Olen usein miettinyt sitä, missä kohdassa elämääni syöksykierte alkoi? Missä vaiheessa tapahtui se ratkaiseva virhe tai käänne, jolloin suuntaa ei enää voinut kääntää vaan syöksy epäonniseen kierteeseen oli väistämätön? Johtuiko se minusta? Johtuiko se jostakin yksittäisestä tapahtumasta? Kenties kaikkien yhteissumasta?
Olen viime aikoina alkanut kertailla elämäni tapahtumia! Kuinka sinänsä onnellinen lapsuuteni oli perhepäivähoitajana työskennelleen äitini kuopuoksena jollakin tavalla etuoikeutettua. Tietenkin olin muihin hoitolapsiin nähden se, jolla oli tietty hierarkkinen "paremmuusasema". Jonkinlainen ylimielisyyden siemen alkoi itää jo tulloin lapsuudessa, ja sehän oli myöhemmin myrkkyä ihmissuhteille.
Elettiin 90-luvun pahimpia lamavuosia. Isäni pyörittämä rakennusfirma ajautui konkurssiin ja rahat olivat koko perheessä tiukilla. Isäni joutui lähtemään Venäjälle töihin, kun siihen maailman aikaan Haka Huber niminen yritys rakensi Neuvostoliiton romahduksen jälkihöyryissä sotilaskyliä ja voimalaitoksia keski-Venäjälle.
Siihen aikaan puhelinyhteydet rajan taakse olivat huonot ja kirjeetkin kulkivat työnantajan sisäisenä postina ensin Suomeen ja sen jälkeen postitettuna työntekijän kotiosoitteeseen. Viestinvaihto oli huonoa ja isäni vietti kuukausia kerrallaan reissussa. Muistan kuinka se oli aina juhlahetki, kun isä saapui lopulta jonkun rekkamiehen kyydillä rajalle, josta monet kerrat kävimme häntä hakemassa.
Vuonna 1991 aloitin peruskoulun. Melkein heti alkoivat vaikeudet ja jouduin muiden lasten silmätikuksi. Oli aina vähän sellainen pyöreä lapsi. Siihen aikaan ei valvottu, kuinka monta suklaapatukkaa tai jogurttia lapsi voi syödä vaan niitä sai syödä niin paljon kuin jaksoi ja alkoihan se vyötäröllä näkyä. En kovinkaan hyvin kyennyt tutustumaan muihin lapsiin ja kiusaaminen ja läskiksi haukkuminen latistivat entisestään ja sai kaikki muutkin karttamaan seuraani. Tässä vaiheessa se aiemmin opittu ylimielisyys alkoi myös kostautua. Vaikka en oikeastaan halunnut olla sellainen erityiskohtelua vaativa kantelupukki ja herkkis niin minulle se oli siihen aikaan opittua ja täysin normaalia käytöstä.
Kokko ala-asteen ajan olin hieman ulkopuolinen ja kiusattu hylkiö, kunne yläasteella tilanne alkoi muuttua. Kasvupyrähdyksen myötä vartalokin hoikistui. Löysin alkoholin ja se löi heti itsensä läpi. Voin vieläkin tuntea, miten alkoholi nostatti itsevarmuuta täysin uudelle tasolle. Löysin alkoholin turvin kokonaan uudet piirit ja kaverit.
Aluksi homma sujui hienosti, mutta sellainen teennäinen itsevarmuus, sekä aiemmin opittu ylimielisyys yhdessä olivat lopulta ehkä pahinta myrkkyä ikinä.
Koulumenestys alkoi laskea samassa tahdissa, kun hain kemiallista rohkaisua pitääkseni yllä uutta sosiaalista elämääni, jota ei aikaisemmin koskaan ollut. Niinpä kaikki lopulta johti siihen, että lukiosta jäi paperit saamatta ja aika meni humputellessa. Silloin kun ei oltu hulluna humalassa ryyppäämässä niin kruisailtiin autolla täysin tyhjäpäistä hukka-ajoa.
Tuota rataa jatkui aina siihen asti kunnes astuin armeijan palvelukseen. Eipä se menestys sielläkään sen parempaa ollut, mutta kuitenkin armeija-aikoina elämään tuli tietyllä tavalla uusi rutiini. Vasta armeijan jälkeen hakeuduin opisopimuskoulutukseen ja valmistuin rakennusmieheksi isäni jalanjäljissä ja sainkin töitä sen jälkeen . Hyvää oli se, että sellainen kavereiden kanssa ryypiskely jäi vähemmälle, mutta valitettavasti uusiakaan kaverisuhteita ei noilta ajoilta syntynyt.
Jossakin vaiheessa vähän myöhemmin kohtasin elämäni ensimmäisen suuren menetyksen, kun yhtenä juhannusaattona yksi parhaista ja harvoista ystävistäni hukkui sotuveneen kaaduttua keskellä järveä. Toinen hänen kanssaan ollut kaveri sentään jäi henkiin, mutta koskaan sen jälkeen ystävyyssuhteet eivät enää palanneet entiselleen. Jotenkin kaikki muuttui ja yhteydenpito hiipui. Jäin taas tavallaan yksin, kuten olin ollut aikaisemminkin ennen yläasteelle siirtymistä. Tämä elämänvaihe kesti melkein kymmenen vuotta.
2010 -luvulla alkoi seuraava askel syöksykierteessä, kun äitini sai akuutin sydänkohtauksen. Hän ei siihen vielä kuollut, mutta menetti sydänlihaksestaan niin suuren osan, että ei käytännössä enää ikinä toipunut vaan jäi sänkypotilaaksi. Kun sydän ei enää pumpanut niin raajat turposivat ja pienikin liike hengästytti lähes kuoliaaksi. Myöskään vessakäynnit eivät enää onnistuneet vaan elämä mullistui perin pohjin. Muistan yhdenkin kerran, kun irroitin hänen kädestään laastaria niin laastarin liimapinnan mukana lähti iso pala nahkaa. Ei hän siitä valittanut, mutta tiedän, että varmasti sattui. Lopulta elo päätty vuoden 2014 syksynä ja niin hyvä kuin se kärsimysten päättyminen oli niin samalla se oli valtava shokki niin minulle kuin isällenkkin. Isäni ei oikeastaan koskaan täysin toipunut tuosta kokemuksesta vaan erakoitui omiin oloihinsa.
Jatkuu...
Missä vaiheessa syöksykierre alkoi?
36
381
Vastaukset
En jaksanut lukea tekstiseinää. Mutta entä jos päättäisit nyt katkaista syöksykierteesi? Sitä voi aloittaa pienestä. Ja yhteiskunta todennäköisesti tähän jotain apuja voisi tarjota.
- Anonyymi
Itselläni ei ole ollut mitään syöksykierrettä, mutta eristäydyin sosiaalisesti muista ihmisistä sen jälkeen, kun minulla diagnoisoitiin 17-vuotiaana kroonien sairaus. Aloin salailla ja piilotella sitä. Pitää itseäni muita huonompana, kun jouduin syömään lääkkeitä. 90-luvulla ei ollut muotia astua esiin ja mainostaa omia sairauksiaan. Nykyään joku julkkiskin saattaisi kertoa, että hänellä on krooninen paksusuolentulehdus eli colitis ulcerosa.
Minut se sai eristäytymään ja pidättymään ihmissuhteista. Siinä syy, miksi minulla ei ole ollut ainuttakaan tyttöystävää koko elämäni aikana. Anonyymi kirjoitti:
Itselläni ei ole ollut mitään syöksykierrettä, mutta eristäydyin sosiaalisesti muista ihmisistä sen jälkeen, kun minulla diagnoisoitiin 17-vuotiaana kroonien sairaus. Aloin salailla ja piilotella sitä. Pitää itseäni muita huonompana, kun jouduin syömään lääkkeitä. 90-luvulla ei ollut muotia astua esiin ja mainostaa omia sairauksiaan. Nykyään joku julkkiskin saattaisi kertoa, että hänellä on krooninen paksusuolentulehdus eli colitis ulcerosa.
Minut se sai eristäytymään ja pidättymään ihmissuhteista. Siinä syy, miksi minulla ei ole ollut ainuttakaan tyttöystävää koko elämäni aikana.Uskallatko netissä kertoa, että mikä sairautesi on? Onko se juuri tuo mainitsemasi diagnoosi?
Itelläni on diagnosoimaton suolistosairaus. Aina pitää olla vessan lähellä ja pitää varoa syömisiään. Mutta vuosien aikana olen löytänyt ruoka-aineet, joita välttelemällä vatsa pysyy jokseenkin kunnossa. Pitäisi varmaan yrittää hakeutua uudestaan tutkimuksiin, mutta TK lääkäri ei ollut innostunut asiaa selvittämään. Pahimmillaan olen paskonut verta.- Anonyymi
Palstakamu kirjoitti:
Uskallatko netissä kertoa, että mikä sairautesi on? Onko se juuri tuo mainitsemasi diagnoosi?
Itelläni on diagnosoimaton suolistosairaus. Aina pitää olla vessan lähellä ja pitää varoa syömisiään. Mutta vuosien aikana olen löytänyt ruoka-aineet, joita välttelemällä vatsa pysyy jokseenkin kunnossa. Pitäisi varmaan yrittää hakeutua uudestaan tutkimuksiin, mutta TK lääkäri ei ollut innostunut asiaa selvittämään. Pahimmillaan olen paskonut verta.Turhaan! Nykyajan lääkärit ovat laiskoja ja tyhmiä kuin saappaat. Sen sijaat, että heitä kiinnostaisi tutkimukset tai potilas yleensä, heille paljon tärkeämpää on, että vastaanottoaika ei ylity sekä se, että kuka maksaa laskun. Muuten se on sellaista potilaan välttelyä, käsien levittelyä ja tietokoneen näpyttelyä. Siinä lääkärit ovat hyviä, jos potilaalla on jokin selkeä vamma, kuten haava niin kyllä he sen osaavat aivan oikein, usko tai älä, haavaksi diagnosoida. Mutta sitten jos vaaditaan sitomista tai tikkejä tms. niin siihen vaaditaankin sitten erikois-, erikois- erikoislääkäri, eikä ihan mikä tahansa erikoislääkäri. Nimittäin jos tämä erikoislääri on erikoistunut vaikkapa vasemman käden vammoja niin hän ei tietenkään kykene eikä voi hoitaa oikean käden vammoja vaan vaaditaan 20 minuutin aika oikean käden erikoislääkärille ja toivoa sopii, että varattu aika riittää ja maksaja on tiedossa. Muuten ei kyllä tule mitään ja jos on useampia vaivoja niin 1+1+1 yhteenlaskut eivät myöskään onnistu nykylääkäreiltä. Siis esimerkiksi, jos särkee päätä, lihakset nykii ja varpaissa ei ole tuntoa niin mahdoton paikka ratkaista. Vaaditaan vähintään 20 käyntikertaa eri erikoislääkäreillä, kunnes "ehkä, toivottavasti" löytyy joku joka osaa ynnäillä vaivat yhteen ja tehdä edes sinnepäin arvauksen diagnoosista.
Mutta toivotan onnea, jos päädyt menemään vastaanotolle. Mutta muista, saman diagnoosin voit saada koltain selvänäkijältä sirkuksessa tai puistokemistiltä puistossa!
- Anonyymi
En jaksanut lukea. ja jatkoa seuraa. Toivottavasti joku muu jaksaa lukea ja auttaa. Mä laitan nyt aivot narikkaan ja leffan pariin.
- Anonyymi
Kannattaako kommentoida, jos ei jaksa lukea?
Lukihäiriön valloillaan ollessa, suosittelisin terapiaa...
AV
- Anonyymi
...En tidä sitten, kuinka paljon äitini kuolema vaikutti siihen, että muutamaa vuotta myöhemmin isäni sairastui syöpään. Toki muitakin tekijöitä varmasti oli aina työhistoriasta lähtien, alkoholin ja sokerin käyttöön ja mihin kaikkeen muuhun, mutta joka tapauksessa syöpä oli todellisuutta ja seuraava shokki elämässäni. Se peruskallio ja kivijalka, joka oli aina ollut turvanani, olikin hetkessä heikko ja heiveröinen vanha mies, joka hiljaa vähitellellen kuihtuisi pois.
Aloin saada itse fyysisiä oireita. Palan tunnetta kurkkuun, iski sarkoidoosin keuhkoihin, ihoa alkoi kihelmöidä, lihaksia nykiä ja kaikki johtui luultavasti stressistä.
Lopulta isäni kuoli vuoden 2022 keväällä saattohoidossa. Jotenkin ihmeen kautta sinä lumituiskuisena iltana tuli tunne, että lähtö on edessä. Vaikka keli oli kamala, ajoin ehkä kaameimmassa kelissä ikinä saattokodin vuodeosastolle ja kuinka ollakaan, yöllä sammutettuani telkkarin, isäni nukkui pois tasan kello 1.07. Ei tuo päivä unohdu ikinä, kun pitää kuolevaa kädestä ja muistelee itkuaan pidätellen niitä menneitä ilon päiviä vuosien takaa. Elämäni ei tuon jälkeen ole ollut ennallaan.
Jäin tavallaan kokokonaan yksin. Ne vanhat ryyppykaverit eivät enää ryypänneet tai olivat vaihtaneet paikkakuntaa. Toiset perheellistyneet ja osa kuollut. Ei ollut enää ketään ja sukulaisetkin olivat etäisiä. Ei ollut perhettä, ei puolisoa, ei lapsia...pelkkä työ oli enää ainoa rutiini maailmassa. Tuossa vaiheessa kun elämän kaikki tukipilarit olivat sortuneet, ei oikeastaan millään muulla kuin vakaalla tahdonvoimalla voinut kuvitella hautajaisia järjestävänsä. Onneksi sen verran oli varoja säästössä, että sain homman hoidettua.
Nyt muutamaa vuotta myöhemmin olen aloittanut täyssiivon, elämänmuutoksen ja perintötalon tyhjennyksen. Vaikka elämä on mitä on niin aion edelleen nousta kuin savipenkan paju, jota ei juurikaan puuna arvosteta, mutta joka nousee aina vaikka se kuinka monta kertaa alas niitettäisiinkin.
Ehkä vielä jonain päivänä löydän elämääni sellaisen tietyn tyyneyden ja rauhan, löydän oman paikkani ja ekologisen lokeroni, jossa minulla on hyvä olla, eikä tarvitse murheita kantaa.
Tiedän, että se on utopia. Edessä siintää väistämätön ja yksinäinen, sairauksien sävyttämä vanhuus. Se on ihmisen kohtalo, jota ei voi kuin ajatuksena kiertää. Tällainen on minun tähänastinen tarinani ja jatko on vain Herran haltuun...- Anonyymi
Rauhoitu :) Et sinä vielä niin vanha ole. Ihan hyvä ikä ehtiä vaikka vielä mitä. Ymmärrän kyllä, että kaikki kokemuksesi ovat järkyttäneet sinua.
Katselen juuri vanhaa valokuvaa, jossa on kuusi henkilöä, kolmea sukupolvea. Vain yksi on heistä enää hengissä. Sinun sukupolvi puuttuu kokonaan kuvasta, ei edes vielä syntynytkään. - Anonyymi
Löysin varmaan 20 vuotta vanhaa kuolleen meren mutasaippuaa product of israel. Se näyttääkin ihan siltä. Se ainakin joutaa nyt energiajätteeksi herran haltuun :)
- Anonyymi
Toivotan menestystä ja jaksamista!
Yksi vaikeimmista asioista elämässä on päästää irti omien vanhempiensa maailmankuvasta, varsinkin jos he ovat (olleet) tärkeitä.
Mutta se irtiotto yleensä tarvitaan, ellei halua toistaa oman sukunsa tarinaa.
🦄- Anonyymi
NIIN, SINULLA ON VIELÄ SE PAINE ETTEI TARVITSE OLLA MITÄÄN...KUN SITÄ SEURAAVAA SUKUPOLVE EI OLE EIKÄ TULE EDES OLEMAAN?
Halloo, itsekkyytesi palstalla on jotain sairasta ja itsekästä.
Periaatteessa jos jokainen Suomessa ajattelisi samoin, suomalaiset kuolisivat sukupuuttoon seuraavan 100-vuoden aikana?
Miksi siis elät, vain itsellesi?
Olet siis loistava tapaus antamaan ohjeita ja jatkuvuutta?
AV - Anonyymi
Mielestäni olet vain vuosi vuodelta vanheneva kurppa jolla ei ole pitkää tulevaisuutta.
Menee vain 50-vuotta ja olet menneisyyttä, mitä sait aikaan jää kysymysmerkiksi?
Noinkin voi elää ja olla, peilata elämää vain omaan itsekkyyteen ja siitä voi jopa saada fiboja?!
AV - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielestäni olet vain vuosi vuodelta vanheneva kurppa jolla ei ole pitkää tulevaisuutta.
Menee vain 50-vuotta ja olet menneisyyttä, mitä sait aikaan jää kysymysmerkiksi?
Noinkin voi elää ja olla, peilata elämää vain omaan itsekkyyteen ja siitä voi jopa saada fiboja?!
AVNo mikä kiukku sinulle iski päälle? :) Tee sinäkin aarrekartta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielestäni olet vain vuosi vuodelta vanheneva kurppa jolla ei ole pitkää tulevaisuutta.
