan katsomista, sydän täynnä toivoa, että jonain päivänä hänen rukouksensa kuullaan.
Kun pimeys ympäröi hänet, se on kuin hiljainen lupaus, joka kuiskaa: "Kaikki kärsimykset päättyvät, ja rauha odottaa."

꧁ ♡ ꧂

K****

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä