Mum miälestäni Nato on tehnyt sen klassisen virheen, että on laittanut kaikki vappumunat samaan koriin luottaessaan liiaksi Yhdysvaltojen tukeen. Onkin hyvä juttu, että mister Donald jiik wääk Dump on hiean ravistellut Naton rakenteita ja tietynlainen herääminen on tapahtunut. Ehkä jatkossa Natosta voi tulla "oikea" hyökkäysliitto, sen sijaan, että piilottelisi jenkkilöiden seläntakana.
Terveisin: heteroista heteroin
Terveisin: heteroista heteroin
Vastaukset 4
Vanhimmat
No miten sen haluaa nähdä. Efektiivisesti jenkit itse olivat luomassa NATOn perustaa ja myöhemmin hyvinkin omaehtoisesti halusivat maailmanpoliisin roolin, mutta usein nimenomaan NATOn kautta, ilman että USAn valtioi itse olisi aloittanut tai liittynyt mihinkään sotaan, jolloin USA ei ollut varsinainen osapuoli sodissa, vaan näennäisesti edusti NATO huomattavan kyvykkäänä toimijana. On toki totta, että Euroopan lammaslaumat mielellään tähän suostuivat ja kirjaimellisesti vapaamatkustivat siivellä, mutta vastaavasti USA on erittäin tarkoitushakuisesti itse päätynyt siihen asemaan NATOssa ja maailmassa, missä nyt ovat.
Voidaan todeta, että NATO jäsenmaat ovat kukin omilla tavoillaan kuseneet yhteisiin muroihin, pois lukien mahdollisesti Puola ja nyt sitten syytelllään toisiaan vettyineistä Weetabixeistä.
Natolla loppui paukut.
Toi on vain huono juttu sille, että Eurooppa voi joutua maksamaan kovan hinnan tästä hyväuskoisuudesta? Ukraina tuntuu olevan nyt ensimmäinen uhri, joka maksaa syyttömyydestä sotaan kovaa hintaa, johon ei voinut juurikaan itse vaikuttaa, muuten kuin olisi ennalta varustautunut sotaan? Eurooppa on ollut liian lintukoto, siksi Venäjän oli helppo yllättää?
Toinen juttu on sitten se, miten Venäjä tullaan tulevaisuudessa näkemään? Itse veikkaan, että heistä tulee hylkiö valtio, jonka kanssa harvat haluaa olla kanssakäymisissä? Ehkä halpuus voi jossain vaiheessa houkutella? Mut ystävyyttä harva uskaltaa rakentaa ainakaan Putinin aikana. Mevedevkään ei synnytä mitää hurraa huutoja. Kremlin väestä puhumattakaan.
Maailman kansalaisena miettisin tarkkaan nyt suuntaa ja sitä mitä olisimme omalla hengellämme valmiit puolustamaan.
Tämä palsta on jo täynää ihmisiä joilla ei ole yksinkertaisesti lähes mitään tulevaisuutta.
Vanhat jo lähes 50-vuotiaat kertoilevat sinkkuna miten niiden nuorien tulisi puolustaa sitä mitä nämä "vanhar paparaiset ja mummot" ovat omissa mielessään ja asemassaan Suomesta mieltäneet.
Oman hengen menettäminen tulisi olla suhteessa maan suomiin mahdollisuuksiin, jotka Suomessa ovat nuorille miehille nyt arvossa Euroopan toiseksi huonoimmat.
Heiltäkö nyt tulisi edellyttää korkeaa maanpuolustustahtoa, ja syy on mikä?
AV