Menee vain 50-vuotta ja olet menneisyyttä, mitä sait aikaan jää kysymysmerkiksi?
Noinkin voi elää ja olla, peilata elämää vain omaan itsekkyyteen ja siitä voi jopa saada fiboja?!
AVMielestäni olisi perin epäeettistä hankkia lapsia, jos ei niitä halua.
Älä huolehdi, olen tottunut tuollaisiin tunnepurkauksiin, joita sinultakin nyt pääsi. 😂
Siinä on aina naisvihakomponentti mukana. Mieheni, joka ei myöskään ole koskaan halunnut lapsia, ei ole koskaan kuullut ihmettelyä asiasta. Ketään ei kiinnosta, jos mies ei halua lisääntyä.
Naisvihassa on usein mukana on myös uskonnollinen komponentti. Älä huolehdi, en kuulu mihinkään uskontoon, joten suhtaudun tyynesti myös uskovaisten purkauksiin, joissa he julistavat jumaltensa vihaa. 😁
Mutta tällaista se sitten on, kun nainen pitää seksistä mutta ei halua lisääntyä. Se on voi voi sitten. (Sinulle, ei minulle.)
🦄 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielestäni olisi perin epäeettistä hankkia lapsia, jos ei niitä halua.
Älä huolehdi, olen tottunut tuollaisiin tunnepurkauksiin, joita sinultakin nyt pääsi. 😂
Siinä on aina naisvihakomponentti mukana. Mieheni, joka ei myöskään ole koskaan halunnut lapsia, ei ole koskaan kuullut ihmettelyä asiasta. Ketään ei kiinnosta, jos mies ei halua lisääntyä.
Naisvihassa on usein mukana on myös uskonnollinen komponentti. Älä huolehdi, en kuulu mihinkään uskontoon, joten suhtaudun tyynesti myös uskovaisten purkauksiin, joissa he julistavat jumaltensa vihaa. 😁
Mutta tällaista se sitten on, kun nainen pitää seksistä mutta ei halua lisääntyä. Se on voi voi sitten. (Sinulle, ei minulle.)
🦄Päässäsi on se naisviha, mielestäni elämässä sukupuolista naiset ovat parempia.
Tosin he eivät ole edustaneet sitä naiskuvaa mitä sinä vähemmistön edustajana nyt esität.
Pidä tuo itsekkyys, elämäsi on helppoa ja on sitä myös ollut. Jatkuvuus tosin on tasan nolla.
AV - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
NIIN, SINULLA ON VIELÄ SE PAINE ETTEI TARVITSE OLLA MITÄÄN...KUN SITÄ SEURAAVAA SUKUPOLVE EI OLE EIKÄ TULE EDES OLEMAAN?
Halloo, itsekkyytesi palstalla on jotain sairasta ja itsekästä.
Periaatteessa jos jokainen Suomessa ajattelisi samoin, suomalaiset kuolisivat sukupuuttoon seuraavan 100-vuoden aikana?
Miksi siis elät, vain itsellesi?
Olet siis loistava tapaus antamaan ohjeita ja jatkuvuutta?
AV"Periaatteessa jos jokainen Suomessa ajattelisi samoin, suomalaiset kuolisivat sukupuuttoon seuraavan 100-vuoden aikana?"
Niin, mutta perin hankalaa olisi pitää yllä suomalaista geeniperimää siten, että kaikki naiset raiskattaisiin raskaaksi. 😉
🦄 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
NIIN, SINULLA ON VIELÄ SE PAINE ETTEI TARVITSE OLLA MITÄÄN...KUN SITÄ SEURAAVAA SUKUPOLVE EI OLE EIKÄ TULE EDES OLEMAAN?
Halloo, itsekkyytesi palstalla on jotain sairasta ja itsekästä.
Periaatteessa jos jokainen Suomessa ajattelisi samoin, suomalaiset kuolisivat sukupuuttoon seuraavan 100-vuoden aikana?
Miksi siis elät, vain itsellesi?
Olet siis loistava tapaus antamaan ohjeita ja jatkuvuutta?
AV"NIIN, SINULLA ON VIELÄ SE PAINE ETTEI TARVITSE OLLA MITÄÄN...KUN SITÄ SEURAAVAA SUKUPOLVE EI OLE EIKÄ TULE EDES OLEMAAN?"
