Perintö veljeni

Niin väärin kuin olla voi.

Ristiriitaista tietoa, että täysin väärää.

Edesmenneen omsisuus EI mene vallintaa vasn omaa ainoastaan hallitaoikeuden ja laki ei kiellä myöhemmin perivää valvomasta hänelle myöhemmin tulevaa omaisuuserää.

Kerroppa maksaako lapsettoman parin eloonjäänyt perintöveroa?

Wikibedia: "Vallintaoikeus tarkoittaa oikeutta hallita omaisuutta ja oikeutta tehdä siihen liittyviä oikeustoimia.

Tarkemmin jaotellen vallintaoikeuteen sisältyy oikeus:

hallita jotakin irtainta tai kiinteää esinettä
ryhtyä omaisuuden hoitamisen edellyttämiin toimiin
!!! -->>tehdä oikeustoimia kolmannen osapuolen kanssa eli esimerkiksi myydä tai pantata omaisuutta<<-- !!!
esiintyä kantajana tai vastaajana omaisuutta koskevassa oikeudenkäynnissä.

-->>Vallintaoikeus on hallintaoikeutta laajempi käsite. Hallintaoikeus sisältää ainoastaan oikeuden pitää omaisuutta hallussaan, käyttää sitä ja hoitaa sitä tavanomaisin toimenpitein<<--.

Anonyymi kirjoitti:

Wikibedia: "Vallintaoikeus tarkoittaa oikeutta hallita omaisuutta ja oikeutta tehdä siihen liittyviä oikeustoimia.

Tarkemmin jaotellen vallintaoikeuteen sisältyy oikeus:

hallita jotakin irtainta tai kiinteää esinettä
ryhtyä omaisuuden hoitamisen edellyttämiin toimiin
!!! -->>tehdä oikeustoimia kolmannen osapuolen kanssa eli esimerkiksi myydä tai pantata omaisuutta<<-- !!!
esiintyä kantajana tai vastaajana omaisuutta koskevassa oikeudenkäynnissä.

-->>Vallintaoikeus on hallintaoikeutta laajempi käsite. Hallintaoikeus sisältää ainoastaan oikeuden pitää omaisuutta hallussaan, käyttää sitä ja hoitaa sitä tavanomaisin toimenpitein<<--.

Lue lisää

Lopeta sonnan levittäminen. Leski perii vallintaoikeudella kaiken ensiksi kuolleen puolisonsa jäämistöstä. Ks. tarkemmin perintökaari 3 luku 1 §.

"Lesken eläessä hän ei saa tehdä mitään oikeustoimia mitkä vähentäisi aiemmin kuolleen omaisuuserää."

Kerro lisää tuosta.

Anonyymi kirjoitti:

"Lesken eläessä hän ei saa tehdä mitään oikeustoimia mitkä vähentäisi aiemmin kuolleen omaisuuserää."

Kerro lisää tuosta.

Riittäisikö ruiskulilöpsille tämä, 3lku 1a§ 1 mom:"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso --->>saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana !!!! Hallinnassaan !!! , jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<---".

Ottia tuota, taasipa lukkoo ihhaa lakilooses tommottiim, vae lukkooko?

Anonyymi kirjoitti:

"Lesken eläessä hän ei saa tehdä mitään oikeustoimia mitkä vähentäisi aiemmin kuolleen omaisuuserää."

Kerro lisää tuosta.

Lavetti on itse oppinut. Lavetin omat kannanotot ovat jatkuneet palstalla vuosia.

Anonyymi kirjoitti:

Riittäisikö ruiskulilöpsille tämä, 3lku 1a§ 1 mom:"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso --->>saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana !!!! Hallinnassaan !!! , jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<---".

Ottia tuota, taasipa lukkoo ihhaa lakilooses tommottiim, vae lukkooko?

Lue lisää

Hehe!! Aivan väärä lakipykälä. Untolla ei ollut rintaperillisiä.

Oikeammin leski EI PERI, ei maksa edesmenneen omaisuusosasta perintö veroa, VAAN edesmenneen osuus jää lesken haltuun niin kauaksi asti kun eloonjäänyt kuolee, tällöin omaisuus menee puoliksi ja aiemmin kuolleen osuuden perii hänet oikeutetut periin ja myöhemmin kuolleen perii hänet oikeutetut perimään ja tällöin lankeaa perintöverot molemmille perijöille.

Lawetorder tapansa mukaan jakaa väärää tietoa koskien että maksaako leski perintöveroa vai ei.


Perinnönjättäjän puoliso saa vähentää veronalaisesta perintöosuudestaan 90 000 euroa (puolisovähennys). Leski saa siis vähentää hänelle tulevasta perintöosuudestaan 90 000 euroa, ja vero lasketaan vähennyksen ylittävältä osalta. Jos leski saa esimerkiksi perintönä 200 000 euroa, hän maksaa perintöveroa 110 000 eurosta.

Anonyymi kirjoitti:

Oikeammin leski EI PERI, ei maksa edesmenneen omaisuusosasta perintö veroa, VAAN edesmenneen osuus jää lesken haltuun niin kauaksi asti kun eloonjäänyt kuolee, tällöin omaisuus menee puoliksi ja aiemmin kuolleen osuuden perii hänet oikeutetut periin ja myöhemmin kuolleen perii hänet oikeutetut perimään ja tällöin lankeaa perintöverot molemmille perijöille.

Lawetorder tapansa mukaan jakaa väärää tietoa koskien että maksaako leski perintöveroa vai ei.


Perinnönjättäjän puoliso saa vähentää veronalaisesta perintöosuudestaan 90 000 euroa (puolisovähennys). Leski saa siis vähentää hänelle tulevasta perintöosuudestaan 90 000 euroa, ja vero lasketaan vähennyksen ylittävältä osalta. Jos leski saa esimerkiksi perintönä 200 000 euroa, hän maksaa perintöveroa 110 000 eurosta.

Lue lisää

Jälkimmäinen kappale ei kuulu mitenkään aloittajan tapaukseen kerrotun perusteella.
Mikäli leski saisi kaiken tai osan testamentin johdosta puolison omaisuudesta lopullisesti, niin viimeistä kappaletta tulisi soveltaa (tähän kuolleen puolison puolikkaaseen tai osaan siitä). Tämän jälkeen vainajan toissijaisille perillisille ei tule perintöä tältä osin koskaan tulevaisuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Oikeammin leski EI PERI, ei maksa edesmenneen omaisuusosasta perintö veroa, VAAN edesmenneen osuus jää lesken haltuun niin kauaksi asti kun eloonjäänyt kuolee, tällöin omaisuus menee puoliksi ja aiemmin kuolleen osuuden perii hänet oikeutetut periin ja myöhemmin kuolleen perii hänet oikeutetut perimään ja tällöin lankeaa perintöverot molemmille perijöille.

Lawetorder tapansa mukaan jakaa väärää tietoa koskien että maksaako leski perintöveroa vai ei.


Perinnönjättäjän puoliso saa vähentää veronalaisesta perintöosuudestaan 90 000 euroa (puolisovähennys). Leski saa siis vähentää hänelle tulevasta perintöosuudestaan 90 000 euroa, ja vero lasketaan vähennyksen ylittävältä osalta. Jos leski saa esimerkiksi perintönä 200 000 euroa, hän maksaa perintöveroa 110 000 eurosta.

Lue lisää

Kerro meikälle näiden erot, omistus versus hallinta?

Anonyymi kirjoitti:

Oikeammin leski EI PERI, ei maksa edesmenneen omaisuusosasta perintö veroa, VAAN edesmenneen osuus jää lesken haltuun niin kauaksi asti kun eloonjäänyt kuolee, tällöin omaisuus menee puoliksi ja aiemmin kuolleen osuuden perii hänet oikeutetut periin ja myöhemmin kuolleen perii hänet oikeutetut perimään ja tällöin lankeaa perintöverot molemmille perijöille.

Lawetorder tapansa mukaan jakaa väärää tietoa koskien että maksaako leski perintöveroa vai ei.


Perinnönjättäjän puoliso saa vähentää veronalaisesta perintöosuudestaan 90 000 euroa (puolisovähennys). Leski saa siis vähentää hänelle tulevasta perintöosuudestaan 90 000 euroa, ja vero lasketaan vähennyksen ylittävältä osalta. Jos leski saa esimerkiksi perintönä 200 000 euroa, hän maksaa perintöveroa 110 000 eurosta.

Lue lisää

"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso --->>saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana !!!! Hallinnassaan !!! , jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<---".

Lawetorderilla ei muuta sanottavaa.

Anonyymi kirjoitti:

"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso --->>saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana !!!! Hallinnassaan !!! , jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<---".

Lawetorderilla ei muuta sanottavaa.

Lue lisää

Aivan väärä lakipykälä, koska Untolla ei ole rintaperillisiä.

Älä nyt viitsi höpöttää.
Leski perii jos perinnönjättäjällä ei ole rintaperillisiä.
Ja leskelle on määritelty perintöverossa veroton raja, miksi hitossa jos ei peri.
Joo joo on olemassa testamenttimahdollisuus mutta leski perii myös jos ei ole rintaperilliä, veli ei ole rintaperillinen.

Nuo sinun jutut menee vuosi vuodelta hullumpaan suuntaan.

Ette ilmoittaneet kuinka se vallinta olikaan perintökaaressa, MIKSETTE?

Anonyymi kirjoitti:

Ette ilmoittaneet kuinka se vallinta olikaan perintökaaressa, MIKSETTE?

Omaisuus menee leskelle Perintökaaren mukaisesti. Ei mitään muuta (toistaiseksi).
Leski saa käyttää sitä aivan vapaasti omaan elämiseensä. Lesken kuoltua lasketaan jäämistö ja mitä on jäänyt "perillisten yhteiseen pesään" jäljelle. Mahdollista on omaisuuden huomattava kasvu myös.

Kerroppa mitä periminen on ja mitä velvoitteita se tuo tullessaan.

Kerro lisäksi mitä eroa on, ostaa auto versus saada perintönä auto kun kuolinpesä on jaettu, niin voiko sen auton myydä, vaiko hallinoiko kuolinpesä sitä edelleen pesänjaonkin jälkeen?

Anonyymi kirjoitti:

Kerroppa mitä periminen on ja mitä velvoitteita se tuo tullessaan.

Kerro lisäksi mitä eroa on, ostaa auto versus saada perintönä auto kun kuolinpesä on jaettu, niin voiko sen auton myydä, vaiko hallinoiko kuolinpesä sitä edelleen pesänjaonkin jälkeen?

Lue lisää

Ei mitään velvoitteita synny lesken eläessä leskelle.

Anonyymi kirjoitti:

Kerroppa mitä periminen on ja mitä velvoitteita se tuo tullessaan.

Kerro lisäksi mitä eroa on, ostaa auto versus saada perintönä auto kun kuolinpesä on jaettu, niin voiko sen auton myydä, vaiko hallinoiko kuolinpesä sitä edelleen pesänjaonkin jälkeen?

Lue lisää

Leski perii ja käyttää kaikkea sen mukaisesti - kuin omaansa ilman mitään rajoitteita.

Anonyymi kirjoitti:

Kerroppa mitä periminen on ja mitä velvoitteita se tuo tullessaan.

Kerro lisäksi mitä eroa on, ostaa auto versus saada perintönä auto kun kuolinpesä on jaettu, niin voiko sen auton myydä, vaiko hallinoiko kuolinpesä sitä edelleen pesänjaonkin jälkeen?

Lue lisää

Tuon on pakko olla Löpötti vaikka nimi puuttui.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mitään velvoitteita synny lesken eläessä leskelle.

Ei velan perintä aiheuta, mutta mielenkiintoista on, että millaisesta leskestä kyse, onko lapsellinen leski eli iloinen leski vaiko rintaperillisiä omaava.

Perinnönsaajaan kohdistuu perintöverollisvelvollisuus.

Lapsettoman avioparin leskeksi tulleeseen ei kohdistu perintöverotusta, joten mitä vomme siitä päätellä??

Akvsn oikein, ei leski peri mitään, ei omaa omaisuuttaan, eikä myöskään edesmenneen aviopuolisonsa omaa omaisuutta ja niin kuin sen lakikin sanoo:

"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso --->>saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana !!!! Hallinnassaan !!! , jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<---".

Huomaatko sanan, HALLINNASSAAN?

Korjatkaah nyt se virheellinen käsityksenne, siis ymmärryskykynne salliessa, niin siihen, ettei rintaperillisittä olevan avioparin leski PERI MITÄÄN.

Lawetorderilla ei muuta sanottavaa.



T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Ei velan perintä aiheuta, mutta mielenkiintoista on, että millaisesta leskestä kyse, onko lapsellinen leski eli iloinen leski vaiko rintaperillisiä omaava.

Perinnönsaajaan kohdistuu perintöverollisvelvollisuus.

Lapsettoman avioparin leskeksi tulleeseen ei kohdistu perintöverotusta, joten mitä vomme siitä päätellä??

Akvsn oikein, ei leski peri mitään, ei omaa omaisuuttaan, eikä myöskään edesmenneen aviopuolisonsa omaa omaisuutta ja niin kuin sen lakikin sanoo:

"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso --->>saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana !!!! Hallinnassaan !!! , jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<---".

Huomaatko sanan, HALLINNASSAAN?

Korjatkaah nyt se virheellinen käsityksenne, siis ymmärryskykynne salliessa, niin siihen, ettei rintaperillisittä olevan avioparin leski PERI MITÄÄN.

Lawetorderilla ei muuta sanottavaa.



T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V

Lue lisää

ja taas aivan väärä lakipykälä. Untolla ei ole rintaperillisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei velan perintä aiheuta, mutta mielenkiintoista on, että millaisesta leskestä kyse, onko lapsellinen leski eli iloinen leski vaiko rintaperillisiä omaava.

Perinnönsaajaan kohdistuu perintöverollisvelvollisuus.

Lapsettoman avioparin leskeksi tulleeseen ei kohdistu perintöverotusta, joten mitä vomme siitä päätellä??

Akvsn oikein, ei leski peri mitään, ei omaa omaisuuttaan, eikä myöskään edesmenneen aviopuolisonsa omaa omaisuutta ja niin kuin sen lakikin sanoo:

"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso --->>saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana !!!! Hallinnassaan !!! , jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<---".

Huomaatko sanan, HALLINNASSAAN?

Korjatkaah nyt se virheellinen käsityksenne, siis ymmärryskykynne salliessa, niin siihen, ettei rintaperillisittä olevan avioparin leski PERI MITÄÄN.

Lawetorderilla ei muuta sanottavaa.



T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V

Lue lisää

PK 3. luku 1§ mukaisesti omaisuus menee leskelle.
Mitään esittelyä, ositusta tai muuta vastaavaa ei suoriteta eikä perintöveroa makseta yhteisestä omaisuudesta.
Testamentin olemassaolosta ei ole kerrottu.

Tämä, perintökaari 3lku 1a§ 1 mom:"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso --->>saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana !!!! Hallinnassaan !!! , jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<---".

Huuuoooh hhhhhhoooiiiiiii

Anonyymi kirjoitti:

Tämä, perintökaari 3lku 1a§ 1 mom:"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso --->>saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana !!!! Hallinnassaan !!! , jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<---".

Huuuoooh hhhhhhoooiiiiiii

Lue lisää

ja taas väärä pykälä. Untolla ei ollut rintaperillisiä.

Anonyymi kirjoitti:

ja taas väärä pykälä. Untolla ei ollut rintaperillisiä.

Niinpä. Puolison osuus menee leskelle (PK).

Unton veli on huolissaan jos Mirja joutuu myymään ison asunnon joutuessaan esim hoivakotiin ja vie hänelle kuuluvan puoliskon. Onhan puoliskon arvo 400 000e. Mirja pn niin iäkäs että häntä helpottaisi jos Unton veli saisi jo nyt puolet asunnosta.

Avaushan on keksitty, siis hypoteettinen tilanne, joita jotkut merkonomit usein joutuvat koulussa pohtimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Unton veli on huolissaan jos Mirja joutuu myymään ison asunnon joutuessaan esim hoivakotiin ja vie hänelle kuuluvan puoliskon. Onhan puoliskon arvo 400 000e. Mirja pn niin iäkäs että häntä helpottaisi jos Unton veli saisi jo nyt puolet asunnosta.

Lue lisää

Taas vallitsee täysi tietämättömyys: hoivakoti tai hyvinvointialue EIVÄT vie kenenkään varallisuutta. Hoivakotimaksut määräytyvät tulojen mukaan, esim eläke-, osinko- ja/tai vuokratulo. Kenekään asunto-osaketta tai kiinteistöä EI viedä.

Miksi ihmisillä on se käsitys, että hoivakoti tai hyvinvointialue veisivät ihmisten rahat.

Millä tavalla Mirjaa helpottaisi, jos Unton veli saisi jo puolet asunnosta? Mirja maksaa perintöverot ja jos veli saisi jotain, veli maksaisi lahjaveron. Tulisi tuplaverotus.

Onko tässä tilanne, että Unton veljen puoliso on alkuperäisen kirjoituksen kirjoittaja ja siinä toivossa, että kohta on 400.000 euroa omalla tilillä?

Edelleen korostan, laki on laki ja sen mukaan, jos lapseton aviopuoliso kuolee, eikä ole rintaperillisiä, avioehtoa tai testamenttia, vainajan koko omaisuus menee leskelle täysin hallinta- ja omistusoikeuksin. Leski saa tehdä asunto-osakkeen kanssa mitä haluaa. Tänä päivänä 74-vuotias ei edes ole iäkäs.

Toivottavasti leski löytää jonkin ihanan uuden elämäkumppanin ja menee naimisiin hänen kanssaan. Sen verran kuppauksen makua tässä nyt on, että Unton veljen vaimo on jo 2-viikkoa Unton kuoleman jälkeen dollarin kuvat silmissä jakamassa perintöä.

Häpeäisi!

Anonyymi kirjoitti:

Taas vallitsee täysi tietämättömyys: hoivakoti tai hyvinvointialue EIVÄT vie kenenkään varallisuutta. Hoivakotimaksut määräytyvät tulojen mukaan, esim eläke-, osinko- ja/tai vuokratulo. Kenekään asunto-osaketta tai kiinteistöä EI viedä.

Miksi ihmisillä on se käsitys, että hoivakoti tai hyvinvointialue veisivät ihmisten rahat.

Millä tavalla Mirjaa helpottaisi, jos Unton veli saisi jo puolet asunnosta? Mirja maksaa perintöverot ja jos veli saisi jotain, veli maksaisi lahjaveron. Tulisi tuplaverotus.

Onko tässä tilanne, että Unton veljen puoliso on alkuperäisen kirjoituksen kirjoittaja ja siinä toivossa, että kohta on 400.000 euroa omalla tilillä?

Edelleen korostan, laki on laki ja sen mukaan, jos lapseton aviopuoliso kuolee, eikä ole rintaperillisiä, avioehtoa tai testamenttia, vainajan koko omaisuus menee leskelle täysin hallinta- ja omistusoikeuksin. Leski saa tehdä asunto-osakkeen kanssa mitä haluaa. Tänä päivänä 74-vuotias ei edes ole iäkäs.

Toivottavasti leski löytää jonkin ihanan uuden elämäkumppanin ja menee naimisiin hänen kanssaan. Sen verran kuppauksen makua tässä nyt on, että Unton veljen vaimo on jo 2-viikkoa Unton kuoleman jälkeen dollarin kuvat silmissä jakamassa perintöä.

Häpeäisi!

Lue lisää

"Miksi ihmisillä on se käsitys, että hoivakoti tai hyvinvointialue veisivät ihmisten rahat."
Vajaan 8000 EUR ympärivuorokautiseen palveluasumiseen hyvinvointialue rokottaa yksinäistä asiakasta 85% tuloistaan kuluihin asti. Palvelu voi olla toteutettu julkisella tai yksityisellä sektorilla. Esimerkiksi laskennallinen tulo metsänkasvun osalta lasketaan tuloksi.
Osittain olet kovin väärässä.

Ymmärrättekö yhtään lukemaanne?

Mitä eroa on ssnoilla, "saada perintöä" versus "saada hallintaansa" ?

V

Tämä, perintökaari 3lku 1a§ 1 mom:"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso --->>saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana !!!! Hallinnassaan !!! , jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<---".

Huuuoooh hhhhhhoooiiiiiii.


T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrättekö yhtään lukemaanne?

Mitä eroa on ssnoilla, "saada perintöä" versus "saada hallintaansa" ?

V

Tämä, perintökaari 3lku 1a§ 1 mom:"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso --->>saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana !!!! Hallinnassaan !!! , jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<---".

Huuuoooh hhhhhhoooiiiiiii.


T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Aivan väärä lakipykälä. Untolla ei ollut rintaperillisiä, joten PK 3 luvun 1 §:n mukaan Unton perii hänen puolisonsa. Aviopuoliso (nyt leski) maksaa myös perintöveroa saamastaan perinnöstä.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrättekö yhtään lukemaanne?

Mitä eroa on ssnoilla, "saada perintöä" versus "saada hallintaansa" ?

V

Tämä, perintökaari 3lku 1a§ 1 mom:"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso --->>saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana !!!! Hallinnassaan !!! , jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<---".

Huuuoooh hhhhhhoooiiiiiii.


T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Mene nyt takaisin sinne metsäkoneen ohjaamoon, ryschänpoika.

Anonyymi kirjoitti:

Mene nyt takaisin sinne metsäkoneen ohjaamoon, ryschänpoika.

Voi voi, kusiks omille nilkoille etkä meikän.

En sääli yhtään kaltaisianne tietämättömiä, tai teeskenneltyä tietämättömyyttä ja tosi asiahan on se, että lain mukaan lapsettoman svioparin leski EI PERI edesmennyttä puolisoaan, ja lähinomainen voidaan rinnastaa rintaperilliseen.

Lue aarnio sivu 300 (?olikohan), kirjan nimeä en muista, mutta on täällä teidän peräputkessa sekin asia esiin otettu.

Onko pieni eläin teille lähiomainen, tekstinne kun antaa sen kuvan, että olisi?

🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Anonyymi kirjoitti:

Aivan väärä lakipykälä. Untolla ei ollut rintaperillisiä, joten PK 3 luvun 1 §:n mukaan Unton perii hänen puolisonsa. Aviopuoliso (nyt leski) maksaa myös perintöveroa saamastaan perinnöstä.

Lue lisää

Miksi toistatte samaa vaikka teille annetaan suora lakipykälä joka sanoo juurikin toisin?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi toistatte samaa vaikka teille annetaan suora lakipykälä joka sanoo juurikin toisin?

Kun se on väärä lakipykälä. Untolla ei ollut rintaperillisiä.

Silloin sovelletaan PK 3 luvun 1 §:ää. Sen mukaaan: "Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."

Anonyymi kirjoitti:

Kun se on väärä lakipykälä. Untolla ei ollut rintaperillisiä.

Silloin sovelletaan PK 3 luvun 1 §:ää. Sen mukaaan: "Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."

Lue lisää

Ei, vaan te ette ymmärrä lakia, laki kun nyt vaan sattumalta on yhyenäinen, ei pykälä kerrallaan luetta, kuten jo olette esittäneet osiossa missä jatkjvasti kntitte ettei serkut, mutta kun mennään lain mukaan, niin jopa edesmenneen pikkuserkkukin saattaa olla perimiseen oikeutettu.

Samoin kuin olette inttäneet, että lakiosa kuuluu vain ja ainoastaan rintaperilliselle ja Aulis Aarnio, että myös Urpo Kangas on sitä mieltä, että lakiosaoikeus on ymmärrettävä laajempana oikeutena, nii kuin olen jo aikaa sitten sanonut niin.

Silti te vatun ääliöt vaan jatkatte inkuttamista vastaan joka helvetin asiassa ja aina olette olleet väärässä.

Uskokaa nyt jo, että ksikki lskipykälät liittyvät, lomittuvat toisiinsa.

Lisäksi te ääliöt ette edes ymmärrä sanojen merkityksiä.

Teille esim. "Menee"-sana on yhtä kuin "periä/perii"-sana.

Menee-sana kuin perussana mennä tarkoittaa ainoastaan menoa/menemistä, jonnekkin, jollekkin, paikkaan .

Kootkaa edes palapelejä ja pähkäilkää, "menisikö/meneekö tuo/tämä pala tuohon".

Eli, kun omaisuus menee jollekkin, saa hän pitää sen hallinnassaan, kunnes joku jotakin., eli joko hallinnassaan pitävä kuolee taikka, oikeutettu rintaperillinen niin vaatii.

Eli, laki tulee ymmärtää laajana kokonaisuutena.

Esimerkin jo saitte, kun ymmärrätte luetun, niin huomaatte.

T. Professional of the word's and law, lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Ei, vaan te ette ymmärrä lakia, laki kun nyt vaan sattumalta on yhyenäinen, ei pykälä kerrallaan luetta, kuten jo olette esittäneet osiossa missä jatkjvasti kntitte ettei serkut, mutta kun mennään lain mukaan, niin jopa edesmenneen pikkuserkkukin saattaa olla perimiseen oikeutettu.

Samoin kuin olette inttäneet, että lakiosa kuuluu vain ja ainoastaan rintaperilliselle ja Aulis Aarnio, että myös Urpo Kangas on sitä mieltä, että lakiosaoikeus on ymmärrettävä laajempana oikeutena, nii kuin olen jo aikaa sitten sanonut niin.

Silti te vatun ääliöt vaan jatkatte inkuttamista vastaan joka helvetin asiassa ja aina olette olleet väärässä.

Uskokaa nyt jo, että ksikki lskipykälät liittyvät, lomittuvat toisiinsa.

Lisäksi te ääliöt ette edes ymmärrä sanojen merkityksiä.

Teille esim. "Menee"-sana on yhtä kuin "periä/perii"-sana.

Menee-sana kuin perussana mennä tarkoittaa ainoastaan menoa/menemistä, jonnekkin, jollekkin, paikkaan .

Kootkaa edes palapelejä ja pähkäilkää, "menisikö/meneekö tuo/tämä pala tuohon".

Eli, kun omaisuus menee jollekkin, saa hän pitää sen hallinnassaan, kunnes joku jotakin., eli joko hallinnassaan pitävä kuolee taikka, oikeutettu rintaperillinen niin vaatii.

Eli, laki tulee ymmärtää laajana kokonaisuutena.

Esimerkin jo saitte, kun ymmärrätte luetun, niin huomaatte.

T. Professional of the word's and law, lawetorder Z via V

Lue lisää

Lawetin satuhetket jatkuu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei, vaan te ette ymmärrä lakia, laki kun nyt vaan sattumalta on yhyenäinen, ei pykälä kerrallaan luetta, kuten jo olette esittäneet osiossa missä jatkjvasti kntitte ettei serkut, mutta kun mennään lain mukaan, niin jopa edesmenneen pikkuserkkukin saattaa olla perimiseen oikeutettu.

Samoin kuin olette inttäneet, että lakiosa kuuluu vain ja ainoastaan rintaperilliselle ja Aulis Aarnio, että myös Urpo Kangas on sitä mieltä, että lakiosaoikeus on ymmärrettävä laajempana oikeutena, nii kuin olen jo aikaa sitten sanonut niin.

Silti te vatun ääliöt vaan jatkatte inkuttamista vastaan joka helvetin asiassa ja aina olette olleet väärässä.

Uskokaa nyt jo, että ksikki lskipykälät liittyvät, lomittuvat toisiinsa.

Lisäksi te ääliöt ette edes ymmärrä sanojen merkityksiä.

Teille esim. "Menee"-sana on yhtä kuin "periä/perii"-sana.

Menee-sana kuin perussana mennä tarkoittaa ainoastaan menoa/menemistä, jonnekkin, jollekkin, paikkaan .

Kootkaa edes palapelejä ja pähkäilkää, "menisikö/meneekö tuo/tämä pala tuohon".

Eli, kun omaisuus menee jollekkin, saa hän pitää sen hallinnassaan, kunnes joku jotakin., eli joko hallinnassaan pitävä kuolee taikka, oikeutettu rintaperillinen niin vaatii.

Eli, laki tulee ymmärtää laajana kokonaisuutena.

Esimerkin jo saitte, kun ymmärrätte luetun, niin huomaatte.

T. Professional of the word's and law, lawetorder Z via V

Lue lisää

Niinpä menee, kun ei ole perintöverotettava tapahtuma. PK 3. luku 1§ mukaisesti omaisuus menee leskelle.
Mitään esittelyä, ositusta tai muuta vastaavaa ei suoriteta eikä perintöveroa makseta yhteisestä omaisuudesta. Leski vain pitää omaisuuden hallussaan jatkossa yksin.

Anonyymi kirjoitti:

Kun se on väärä lakipykälä. Untolla ei ollut rintaperillisiä.

Silloin sovelletaan PK 3 luvun 1 §:ää. Sen mukaaan: "Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."

Lue lisää

Lueppas nyt oikei tarkoin, ehkä ymmärrät liitoksen.

"3lku
1 §

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä.

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu".

Pitää ymmärtää kuinka lski on kirjoitettu.

Eli menee puolison jäämistö eloon jääneelle ja pitäköön sen hallinnassaan, niin kauan kuin hänestä aika jättää, älköön eloon jäänyt määrätkö hallinnassaan olevasta omaisuudesta testamentilla.

Ymmärsittekö?

Anonyymi kirjoitti:

Lueppas nyt oikei tarkoin, ehkä ymmärrät liitoksen.

"3lku
1 §

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä.

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu".

Pitää ymmärtää kuinka lski on kirjoitettu.

Eli menee puolison jäämistö eloon jääneelle ja pitäköön sen hallinnassaan, niin kauan kuin hänestä aika jättää, älköön eloon jäänyt määrätkö hallinnassaan olevasta omaisuudesta testamentilla.

Ymmärsittekö?

Lue lisää

Tuollaista pykälää ei perintökaaressa ole olemassakaan. Jos sitä haluat muuttaa, niin ei onnistu sinulta, vaan eduskunta säätää lait Suomessa.

Sen sijaan perintökaaressa on seuraava 3 luvun 1 §:

"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset."

PK 3 luvun 1 § ja 2 § koskevat täysin eri tilanteita, Niitä ei koskaan sovelleta yhtä aikaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

PK 3 luvun 1 § ja 2 § koskevat täysin eri tilanteita, Niitä ei koskaan sovelleta yhtä aikaisesti.

Lueppas nyt vaan uudelleen 1 ja toine§ perintökaaren 3lku.

Ihminen on siitä kumma olio, että se on juurikin niin tyhmä kuin se itse sen osoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

PK 3 luvun 1 § ja 2 § koskevat täysin eri tilanteita, Niitä ei koskaan sovelleta yhtä aikaisesti.

Tarkoitatko nyt siis sitä, että rintaperillisittä olevalla eloonjääneellä puolisolla EI siis ole elämänsä loppuun asti ASUMISOIKEUTTA?

Koska sehän annetaan vasta 2§ yhteisenä kotina käytettyyn.

Teidän logiikkanne mukaan juurikin noin on, koska ne ovat erillisiä ja niitä EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA voida käyttää samaan aikaan, vaan ovat täysin erillisiä.

Näinkö?


T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitatko nyt siis sitä, että rintaperillisittä olevalla eloonjääneellä puolisolla EI siis ole elämänsä loppuun asti ASUMISOIKEUTTA?

Koska sehän annetaan vasta 2§ yhteisenä kotina käytettyyn.

Teidän logiikkanne mukaan juurikin noin on, koska ne ovat erillisiä ja niitä EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA voida käyttää samaan aikaan, vaan ovat täysin erillisiä.

Näinkö?


T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Häh... Eihän sitä haluamaasi oikeutta leski erikseen tarvitse mihinkään, kun hänellä on sekä omistusoikeus ja tuo hallintaoikeus koko elämänsä ajan. (Kuten 1§ jo kertoo).

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitatko nyt siis sitä, että rintaperillisittä olevalla eloonjääneellä puolisolla EI siis ole elämänsä loppuun asti ASUMISOIKEUTTA?

Koska sehän annetaan vasta 2§ yhteisenä kotina käytettyyn.

Teidän logiikkanne mukaan juurikin noin on, koska ne ovat erillisiä ja niitä EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA voida käyttää samaan aikaan, vaan ovat täysin erillisiä.

Näinkö?


T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Siis leski perii kaiken aloittajan tapauksessa, eikä niin? Sitähän tarkoitat.

Anonyymi kirjoitti:

Häh... Eihän sitä haluamaasi oikeutta leski erikseen tarvitse mihinkään, kun hänellä on sekä omistusoikeus ja tuo hallintaoikeus koko elämänsä ajan. (Kuten 1§ jo kertoo).

Ai niinkö, eihän 1§ ole mitään omistus- ja hallintaoikeuksia tai edes annetakkaan, ei edes asumisesta mitään, eli teidän logiikkanne mukaan jäämistössä on kaikki, lentokoneista ja laivoista lähtien.

Jäämistöä voi olla kengät ja auto.

Niin autoonko piistät eloonjääneen asuun?

1§ lukee kylläkin vaan, että MENEE omaisuus eloonjääneelle.

Teettekö tätä tahallanne, jotta saatte viestimäärän mahdollisimman suuren ja sitä myöten palkkanne kasvaa, muuta syytä ei voi olla noinkin typeriin ajatelmiin.

Entä jos on ollut testamentti?

AH, niin ei voi ollakkaan, koska eihän edesmennyt ei voi testamenttia tehdä koska se mainitaan vasta 2§.

Anonyymi kirjoitti:

Ai niinkö, eihän 1§ ole mitään omistus- ja hallintaoikeuksia tai edes annetakkaan, ei edes asumisesta mitään, eli teidän logiikkanne mukaan jäämistössä on kaikki, lentokoneista ja laivoista lähtien.

Jäämistöä voi olla kengät ja auto.

Niin autoonko piistät eloonjääneen asuun?

1§ lukee kylläkin vaan, että MENEE omaisuus eloonjääneelle.

Teettekö tätä tahallanne, jotta saatte viestimäärän mahdollisimman suuren ja sitä myöten palkkanne kasvaa, muuta syytä ei voi olla noinkin typeriin ajatelmiin.

Entä jos on ollut testamentti?

AH, niin ei voi ollakkaan, koska eihän edesmennyt ei voi testamenttia tehdä koska se mainitaan vasta 2§.

Lue lisää

Ei omistajalle tarvitse kertoa erikseen hallintaoikeuden jatkumista tai syntymistä.
Asunto tai muu omaisuus on jo voinut olla lesken omaa myös tätä ennen.
Ei ole silloinkaan aviopari tarvinnut erikseen hallintaoikeuden kertomista.

Anonyymi kirjoitti:

Ei omistajalle tarvitse kertoa erikseen hallintaoikeuden jatkumista tai syntymistä.
Asunto tai muu omaisuus on jo voinut olla lesken omaa myös tätä ennen.
Ei ole silloinkaan aviopari tarvinnut erikseen hallintaoikeuden kertomista.

Lue lisää

Kylläpä alkaa meneen niin sekaiseksi pupuksi teidän kommentointinne, ettei päätä eikä häntää ja vähemmän järjen käyttöä.

Nyt menee jo asumine vuokra-asunnon puolelle ja ole edes ollu lesken omistuksesta kyse, vaan edesmenneen omaisuudesta.

Avioparina näemmä pysyy ikuisesti.
Ei, en voi mennä naimisiin kun olen jo, tuon hautapaaden alla makaavan kanssa viimeiset 10 vuotta vielä vaikka on haudassa ollut 10 vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Kylläpä alkaa meneen niin sekaiseksi pupuksi teidän kommentointinne, ettei päätä eikä häntää ja vähemmän järjen käyttöä.

Nyt menee jo asumine vuokra-asunnon puolelle ja ole edes ollu lesken omistuksesta kyse, vaan edesmenneen omaisuudesta.

Avioparina näemmä pysyy ikuisesti.
Ei, en voi mennä naimisiin kun olen jo, tuon hautapaaden alla makaavan kanssa viimeiset 10 vuotta vielä vaikka on haudassa ollut 10 vuotta.

Lue lisää

Lapsettoman avioparin omaisuus säilyy leskellä, kun toinen puolisko parista on poistunut manan majoille.
Omistamisesta parin omaisuuteen on ollut kyse jo kummankin eläessä.

Anonyymi kirjoitti:

Lapsettoman avioparin omaisuus säilyy leskellä, kun toinen puolisko parista on poistunut manan majoille.
Omistamisesta parin omaisuuteen on ollut kyse jo kummankin eläessä.

Lue lisää

Käsitteleekö perintökaari nyt sitten elävää edesmennyttä, huh heijaa sanon minä, kuolleet elävätkin ja omistavat.

Lopeta nyt jo tuo puputtaminen, nauraa naurismaan aidatkin jo teille

Anonyymi kirjoitti:

Käsitteleekö perintökaari nyt sitten elävää edesmennyttä, huh heijaa sanon minä, kuolleet elävätkin ja omistavat.

Lopeta nyt jo tuo puputtaminen, nauraa naurismaan aidatkin jo teille

Lue lisää

Lopeta puputus itse.
Leski omistaa kaiken lapsettomalta parilta.

Anonyymi kirjoitti:

Voi voi, kusiks omille nilkoille etkä meikän.

En sääli yhtään kaltaisianne tietämättömiä, tai teeskenneltyä tietämättömyyttä ja tosi asiahan on se, että lain mukaan lapsettoman svioparin leski EI PERI edesmennyttä puolisoaan, ja lähinomainen voidaan rinnastaa rintaperilliseen.

Lue aarnio sivu 300 (?olikohan), kirjan nimeä en muista, mutta on täällä teidän peräputkessa sekin asia esiin otettu.

Onko pieni eläin teille lähiomainen, tekstinne kun antaa sen kuvan, että olisi?

🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Lue lisää

Voihan oma veli tai sisar olla vainajalle läheinen ja jos osa perinnöstä on suvulta saatua, niin tuntuu väärältä, että kaikki jäisi myöhemmin lesken suvulle.

Anonyymi kirjoitti:

Voihan oma veli tai sisar olla vainajalle läheinen ja jos osa perinnöstä on suvulta saatua, niin tuntuu väärältä, että kaikki jäisi myöhemmin lesken suvulle.

Voi se tuntua vaikka miten väärältä tai oikealta. Aviopari ja puolisot kummatkin tekevät omat ratkaisunsa lain tai testamentin puitteissa.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan väärä lakipykälä. Untolla ei ollut rintaperillisiä, joten PK 3 luvun 1 §:n mukaan Unton perii hänen puolisonsa. Aviopuoliso (nyt leski) maksaa myös perintöveroa saamastaan perinnöstä.

Lue lisää

Näin on yksinkertaisuudessaan.Siskoni ja miehensä olivat lapseton pariskunta tosin heillä oli keskinäinen testamentti. Mies kuoli joten testamentin kautta siskoni peri hänen puoliskonsa ja maksoi perintöveron.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on yksinkertaisuudessaan.Siskoni ja miehensä olivat lapseton pariskunta tosin heillä oli keskinäinen testamentti. Mies kuoli joten testamentin kautta siskoni peri hänen puoliskonsa ja maksoi perintöveron.

Lue lisää

Niin, jos puolisoilla on keskinäinen testamentti, jossa leski saisi täyden omistusoikeuden, silloin PK 3:1 mukainen vallintaoikeus ei toteudu. Leski saa tällöin testamentin mukaisesti täyden omistusoikeuden, ja hänen kuoltuaan perintö menee lesken omille perillisille lain mukaisesti, ellei testamentissa muuta määrätä.

Tämäkään edellä sanottu ei päde aina, vaan testamentin tulkinnassa voidaan ottaa huomioon PK 12 luvun 1 §, jonka mukaan sellaisessa keskinäisessä testamentissa, jossa on toissijaisesti määrätty lesken jälkeen jonkun muun henkilön saavan lesken puolisoltaan saaman perinnön, sovelletaan PK 3:1:stä. Testamentti ei annakaan tällöin leskelle edellä sanottua täyttä omistusoikeutta, vaan ihan samanlaisen vallintaoikeuden kuin PK 3:1 antaisi leskelle. Eli päädytäänkin testamentissa samaan lopputulokseen kuin laissakin on säädettynä.

Testamentintekijällä on oikeus päättää, sovelletaanko OK 12:1 mukaista tulkintaa, eli hän voi testamentissaan sivuuttaa tuon säännöksen. Silloin PK 3:1 ei sovellukaan keskinäiseen testamentiin, johon se muutoin soveltuisi. Monimutkaisia ovat perintökaaren kiemurat!

Siis perii kaiken.

Löpötti valehtelee, että "lain mukaan lapsettoman avioparin leski EI PERI edesmennyttä puolisoaan, ja lähinomainen voidaan rinnastaa rintaperilliseen."

Lähiomainen siis rinnastetaan rintaperilliseen. Myös serkut perivät. Voi tsiissus, minkä sadunkertojan kirjallisuus on menettänyt tuossa ukossa.

Tällä Löpötillä aka Lawanderilla on ihan oma venäläinen lakikirja.

Anonyymi kirjoitti:

Löpötti valehtelee, että "lain mukaan lapsettoman avioparin leski EI PERI edesmennyttä puolisoaan, ja lähinomainen voidaan rinnastaa rintaperilliseen."

Lähiomainen siis rinnastetaan rintaperilliseen. Myös serkut perivät. Voi tsiissus, minkä sadunkertojan kirjallisuus on menettänyt tuossa ukossa.

Tällä Löpötillä aka Lawanderilla on ihan oma venäläinen lakikirja.

Lue lisää

Otappa Google käyttöösi ja kysy siltä.
Voit yllättyä.

Anonyymi kirjoitti:

Otappa Google käyttöösi ja kysy siltä.
Voit yllättyä.

Kysyin ja Google vastasi - samoin kuin tekoäly - että Löpötti on pelkkä satusetä.

Anonyymi kirjoitti:

Löpötti valehtelee, että "lain mukaan lapsettoman avioparin leski EI PERI edesmennyttä puolisoaan, ja lähinomainen voidaan rinnastaa rintaperilliseen."

Lähiomainen siis rinnastetaan rintaperilliseen. Myös serkut perivät. Voi tsiissus, minkä sadunkertojan kirjallisuus on menettänyt tuossa ukossa.

Tällä Löpötillä aka Lawanderilla on ihan oma venäläinen lakikirja.

Lue lisää

Mirtippä perintökaaren 2lku, lesken sisaren lapsi on oman vanhempansa perijä eli rintaperillinen.

Nyt kun tuo lesken sisar kuolee, niin häneltä jää rintaperillinen, eli hän on oikeutettu siihen mikä olisi tullut hänen vanhemmalleen 1§.

Laissa ei ilmaista suoraan, kenen rintaperillisestä on kyse ja kenellä rintaperillisellä on oikeus vaatia jakoa, eli se vaatimus kulkee suvussa.

Anonyymi kirjoitti:

Mirtippä perintökaaren 2lku, lesken sisaren lapsi on oman vanhempansa perijä eli rintaperillinen.

Nyt kun tuo lesken sisar kuolee, niin häneltä jää rintaperillinen, eli hän on oikeutettu siihen mikä olisi tullut hänen vanhemmalleen 1§.

Laissa ei ilmaista suoraan, kenen rintaperillisestä on kyse ja kenellä rintaperillisellä on oikeus vaatia jakoa, eli se vaatimus kulkee suvussa.

Lue lisää

Löpötti on niin sekaisin.

Missä on allekirjoitus?

Anonyymi kirjoitti:

Löpötti on niin sekaisin.

Missä on allekirjoitus?

Missäs teikän, ah niin tyjhmien ei kannata, allekirjoittaa. Allekirjoitan silloin kun huvittaa ja ihan teidän kiusallanne.

Lukaiseppa se 3lku otsake ensialkuun ja sittn voitkin jatkaa itse lakiin.

Anonyymi kirjoitti:

Löpötti valehtelee, että "lain mukaan lapsettoman avioparin leski EI PERI edesmennyttä puolisoaan, ja lähinomainen voidaan rinnastaa rintaperilliseen."

Lähiomainen siis rinnastetaan rintaperilliseen. Myös serkut perivät. Voi tsiissus, minkä sadunkertojan kirjallisuus on menettänyt tuossa ukossa.

Tällä Löpötillä aka Lawanderilla on ihan oma venäläinen lakikirja.

Lue lisää

Aivan oikein, esitäppä laista kohta mikä erittelee rintaperillisen oleen juurikin vain määrätyn rintaperillinen.

Esim. 2 lku Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

Yhtään kertaa koko perintökaaressa ei eritellä jonkin määrätyn tahon rintaperillisyyttä, joten rintsperillidellä on oikeus.

Tuossakin laianatussa on lapsi ja jälkeläinen, missä rintaperillinen?

Anonyymi kirjoitti:

Aivan oikein, esitäppä laista kohta mikä erittelee rintaperillisen oleen juurikin vain määrätyn rintaperillinen.

Esim. 2 lku Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

Yhtään kertaa koko perintökaaressa ei eritellä jonkin määrätyn tahon rintaperillisyyttä, joten rintsperillidellä on oikeus.

Tuossakin laianatussa on lapsi ja jälkeläinen, missä rintaperillinen?

Lue lisää

Älä nyt viitsi. Lapsettomalla parilla tässä ei ole rintaperillisistä tietoakaan.

Älä sitten turhaan kaiva edes esimerkiksi kuolleita lapsia mukaan lapsettoman avioparin perintöasiaan.

Ei lapsettoman parin lesken tarvitse yhteisestä omaisuudesta maksaa perintöveroa, kun mitään ei eritellä, ositeta eikä muutenkaan manipuloida. Leski voi myös olla kaiken omistaja jo alunperin.
Testamentin olemassaolosta vainajalla voi seurata muun kaltainen lopputulos veroineen, jos sillä leski saa perimällä loppuakin omaisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei lapsettoman parin lesken tarvitse yhteisestä omaisuudesta maksaa perintöveroa, kun mitään ei eritellä, ositeta eikä muutenkaan manipuloida. Leski voi myös olla kaiken omistaja jo alunperin.
Testamentin olemassaolosta vainajalla voi seurata muun kaltainen lopputulos veroineen, jos sillä leski saa perimällä loppuakin omaisuutta.

Lue lisää

Yhteisestä??

Avioliittolaki määrittelee omaisuuden, että kumman on.

Nyt on kysymys, että kun avioparin jompi kumpi puoliso kuolee ja jos on lapsia, niin he perivät edesmenneen osuuden ja tästä syystä tehdään joko ositus tai erittely, tai kumpikin.

Nyt kun lapsettoman avioparin puoliso kuolee, niin edesmenneen omaisuus menee tavallaan säilytykseen eli leski ei peri aviopuolisoaan ja tästä syystä ei myöskään maksa perinhöveroakaan.

Eikö ole yksinkertaista?

Anonyymi kirjoitti:

Yhteisestä??

Avioliittolaki määrittelee omaisuuden, että kumman on.

Nyt on kysymys, että kun avioparin jompi kumpi puoliso kuolee ja jos on lapsia, niin he perivät edesmenneen osuuden ja tästä syystä tehdään joko ositus tai erittely, tai kumpikin.

Nyt kun lapsettoman avioparin puoliso kuolee, niin edesmenneen omaisuus menee tavallaan säilytykseen eli leski ei peri aviopuolisoaan ja tästä syystä ei myöskään maksa perinhöveroakaan.

Eikö ole yksinkertaista?

Lue lisää

Kuitenkin leski saa käyttää omaisuuttaan aivan miten haluaa tuottoineen ja myyden . Testamenttia kenellekään hän ei voi tehdä puolisonsa osasta.
(jos sellainen on määriteltävissä tarkalleen).

Testamentilla lopullisesti omaisuutta saava leski on eri tilanteessa.

Anonyymi kirjoitti:

Yhteisestä??

Avioliittolaki määrittelee omaisuuden, että kumman on.

Nyt on kysymys, että kun avioparin jompi kumpi puoliso kuolee ja jos on lapsia, niin he perivät edesmenneen osuuden ja tästä syystä tehdään joko ositus tai erittely, tai kumpikin.

Nyt kun lapsettoman avioparin puoliso kuolee, niin edesmenneen omaisuus menee tavallaan säilytykseen eli leski ei peri aviopuolisoaan ja tästä syystä ei myöskään maksa perinhöveroakaan.

Eikö ole yksinkertaista?

Lue lisää

Kuitenkin se mainittu määritelijä on vain kauppakirja yleensä eikä avioliittolaki.

Perintokaaressa on tosiaan sekoitettu periä ja saada mutta sillä tarkoitetaan samaa asiaa.
Osituksen tasinkohan on sitten ihan eri juttu ja se on verotonta saantoa.

Nämä lesken oikeudet ovat joillakin todella sekaisin ja jopa asianajajat sekoilevat välillä.
Eräässäkin pesässä tehtiin ositus ja pesänajakaja (asianajaja ) meinasi että loppu jaetaan rintaperillisten ja leksen kesken, piti ärähtää niin vetäytyi sitten laillisen jakotavan taakse.

Eli yksinertaisesti pesässä tehdään ensin ositus ja jos leski köyhempi hänelle annetaan tasinkoa jotta omaisuudet tasaantuvat, jos leski on varakaampi hänen ei tarvitse antaa tasinkoa.
Jäljelle jäänyt osuus jaetaan rintaperillisten kesken ja jos rintaperillisä ei ole leski perii ositetun omaisuuden.
Hyvin yksinkertaista ja se taikasana on rintaperillinen joka määrittelee periikö leski vai ei.

Kerro ruiskuli, saako leski perintönä, vaiko lukeeko 3lku otsikossa , "3 luku Puolison >>>>perintöoikeudesta<<< ja oikeudesta >>>hallita jäämistöä <<<<(25.2.1983/209)??

Ei siis lue PERIMISOUKEUDESTA vaan siitä oikeudesta perintöön, voiko hän käyttää, mitkä hänen oikeutensa ainoastaan on perintöön nähden.

Eli leski ei peri, ei saa hukata ja jos hukkaa, toiset edunsaajat joutuu hyvittään.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro ruiskuli, saako leski perintönä, vaiko lukeeko 3lku otsikossa , "3 luku Puolison >>>>perintöoikeudesta<<< ja oikeudesta >>>hallita jäämistöä <<<<(25.2.1983/209)??

Ei siis lue PERIMISOUKEUDESTA vaan siitä oikeudesta perintöön, voiko hän käyttää, mitkä hänen oikeutensa ainoastaan on perintöön nähden.

Eli leski ei peri, ei saa hukata ja jos hukkaa, toiset edunsaajat joutuu hyvittään.

Lue lisää

Lapsettoman parin leskellä on oikeus puolisonsa perintöön.

Taasko tulit uikuttaan.

Kirjoittaa voit mitä vain, mutta esitäppä jotain faktallista asiaa, eli perilisittä kuolleen puolison verotus.

Teille on helppoa esittää kyseinen fakta.

Mikään jonkun kirjailijan esittämä ei ole fakta jollei se perustu lakiin.

Virhe, jonka kuitenkin jälkimmäisessä oikaisette, 4.5 klo 07:11 kirjoituksessa, Virheellinen : "Lawetorder huomaappas nyt että leski saa -->>äyden omistusoikeuden jäämistöön<<--- eikä suinkaan pelkästään hallintaoikeutta".

Laki : "1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana --->>hallinnassaan<<<--, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn"

"3 §

--->>>>Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon<<<<---- ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä".

Eli tarkoittaa sitä, että korvaa täydellä arvolla, eli periaatteessa hukkaamiskielto.

Sama asia kun kavallat omaisuutta, niin joudut sen korvaamaan ja samalla syyllistyt rikokseen.

Perintökaaressa sama asia ilmaistaan vain lievemällä muodolla.

Veroohje: "Lesken jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa verotetaan lesken perillisillä ja testamentinsaajilla se omaisuus, johon heille lesken kuoleman johdosta syntyi oikeus. Jos ensin kuolleen puolison ja lesken välillä ei ole toimitettu ositusta ennen lesken kuolemaa, -->>lesken ja ensin kuolleen puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta osa on jo verotettu ensin kuolleen puolison jälkeen. Tätä omaisuutta ei enää uudelleen veroteta lesken jälkeen<<<---
(tämä ohje koskee perillisillä olevaa avioparia, MUTTA kun luetaan, että "tätä omaisuutta ei enää uudelleen veroteta lesken jälkeen tarkoittaa se käänteisesti sitä, että rintaperillisittä olevaa leskeä ei veroteta siitä jäämistöstä mikä tulee eloonjääneen puolison HALLINTAAN, vaan verotetaan aiemmin kuolleen oikeudenomistajlta perintöverona).

Perukirjassa tuleekin luetteloida ja arvostaa lesken ja ensin kuolleen puolison kuolinpesän avio-oikeuden alainen omaisuus ja velat lesken kuolinhetken arvoon. Näiden summasta muodostuu avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö lesken kuolinhetkellä. Siitä puolet verotetaan lesken perillisillä ja toinen puolikas kuuluu ensin kuolleen puolison perillisille".

Että tällain tänään.

Perintökaari: "1 §

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, ---!!!>>>menee jäämistö eloonjääneelle!!!<<<--- puolisolle.~ saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, !!!!!mikäli jäljempänä >>>tässä luvussa ei toisin säädetä!!!!.
1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana ---- >>>hallinnassaan<<<< ( hallinta ei tarkoita omistamista, vaan omistajia ovat aiemmin kuolleen oikeudenomistajat joita perintöverotetaan kun jäämistö siirtyy heille, eli tarkoittaa sitä, että jopa rintaperillisittä olevan avioparin toisen kuolemisen jälkeen tulisi tehdä ositus ), jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu".

Anonyymi kirjoitti:

Virhe, jonka kuitenkin jälkimmäisessä oikaisette, 4.5 klo 07:11 kirjoituksessa, Virheellinen : "Lawetorder huomaappas nyt että leski saa -->>äyden omistusoikeuden jäämistöön<<--- eikä suinkaan pelkästään hallintaoikeutta".

Laki : "1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana --->>hallinnassaan<<<--, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn"

"3 §

--->>>>Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon<<<<---- ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä".

Eli tarkoittaa sitä, että korvaa täydellä arvolla, eli periaatteessa hukkaamiskielto.

Sama asia kun kavallat omaisuutta, niin joudut sen korvaamaan ja samalla syyllistyt rikokseen.

Perintökaaressa sama asia ilmaistaan vain lievemällä muodolla.

Lue lisää

Perintökaaressa on säännös (PK 3:1), jonka mukaan leski perii ensiksi kuolleen puolisonsa. Lesken oikeus jäämistöön on kuitenkin ns. vallintaoikeus, mikä ilmenee samasta säännöksestä.

Perintökaaren 3 luvun 1 §:

"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. ===> Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille. <===

Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset."

Lesken rajoitettu omistusoikeus on tässä tapuksessa nimeltään VALLINTAOIKEUS.

Anonyymi kirjoitti:

Lesken rajoitettu omistusoikeus on tässä tapuksessa nimeltään VALLINTAOIKEUS.

Laissa lukee selkeästi "MENEE ja HALLINTAAN" eli tarkoittaa ainoastaan sitä, että voi käyttää kuin omaansa, mutta ei voi hävittää, myydä, lahjoittaa tai muutoin luovuttaa muulle taholle.

Huomaatko ollenkaan mitä copy pasteet??

Eli EI VOI MÄÄRÄTÄ siitä osasta mikä on ollut edesmenneen, vaan ainoastaan jo omistamastaan eli täysin omasta omistamastaan voi määrätä eli EI voi myydä, lahjoittaa tai muutoinkaan luovuttaa edesmenneeltä tullutta.

Tätähän olen koko ajan sanonut.

Anonyymi kirjoitti:

Laissa lukee selkeästi "MENEE ja HALLINTAAN" eli tarkoittaa ainoastaan sitä, että voi käyttää kuin omaansa, mutta ei voi hävittää, myydä, lahjoittaa tai muutoin luovuttaa muulle taholle.

Lue lisää

"mutta ei voi hävittää, myydä, lahjoittaa tai muutoin luovuttaa muulle taholle."

Kerro lisää tuosta.

Anonyymi kirjoitti:

"mutta ei voi hävittää, myydä, lahjoittaa tai muutoin luovuttaa muulle taholle."

Kerro lisää tuosta.

Eipä sentään tuosta ole kyse aloituksen tapauksessa lapsettomalla parilla.
"===> Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille. <==="
Leski ei saa testamentata toista puolikasta omaisuudestaan. Kukaan muu ei määritä, mitä tämä lesken omaisuus sisältää tai ei sisällä.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä sentään tuosta ole kyse aloituksen tapauksessa lapsettomalla parilla.
"===> Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille. <==="
Leski ei saa testamentata toista puolikasta omaisuudestaan. Kukaan muu ei määritä, mitä tämä lesken omaisuus sisältää tai ei sisällä.

Lue lisää

Puhut taas asian vierestä.

Anonyymi kirjoitti:

Puhut taas asian vierestä.

Mitä nyt tuolla tarkoitatkin?
Lesken omaisuuden mahdollista testamentin alaista osuutta siinä edellä ei ole ymmärretty. Kaikkea omaa ja lailla saatua leski voi vapaasti myydä. Koko omaisuutta ei voi testamentin tai lahjan kautta luovuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä nyt tuolla tarkoitatkin?
Lesken omaisuuden mahdollista testamentin alaista osuutta siinä edellä ei ole ymmärretty. Kaikkea omaa ja lailla saatua leski voi vapaasti myydä. Koko omaisuutta ei voi testamentin tai lahjan kautta luovuttaa.

Lue lisää

"mutta ei voi hävittää, myydä, lahjoittaa tai muutoin luovuttaa muulle taholle."

Mitä sanoit tuossa?

Anonyymi kirjoitti:

"mutta ei voi hävittää, myydä, lahjoittaa tai muutoin luovuttaa muulle taholle."

Mitä sanoit tuossa?

Kaikkea muuta leski voi tehdä noista vaihtoehdoista, mutta ei saa kaikkea lahjoittamalla hävittää.

Ylipäänsä tuo vallinta tarkoittaa aviopareilla muutoinkin mm.: "Puolisoilla on avioliiton aikana vallintaoikeus tiettyyn toistensa omaisuuteen. Klassinen esimerkki tästä on puolisoiden yhteinen koti. Vaikka toinen puoliso omistaisi yhteisen kodin kokonaan yksin, hän ei voi myydä sitä ilman toisen puolison suostumusta. Vallintarajoitukset päättyvät vasta kun tehdään omaisuuden ositus tai erottelu ja se on tullut lainvoimaiseksi. Näin myös rintaperillisten asema on suojattu. Lesken on saatava myös omaa vallintarajoitusten alaista omaisuuttaan koskeviin oikeustoimiin suostumus kaikilta ensiksi kuolleen puolison perillisiltä, jos ositusta tai erottelua ei ole tehty. Esimerkiksi lupa tarvitaan juuri yhteisen kodin myyntiin, vaikka se olisi lesken omaa omaisuutta. Vallintarajoitukset eivät ole riippuvaisia siitä, onko puolisoilla avio-oikeutta toistensa omaisuuteen vai ei."

Anonyymi kirjoitti:

Kaikkea muuta leski voi tehdä noista vaihtoehdoista, mutta ei saa kaikkea lahjoittamalla hävittää.

Ylipäänsä tuo vallinta tarkoittaa aviopareilla muutoinkin mm.: "Puolisoilla on avioliiton aikana vallintaoikeus tiettyyn toistensa omaisuuteen. Klassinen esimerkki tästä on puolisoiden yhteinen koti. Vaikka toinen puoliso omistaisi yhteisen kodin kokonaan yksin, hän ei voi myydä sitä ilman toisen puolison suostumusta. Vallintarajoitukset päättyvät vasta kun tehdään omaisuuden ositus tai erottelu ja se on tullut lainvoimaiseksi. Näin myös rintaperillisten asema on suojattu. Lesken on saatava myös omaa vallintarajoitusten alaista omaisuuttaan koskeviin oikeustoimiin suostumus kaikilta ensiksi kuolleen puolison perillisiltä, jos ositusta tai erottelua ei ole tehty. Esimerkiksi lupa tarvitaan juuri yhteisen kodin myyntiin, vaikka se olisi lesken omaa omaisuutta. Vallintarajoitukset eivät ole riippuvaisia siitä, onko puolisoilla avio-oikeutta toistensa omaisuuteen vai ei."

Lue lisää

Vallintarajoitukset on ihan eri asia kuin vallintaoikeus, joka on leskellä PK 3:1 mukaan.

Vallintaoikeus on sama asia kuin 'rajoitettu omistusoikeus', sillä leskellä ei ole PK 3 luvun mukaan oikeutta määrätä kaikin tavoin omaisuudesta niin kuin olisi täyden omistusoikeuden saaneella omaisuuteensa.

Vallintarajoitus sen sijaan on jokin täydellä omistusoikeudella omistavan rajoite siihen nähden, miten hän muutoin [ilman vallintarajoitusta] voisi omaisuuttaan määrätä. Aviopuoliso tarvitsee puolisonsa suostumuksen yhteisen kodin myymiseen ja panttaamiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Laissa lukee selkeästi "MENEE ja HALLINTAAN" eli tarkoittaa ainoastaan sitä, että voi käyttää kuin omaansa, mutta ei voi hävittää, myydä, lahjoittaa tai muutoin luovuttaa muulle taholle.

Lue lisää

Luet edelleen väärää pykälää.

PK 3 luvun 1a § sovelletaan ainoastaan, jos ensiksi kuolleella puolisolla oli lapsia tai muita rintaperillisen asemassa olevia perillisiä.

Kun rintaperillisiä ei ole, sovelletaan PK 3 luvun 1 §:ää. Leski saa sen mukaisesti ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä vallintaoikeudella siten, ettei hän voi testamentata saamaansa jäämistöä.

Anonyymi kirjoitti:

Luet edelleen väärää pykälää.

PK 3 luvun 1a § sovelletaan ainoastaan, jos ensiksi kuolleella puolisolla oli lapsia tai muita rintaperillisen asemassa olevia perillisiä.

Kun rintaperillisiä ei ole, sovelletaan PK 3 luvun 1 §:ää. Leski saa sen mukaisesti ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä vallintaoikeudella siten, ettei hän voi testamentata saamaansa jäämistöä.

Lue lisää

Ei vaan leski ei voi testamentata yli puolta koko omaisuudestaan. Puolisolta hän on voinut saada perukirjan mukaan vain 200 EUR tai ei edes mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan leski ei voi testamentata yli puolta koko omaisuudestaan. Puolisolta hän on voinut saada perukirjan mukaan vain 200 EUR tai ei edes mitään.

Hyvä tarkennus. Ja sama myös toisin päin, eli leski voi testamentata myös saamansa jäämistön varoja, jos saisi esim. miljoonia ensiksi kuolleelta puolisoltaan ja tämä saatu omaisuus olisi 99 % lesken varoista. Leski saa tällöin tehdä testamentin 50 % omaisuudestaan.

Anonyymi kirjoitti:

Luet edelleen väärää pykälää.

PK 3 luvun 1a § sovelletaan ainoastaan, jos ensiksi kuolleella puolisolla oli lapsia tai muita rintaperillisen asemassa olevia perillisiä.

Kun rintaperillisiä ei ole, sovelletaan PK 3 luvun 1 §:ää. Leski saa sen mukaisesti ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä vallintaoikeudella siten, ettei hän voi testamentata saamaansa jäämistöä.

Lue lisää

Koetas nyt päättää kumpaa 3lku 1§ sovelletaan kun on tai ei ole perillisiä.

Perintökaaressa lukee kylläkin hallinta, ei kertaakaan vallinta, opiskelehan hiukka lukemansa ymmärtämistä 1 pykälän kiertäen 1 pykälään soveltaen perilisiä ja perillisittä

Anonyymi kirjoitti:

Koetas nyt päättää kumpaa 3lku 1§ sovelletaan kun on tai ei ole perillisiä.

Perintökaaressa lukee kylläkin hallinta, ei kertaakaan vallinta, opiskelehan hiukka lukemansa ymmärtämistä 1 pykälän kiertäen 1 pykälään soveltaen perilisiä ja perillisittä

Lue lisää

Johan kerroin, mitä pykälää sovelletaan, kun ei ole rintaperillisiä. Onko lukutaitosikin kadonnut?

"Leski saa luovuttaa perittyä omaisuutta käypää vastiketta vastaan - siis mm. myydä ja vaihtaa - täysin vapaasti, mutta leski ei saa lahjoittaa perimäänsä. Vastikkeeton luovutus on kielletty."

Tähän voi esittää myös toisenlaisen näkemyksen.