Tähän vielä sellainen kommentti, että minä ihan naiivisti ajattelen edelleen, että saattaisin kyllä vaikuttaa muihin ihmisiin. Toivottavasti positiivisesti!
🦄 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Päässäsi on se naisviha, mielestäni elämässä sukupuolista naiset ovat parempia.
Tosin he eivät ole edustaneet sitä naiskuvaa mitä sinä vähemmistön edustajana nyt esität.
Pidä tuo itsekkyys, elämäsi on helppoa ja on sitä myös ollut. Jatkuvuus tosin on tasan nolla.
AVMinä en pidä kumpaakaan sukupuolta tärkeämpänä kuin toista.
En myöskään pidä itseäni itsekkäänä.
Sinä saat vapaasti pitää minua itsekkäänä jos haluat, ei se ole minulta pois.
🦄 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en pidä kumpaakaan sukupuolta tärkeämpänä kuin toista.
En myöskään pidä itseäni itsekkäänä.
Sinä saat vapaasti pitää minua itsekkäänä jos haluat, ei se ole minulta pois.
🦄Et tietenkään voi pitää itseäsi itsekkäänä, muuten kai elämäsi moraalipuoli voisi tuoda kolhuja tavoitteisiin. Mutta, itsestään selvää on se että ennen kuolemaasi tunnustat elämäsi olleen itsekästä ja itket sitä luojalle, jumalalle tai jeesuksellejohon nyt et edes usko.
AV - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et tietenkään voi pitää itseäsi itsekkäänä, muuten kai elämäsi moraalipuoli voisi tuoda kolhuja tavoitteisiin. Mutta, itsestään selvää on se että ennen kuolemaasi tunnustat elämäsi olleen itsekästä ja itket sitä luojalle, jumalalle tai jeesuksellejohon nyt et edes usko.
AV"Mutta, itsestään selvää on se että ennen kuolemaasi tunnustat elämäsi olleen itsekästä ja itket sitä luojalle, jumalalle tai jeesuksellejohon nyt et edes usko."
Ensin käytännön näkökulma: jos alan yhtäkkiä ennen kuolemaani saada tuollaisia ajatuksia, onneksi niistä ei tarvitse sitten kärsiä kauan. 🤭 Elän tällä hetkellä kuitenkin hyvin onnellista elämää, ja uskon että olen onnellinen vielä kauan.
Ja sitten vakavampaa: en sanonut etten usko mihinkään itseäni suurempaan. Sanoin vain, etten kuulu mihinkään uskontoon. Uskonnoissa on yleensä liikaa miehiä päärooleissa, vähän kuin Hollywood-elokuvissa tai kirjallisuuden klassikoissa.
🦄
- Anonyymi
Eikö aloittajalla ole sisaria tai veljiä, joiden kanssa jakaa asioita.
Tuo rykäisy vanhasta irti voi tuoda hyvää.
Toivottavasti löydät paikan, missä viihdyt ja löydät mukavaa tekemistä.
Olet käsitellyt koko elämäsi. Suosittelen jättämistä jo sen taaksesi. Se on sinun historiaasi. Meillä sitä on jokaisella omanlaisensa.
Vilma
Vointeja!
Hyvää vappua. - Anonyymi
syöksykierre kuin joku laulukin Ozzyn Ultimate Sin,, Tein äärimmäisen synnin ja seurasi Funeral pyre, hautajaiskierre
- Anonyymi
Onko aloittajalla trauma? Kannattaisko mennä juttelee näistä asioista johonkin?
- Anonyymi
Ihminen ei ole lapsuutensa tai edes nuoruutensa vanki, jos ei itse halua. Vanhempien sairaudet ja kuolema on iso suru, mutta kuitenkin osa ihan tavallista elämää. Surut pitää käsitellä ja pystyä nousemaan ylös, jos haluaa elää täyttä elämää. Kysynkin ap haluatko jäädä vai mennä eteenpäin?
Eteenpäin meneminen tarkoittaa terapiaa (kannattaa hakea B-lausunto lääkäriltä yhteiskunnan tuen saamiseksi) tai asian käsittelyä itse. Riippuu kannettavasta taakasta ja omista voimavaroista kumpi toimii paremmin.
Jotta voi saada mitä haluaa, pitää tietää mitä elämässä haluaa ja toivoo: työ, sosiaalinen elämä, harrastukset, parisuhde, lemmikit, yhteydenpitäminen sukuun? Kukaan ei pysty syömään norsu kokonaisena eli ensin pitää tarkkaan mitä haluaa, haluaako olla yksin, haluaako vaki- tai baaripanoja, tapailusuhteen, tasaveroisen parisuhteen, platonisen ystävyysparin vai naisen, joka on äidin korvike, Ja kun tietää mitä tavoittelee, pitää miettiä mitä ITSE pitää tehdä konkreettisesti missä voisi tavata sopivia ehdokkaita, pitää uskaltaa ja pitää uskaltaa ottaa riskejä epäonnistua, pitää miettiä mitä sopiva ehdokas todennäköisesti odottaa ja voiko itse tehdä mitään oman elämänsä parantamiseksi, jotta osuu todennäköisesti sopivan kandidaatin odotuksiin. En tarkoita teeskentelyä tai ulkonäön tuunausta väliaikaisesti vaan esim. oman mielen käsittelyä, niin että elämä alkaa maistua, itsevarmuutta, elämänhallinnan parantamista tai terveyttä. Sama prosessi kannattaa käydä läpi kaikilla elämän alueilla, tehdä listaa mitä voi itse tehdä jokaisen tavoitteen eteen ja sitten ottaa useammalta alueelta jotain ihan pieniä osuuksia työn alle. Kun yksikin osuus on tehty, kannattaa juhlia ja sitten miettiä seuraavaa ihan pientä steppiä. Myös ihmissuhdetaitoja tai itsensä likoonlaittamista voi harjoitella ja senkin voi laittaa tavoitteeksi.
80-luvulla syntynyt ei ole vanha vaan varhaiskeski-ikäinen. Tilastollisesti puolet elämää on jäljellä. Joko voi tyytyä surkeaan osaansa tai sitten päättää ottaa härkää sarvista. Vaikka jonkun onnistuminen tai menestyminen voi näyttää ulkopuolelta tuurilta, se harvoin tulee ilman omaa kovaa työtä. Ihminen toki saa älyn, lahjakkuuden, sosiaaliset taidot, sinnikkyyden, kannustavat vanhemmat tai niiden puutteen lahjaksi. Silti vähemmälläkin pärjää ok. Kirjoitat sen verran analyyttisesti, että et ole tyhmä. Siis sinulla on jotain mitä kaikilla ei ole. Hyödynnä se ja mieti mihin haluat elämääsi ohjata. Ajelehtiminen ilman suuntaa tekee harvoin onnelliseksi. - Anonyymi
Itse olen keski-ikäinen ja saanut elämään tasapainon ja sisäisen rauhan. Mutta se vaatii että on valmist tekee sen eteen töitä. Itse en jossittele koska se ei hyödytä mitään. Toki voi puhua mitä ajatuksia tapahtumat herättää mutta ei pidä jäädä märehtimään sitä mikä menneisyydessä on tapahtunut. Käsittelet ne ajatukset ja tunteet ja huomaat että olet toipumassa. Aina on puhuttu sisäisestä rauhasta ja mitä se on. Ja nyt itse saan kokea sen. Sen kyllä tuntee kehossa kun sen sisäisen rauhan on saavuttanut.
- Anonyymi
En tie isälläni se tapahtui siinä kohti kun hänen äitinsä ehdotti isälleni amitsuun menoa ja isäni totesi äidilleen et vittu mene ite ni se ol siinä tosin saattas olla ettei mua olis jos isäni olis amitsun käyny et yksi pieni muutos menneessä saattas nykyhetken muuttaa täysin
- Anonyymi
ihan oikeesti. mene terapiaan.
- Anonyymi
Tottahan tuo on, vanhempien valinnat muuttavat lasten tulevaisuutta mitä suuremmissa määrin.
Tosin ne ovat samalla viivalla tulevaisuudessa jotka eivät koskaan harrasta seksiä, niiden kanssa jotka lapsia eivät halua.
Molemmille yhtälö on sama, runkkareille, että niille jotka ovat lapsinegatiivisia.
AV
Surullinen juttu, mutta en ainakaan näiden tekstien perusteella osaa sanoo, missä vaiheessa ois syöksykierre tai alkanut. Vanhemmat meiltä kaikilta nyt joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin lähtee.