Jos leski lahjoittaa omaisuutta, se voidaan vaatia palautettavaksi lesken kuolinpesään. Jos tai kun osituslaskelma on tehty, avioparin toissijaiset perilliset tietävät, mikä on kummankin puolison osuus avioparin jäljiltä. Näin ajateltuna leski voi siten myydä, lahjoittaa ja hävittää omaisuutta ihan oman mielensä mukaan. Toissijaisilla perillisillä on kuitenkin oikeus saada tämä "lahjoitettu, tuhlattu tai hävitetty" osuus omaisuudesta lesken kuoltua. Lesken toissijaiset perilliset ovat asiassa taloudellisesti kärsijän asemassa.

Ellei leskellä ole omia toissijaisia perillisiä, leski saa eläessään "hassata ja tuhlata huonoon tai moitittavaan" elämään kaiken oman ja yhteisen perityn omaisuutensa. Vain lahjoitukset voidaan vaatia palautettaviksi.

Mainittu edellyttää sitä että laskennallinen ositus olisi tehtynä. Edellisen pohjalta lesken täyden omistuksen rajoitukseksi jäisi vain testamenttauskielto perimästään varallisuudesta.

Kko 2025:8

Anonyymi kirjoitti:

Kko 2025:8

Kyseessä siis testamentti.

Meikällä ole teille muuta sanottavaa, kuin lue tarkoin ja etenkin ymmärtäen perintökaaren 3lku ja voithan poimia muualtakin jotain, mutta ei 4lku.

Huomaatko yhtään omaa sanomassanne ja jos kohta on tasantarkkaan samanmoinen kkl päätöksessä, tarkoittaa se ainoastaan sitä että kko tulkitsee avioliittolakia osituksen osalta väärin.

En nyt tarkista, mutta jos muistan, on avioliittolaissa niin, että osituksen ja jaon voi suorittaa aviopari keskenään.

Joka siis tarkoittaa sitä, että ositus jonka eloonjäänyt on tehnyt on täysin hyväksyttävä.

Avioliittolaki 2lku

Anonyymi kirjoitti:

Huomaatko yhtään omaa sanomassanne ja jos kohta on tasantarkkaan samanmoinen kkl päätöksessä, tarkoittaa se ainoastaan sitä että kko tulkitsee avioliittolakia osituksen osalta väärin.

En nyt tarkista, mutta jos muistan, on avioliittolaissa niin, että osituksen ja jaon voi suorittaa aviopari keskenään.

Joka siis tarkoittaa sitä, että ositus jonka eloonjäänyt on tehnyt on täysin hyväksyttävä.

Avioliittolaki 2lku

Lue lisää

Tuosta Löpön höpöjutusta ei taas kukaan ota mitään selvää.

Anonyymi kirjoitti:

Kyseessä siis testamentti.

Luehan nyt vaan se oikeudenkäynnit.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta Löpön höpöjutusta ei taas kukaan ota mitään selvää.

Ohoh, ompa lukemansa ymmärtäminen kateissa kun ei tuotakaan ymmärrä, eli ymmärrätte vain kaksi sanaa.

Anonyymi kirjoitti:

Luehan nyt vaan se oikeudenkäynnit.

Ei ole aikomustakaan lukea asiaan liittymätöntä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole aikomustakaan lukea asiaan liittymätöntä.

Ai niinkö??

Luehan tarkkaan: "Aviopuolisot A ja B olivat tehneet keskinäisen testamentin, jonka mukaan eloonjäänyt puoliso saa täyden omistusoikeuden kaikkeen ensiksi kuolleen omaisuuteen. Testamentissa oli toissijaismääräys, jonka mukaan lesken kuoltua omaisuus menee heidän ainoalle rintaperilliselleen C:lle. C oli kuollut A:n jälkeen mutta ennen B:tä ilman rintaperillisiä.

Korkein oikeus katsoi arvioituaan testamenttia ja asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena, että A:n oletettua tahtoa vastasi parhaiten tulkinta, jonka mukaan testamentilla ei ollut tarkoitettu poiketa A:n sukuhaaraan kuuluvien perillisten perintöoikeudesta. Heillä oli siten oikeus puoleen B:n pesästä tämän kuoltua. (Ään.)

PK 3 luku 1 § 2 mom
PK 11 luku 1 § 1 mom"

Liittyy hyvinkin eli A:n ja B;n rintaperilinen C olikin kuollut ennen B eli ei olisi ollut perinnön saajaa C:n jälkeen.

A oli kuollut aiemmin ja testsmentti ohjasi koko A:n omaisuuden B:lle jaB:n jälkeen omaisuus kiertyikin niin, että A:n sisaret saivat puolet ja B:n sisaret puolet eli perintökaari määräsi.

Kun taas jos olisi menty testamentin mukaan A:n sisaret eivät olisi saaneet mitään eli tämä vertautuu juurikin lapsettomsäan pariskunnan keskinäiseen testamenttiin ja jolloinka viimeksi kuolleen sisaret perisi kaiken.

Eli vertautuu myös lesken tekemään testamenttiin jolla ohitetaan aiemmin kuolleen perimiseen oikeutetut.

Ymmärsitkö??

Ette, jonka uskonkin erittäin hyvin

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Ai niinkö??

Luehan tarkkaan: "Aviopuolisot A ja B olivat tehneet keskinäisen testamentin, jonka mukaan eloonjäänyt puoliso saa täyden omistusoikeuden kaikkeen ensiksi kuolleen omaisuuteen. Testamentissa oli toissijaismääräys, jonka mukaan lesken kuoltua omaisuus menee heidän ainoalle rintaperilliselleen C:lle. C oli kuollut A:n jälkeen mutta ennen B:tä ilman rintaperillisiä.

Korkein oikeus katsoi arvioituaan testamenttia ja asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena, että A:n oletettua tahtoa vastasi parhaiten tulkinta, jonka mukaan testamentilla ei ollut tarkoitettu poiketa A:n sukuhaaraan kuuluvien perillisten perintöoikeudesta. Heillä oli siten oikeus puoleen B:n pesästä tämän kuoltua. (Ään.)

PK 3 luku 1 § 2 mom
PK 11 luku 1 § 1 mom"

Liittyy hyvinkin eli A:n ja B;n rintaperilinen C olikin kuollut ennen B eli ei olisi ollut perinnön saajaa C:n jälkeen.

A oli kuollut aiemmin ja testsmentti ohjasi koko A:n omaisuuden B:lle jaB:n jälkeen omaisuus kiertyikin niin, että A:n sisaret saivat puolet ja B:n sisaret puolet eli perintökaari määräsi.

Kun taas jos olisi menty testamentin mukaan A:n sisaret eivät olisi saaneet mitään eli tämä vertautuu juurikin lapsettomsäan pariskunnan keskinäiseen testamenttiin ja jolloinka viimeksi kuolleen sisaret perisi kaiken.

Eli vertautuu myös lesken tekemään testamenttiin jolla ohitetaan aiemmin kuolleen perimiseen oikeutetut.

Ymmärsitkö??

Ette, jonka uskonkin erittäin hyvin

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Mihin tuo liittyi?

Anonyymi kirjoitti:

Mihin tuo liittyi?

Sitä voit kellarikopissas miettiä ilman valoja ja aivoja vai vituttaako jo noin paljon.

Anonyymi kirjoitti:

Sitä voit kellarikopissas miettiä ilman valoja ja aivoja vai vituttaako jo noin paljon.

Menisit nyt takaisin sinne metsäkoneen koppiin ja antaisit sahan laulaa! Siellä sä olit varmasti ihan ok, mutta täällä sä olet pelkkä taakka ja maanvaiva.

Sä puhut 99 % ajasta asian vierestä ja 99 % tekstistäsi on pitkää ja väärästä kohtaa lakia otettua kopiota. Kopioit kun et osaa muuta! Kas kun et taas lainaa kunnallislakia perintöveroasiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Menisit nyt takaisin sinne metsäkoneen koppiin ja antaisit sahan laulaa! Siellä sä olit varmasti ihan ok, mutta täällä sä olet pelkkä taakka ja maanvaiva.

Sä puhut 99 % ajasta asian vierestä ja 99 % tekstistäsi on pitkää ja väärästä kohtaa lakia otettua kopiota. Kopioit kun et osaa muuta! Kas kun et taas lainaa kunnallislakia perintöveroasiaan.

Lue lisää

Mitäs te osaatte?

Kun tekstistänne päättelee, olette kateellinen sille joka osaa ja etenkin sellaiselle joka osoittaa kuinka helppoa on lainkäyttö.

Tuotte esiin, että vääriä lainkohtia eli väitätte, niin onko teillä esittää väitteenne perustaksi yhtään mitään?

Niinpä, ei ole, eikä edes faktallista osoitusta siihen.

Kun sen teette osoituksen, pysyn poissa, mutta jos ette, te pysytte ikuisesti poissa, onko sovittu?

Anonyymi kirjoitti:

Mitäs te osaatte?

Kun tekstistänne päättelee, olette kateellinen sille joka osaa ja etenkin sellaiselle joka osoittaa kuinka helppoa on lainkäyttö.

Tuotte esiin, että vääriä lainkohtia eli väitätte, niin onko teillä esittää väitteenne perustaksi yhtään mitään?

Niinpä, ei ole, eikä edes faktallista osoitusta siihen.

Kun sen teette osoituksen, pysyn poissa, mutta jos ette, te pysytte ikuisesti poissa, onko sovittu?

Lue lisää

"Niinpä, ei ole, eikä edes faktallista osoitusta siihen."

Faktallista osoitusta? Sä olet hauska setä.

Jos pystyt osoittamaan ikuisen väitteesi, että serkku perii, olet tervetullut jäämään. Muussa tapauksessa voit todellakin mennä pois. Sä olet oikea kiusankappale, jonka tietotaso on nolla.

Ongelma on kuitenkin siinä, että sä et ymmärrä mitään, ja pysyt täällä kaikissa tapauksissa kuin purukumi hiuksissa. Vain tuoni voi sinut täältä korjata.

Anonyymi kirjoitti:

"Niinpä, ei ole, eikä edes faktallista osoitusta siihen."

Faktallista osoitusta? Sä olet hauska setä.

Jos pystyt osoittamaan ikuisen väitteesi, että serkku perii, olet tervetullut jäämään. Muussa tapauksessa voit todellakin mennä pois. Sä olet oikea kiusankappale, jonka tietotaso on nolla.

Ongelma on kuitenkin siinä, että sä et ymmärrä mitään, ja pysyt täällä kaikissa tapauksissa kuin purukumi hiuksissa. Vain tuoni voi sinut täältä korjata.

Lue lisää

Serkku perii kyllä, lue ymmärtäen perintökaari.

Isäni veljen poika kuoli, rintaperillisittä, eikä hänellä ollut vaimoa, isäni veli ja vaimo on kuollut, eikä muita lapsia ollut, isovanhempani on kuollut, isäni on kuollut. Mikä sukulainen olen isäni veljen pojalle, olemmeko sekkuja?.