Ainoo mitä mä nyt vähän ihmettelin kun jaoit tota elämää ala ja ylä asteen aikaan. Mutta oon tohon astejaotteluun monenkin ihmisen kohdalla törmännyt. Lukio nyt meillä suurimmalla osalla onkin menny miten menny. Sellaset hukkaan heitetyt vuodet. Taitavat olla monen osalla yhtä syöksykierrettä ne vuodet. Tietenkin kellä suuntana yliopisto, niin antoisat. Mutta meille joita ei innosta, niin aika tuskaa.- Anonyymi
Kuka lukioon on pakottanut?
Anonyymi kirjoitti:
Kuka lukioon on pakottanut?
No se oli sen ajan henki. Siitä puhuttiin symposiumissa Aulangolla sillon 80 luvun lopulla. Suomessa vallitsi kuulemma sellanen ylioppilas kultti. Väinämöistä arvostettiin vaikka Ilmarinen takoi sammon. Eli käytännössä teollisuus ei saanu työvoimaa. No nyt tää sampo on menetetty ja Suomi velkaantuu. Mutta se ei ollut tän aloituksen pointti, koska henkilö nyt kuitenkin on töissä.
- Anonyymi
JeroP kirjoitti:
No se oli sen ajan henki. Siitä puhuttiin symposiumissa Aulangolla sillon 80 luvun lopulla. Suomessa vallitsi kuulemma sellanen ylioppilas kultti. Väinämöistä arvostettiin vaikka Ilmarinen takoi sammon. Eli käytännössä teollisuus ei saanu työvoimaa. No nyt tää sampo on menetetty ja Suomi velkaantuu. Mutta se ei ollut tän aloituksen pointti, koska henkilö nyt kuitenkin on töissä.
Okei. Eli muiden mukana mennään
Anonyymi kirjoitti:
Okei. Eli muiden mukana mennään
Joo, kolmannes jäi heti ekalla luokalle ja vain kolmannes suoritti tutkinnon ajallaan, että aikamoista resurssien hukkaamista. Koulutus on kuitenkin suuri kustannus yhteiskunnalle. Vaikka eihän se kaikilla kerrasta onnistu, mutta ei ihan noin suuria keskeytysprosentteja sais olla. Ja osa kävi lukiota viisi vuotta. Itekin paikkailin sitä iltalukiossa.
- Anonyymi
JeroP kirjoitti:
Joo, kolmannes jäi heti ekalla luokalle ja vain kolmannes suoritti tutkinnon ajallaan, että aikamoista resurssien hukkaamista. Koulutus on kuitenkin suuri kustannus yhteiskunnalle. Vaikka eihän se kaikilla kerrasta onnistu, mutta ei ihan noin suuria keskeytysprosentteja sais olla. Ja osa kävi lukiota viisi vuotta. Itekin paikkailin sitä iltalukiossa.
Ja tämä sen takia koska ei ole omaa tahtoa
Anonyymi kirjoitti:
Ja tämä sen takia koska ei ole omaa tahtoa
Sillon oikeesti puhuttiin teollisuudesta aika negatiivisesti. Oli vähän sellasia 50 luvun kuvaelmia, mitä isoisät sillon oli joutunu tekeen. Puhuttiin jopa jälkiteollisesta ajasta. Ihan kuin teollisuus olis ollu jotain vanhanaikaista ja muinaista. Suosittelen käymään lukemassa tuolla Kaisaniemen yliopistokirjastossa, noita symposiumin raportteja.
- Anonyymi
JeroP kirjoitti:
Sillon oikeesti puhuttiin teollisuudesta aika negatiivisesti. Oli vähän sellasia 50 luvun kuvaelmia, mitä isoisät sillon oli joutunu tekeen. Puhuttiin jopa jälkiteollisesta ajasta. Ihan kuin teollisuus olis ollu jotain vanhanaikaista ja muinaista. Suosittelen käymään lukemassa tuolla Kaisaniemen yliopistokirjastossa, noita symposiumin raportteja.
Ai jaa. Ja ammattikouluun ei voinut mennä koska kaikkien piti valita lukio vaikka ei kiinnostanut
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1488147
Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t464593törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/504195Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu4282165Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi811930En löydä sinua
En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k201594- 351508
- 321507
Hajoaako persut kuten 2017?
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011217813.html Tämä on totisinta totta. Persut on murroksessa. Osa jättää puolueen2051391Kamala uutinen: Henkilö kuoli Tokmannin pihaan Kankaanpäässä- Jäi trukin alle
IL 9.5.2025 Ihminen kuoli Kankaanpään Tokmannin edustalla perjantaina aamupäivästä. Poliisin mukaan henkilö oli jäänyt331247