Isäni oli isovanhempieni lapsi eli isäni oli veljensä pojalle setä.

Nyt kun mennään perintökaaren mukaan, eli 3§, eli isovanhemmille, nyt kun isovanhempi on kuollut astuu esiin tämä "1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. !!!!!!Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset !!!!!!hänen sijaansa!!!!!, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Eli isovanhempien lapsi on isäni

Katsos nyt idiootti, että 3§ alussa tarkoitetaan 2§ edesmennyttä, eli jos ei hänellä ole 1 ja 2§ mainittuja perii hänet isovanhemmat ja jos ei ole isovanhempia, menee perintö isovanhemman lapselle, eli isälleni ja isäni on isovanhempieni lapsi ja minä taas isäni lapsi joka elossa ja 1§ pykälän mukaan tulen perimääm isäni sijaan sen mikä olisi hänelle tullut, eli isovanhemmilta, eli sen mikä olisi tullut isäni veljenpojalta isovanhemmille.

Oletteko ymmärtäneet?

Tuon paremmin asiaa ei voi raautalangasta vääntää.

Anonyymi kirjoitti:

Serkku perii kyllä, lue ymmärtäen perintökaari.

Isäni veljen poika kuoli, rintaperillisittä, eikä hänellä ollut vaimoa, isäni veli ja vaimo on kuollut, eikä muita lapsia ollut, isovanhempani on kuollut, isäni on kuollut. Mikä sukulainen olen isäni veljen pojalle, olemmeko sekkuja?.

Isäni oli isovanhempieni lapsi eli isäni oli veljensä pojalle setä.

Nyt kun mennään perintökaaren mukaan, eli 3§, eli isovanhemmille, nyt kun isovanhempi on kuollut astuu esiin tämä "1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. !!!!!!Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset !!!!!!hänen sijaansa!!!!!, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Eli isovanhempien lapsi on isäni

Katsos nyt idiootti, että 3§ alussa tarkoitetaan 2§ edesmennyttä, eli jos ei hänellä ole 1 ja 2§ mainittuja perii hänet isovanhemmat ja jos ei ole isovanhempia, menee perintö isovanhemman lapselle, eli isälleni ja isäni on isovanhempieni lapsi ja minä taas isäni lapsi joka elossa ja 1§ pykälän mukaan tulen perimääm isäni sijaan sen mikä olisi hänelle tullut, eli isovanhemmilta, eli sen mikä olisi tullut isäni veljenpojalta isovanhemmille.

Oletteko ymmärtäneet?

Tuon paremmin asiaa ei voi raautalangasta vääntää.

Lue lisää

Idiootti jättää edellen lukematta sanan LÄHINNÄ. Koitapa idiootti saada selvää, mitä lähinnä trakoittaa tässä pykälässä (PK 2:1).

Anonyymi kirjoitti:

Serkku perii kyllä, lue ymmärtäen perintökaari.

Isäni veljen poika kuoli, rintaperillisittä, eikä hänellä ollut vaimoa, isäni veli ja vaimo on kuollut, eikä muita lapsia ollut, isovanhempani on kuollut, isäni on kuollut. Mikä sukulainen olen isäni veljen pojalle, olemmeko sekkuja?.

Isäni oli isovanhempieni lapsi eli isäni oli veljensä pojalle setä.

Nyt kun mennään perintökaaren mukaan, eli 3§, eli isovanhemmille, nyt kun isovanhempi on kuollut astuu esiin tämä "1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. !!!!!!Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset !!!!!!hänen sijaansa!!!!!, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Eli isovanhempien lapsi on isäni

Katsos nyt idiootti, että 3§ alussa tarkoitetaan 2§ edesmennyttä, eli jos ei hänellä ole 1 ja 2§ mainittuja perii hänet isovanhemmat ja jos ei ole isovanhempia, menee perintö isovanhemman lapselle, eli isälleni ja isäni on isovanhempieni lapsi ja minä taas isäni lapsi joka elossa ja 1§ pykälän mukaan tulen perimääm isäni sijaan sen mikä olisi hänelle tullut, eli isovanhemmilta, eli sen mikä olisi tullut isäni veljenpojalta isovanhemmille.

Oletteko ymmärtäneet?

Tuon paremmin asiaa ei voi raautalangasta vääntää.

Lue lisää

Kuten sanoin, täysi typerys ja kuin purukumi hiuksissa.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten sanoin, täysi typerys ja kuin purukumi hiuksissa.

Eli ette ymmärtäneet, ratakisko on loppunut.

Anonyymi kirjoitti:

Idiootti jättää edellen lukematta sanan LÄHINNÄ. Koitapa idiootti saada selvää, mitä lähinnä trakoittaa tässä pykälässä (PK 2:1).

Aaaiiivaan, olrtte ihan oikeassa.

Lähinnä eli lähimmät perilliset, eli lähinnä saa perinnön oma lapsi vanhemmiltaan, poikkeuksena on jollei omia vanhempia ole enään, eli perintö on jo saatu, niin sil, kun rintaperillisittä oleva kuolee, niin silloin ei ole lähinnä olevia, ei edes vanhempia lähinnä ja ajatella, ei ole edes sisaruksiakaan LÄHINNÄ, EIKÄ EDES ISOVANHEMPIA LÄHINNÄ, mutta onneksi on kaukana lähinnä isänveljen lapsi jolla sijaan tulo oikeus.

Juu, etten oikein ymmärrä tuota lähinnä sanaa eli sitä että, jos ei tuota lähintä perimiseen oikeutettua ole, niin oikeus lähinnä periä siirtyy sille seuraavaksi lähinnä olevalle

Eiks olekkin jännä juttu tuo liikkuva mukautuva lähinnä-sana.

Ja ajattele sinä, on sama sana, mutta omaa etuliitteen, toiseksi lähinnä, kolmanneksi lähinnä, neljänneksi lähinnä ja jne..

Tosi jännä juttu, eikö vaan?

Anonyymi kirjoitti:

Kuten sanoin, täysi typerys ja kuin purukumi hiuksissa.

Teille selitettiin nyt miksi serkutkin perii, joten teidän vastineenne ettei serkut peri, niin kirjoitappa tänne.

Odotan kaksi tuntia ja jollei tule, niin pysyttekö ikuisesti pois ja jos ette, on se teidän itsenne antama lupa teidän likvidoimiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Aaaiiivaan, olrtte ihan oikeassa.

Lähinnä eli lähimmät perilliset, eli lähinnä saa perinnön oma lapsi vanhemmiltaan, poikkeuksena on jollei omia vanhempia ole enään, eli perintö on jo saatu, niin sil, kun rintaperillisittä oleva kuolee, niin silloin ei ole lähinnä olevia, ei edes vanhempia lähinnä ja ajatella, ei ole edes sisaruksiakaan LÄHINNÄ, EIKÄ EDES ISOVANHEMPIA LÄHINNÄ, mutta onneksi on kaukana lähinnä isänveljen lapsi jolla sijaan tulo oikeus.

Juu, etten oikein ymmärrä tuota lähinnä sanaa eli sitä että, jos ei tuota lähintä perimiseen oikeutettua ole, niin oikeus lähinnä periä siirtyy sille seuraavaksi lähinnä olevalle

Eiks olekkin jännä juttu tuo liikkuva mukautuva lähinnä-sana.

Ja ajattele sinä, on sama sana, mutta omaa etuliitteen, toiseksi lähinnä, kolmanneksi lähinnä, neljänneksi lähinnä ja jne..

Tosi jännä juttu, eikö vaan?

Lue lisää

>>Tosi jännä juttu, eikö vaan?

Ei ole. Lähinnä tarkoittaa juuri sitä, että VAIN ja AINOASTAAN perittävän perii lähin perillinen. Lapsen periessä vanhempansa, hän on perittävän lähin rintaperillinen. Muut eivät peri, vaikka olisivat seuraavana perillisen asemassa perimysjärjestyksessä.

Lisäksi säädetään, että [perittävän] lapsen sijaan tulee hänen jälkeläisensä. Kuolleen lapsen sijaan tulija ei ole lähin rintaperillinen, vaan hän on sijaantulijan asemassa. Näitä sijaantulijoita voi olla useassa polvessa: lapsenlapsi, lapsenlapsen lapsi jne.

Lähimmät rintaperilliset ja heidän sijaantulijat muodostavat PK 2:1 mukaisen ryhmän perillisiä, joita kutsutaan kaikkia rintaperillisiksi.

Muissa saman luvun säännöksissä säädetään muista perillisasemassa olevista, mutta he eivät ole enää rintaperillisiä. Muillakin perillisillä on sijaantulijoita, mutta he eivät ole rintaperillisiä, koska rintaperillisiä ovat perittävää lähinnä olevat, PK 2:1 mukaiset perilliset.

Anonyymi kirjoitti:

>>Tosi jännä juttu, eikö vaan?

Ei ole. Lähinnä tarkoittaa juuri sitä, että VAIN ja AINOASTAAN perittävän perii lähin perillinen. Lapsen periessä vanhempansa, hän on perittävän lähin rintaperillinen. Muut eivät peri, vaikka olisivat seuraavana perillisen asemassa perimysjärjestyksessä.

Lisäksi säädetään, että [perittävän] lapsen sijaan tulee hänen jälkeläisensä. Kuolleen lapsen sijaan tulija ei ole lähin rintaperillinen, vaan hän on sijaantulijan asemassa. Näitä sijaantulijoita voi olla useassa polvessa: lapsenlapsi, lapsenlapsen lapsi jne.

Lähimmät rintaperilliset ja heidän sijaantulijat muodostavat PK 2:1 mukaisen ryhmän perillisiä, joita kutsutaan kaikkia rintaperillisiksi.

Muissa saman luvun säännöksissä säädetään muista perillisasemassa olevista, mutta he eivät ole enää rintaperillisiä. Muillakin perillisillä on sijaantulijoita, mutta he eivät ole rintaperillisiä, koska rintaperillisiä ovat perittävää lähinnä olevat, PK 2:1 mukaiset perilliset.

Lue lisää

Tsot tsot, hillitse niitä hevosiasi kun vaikutat laukkaavan niiden mukanana jo liika kovaa.

Laissa ainoa sijaantulo periminen on perintökaaren 2§, "Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen >>>>sijaansa<<<!!!", muut perivät suoraan, eivät kenenkään sijaan.

Teidän tekstinne on turhaa pilkun nussntaa ja saivartelua jolla ole merkitystä lopputulokseen joka on, että serkku voi periä sefkkunsa.

Eli heillä vaihtuu perimisasema lähinnä periviksi olivat he rintaperillisiä vaiko ei, niin se on yksi vitun maku.

Anonyymi kirjoitti:

>>Tosi jännä juttu, eikö vaan?

Ei ole. Lähinnä tarkoittaa juuri sitä, että VAIN ja AINOASTAAN perittävän perii lähin perillinen. Lapsen periessä vanhempansa, hän on perittävän lähin rintaperillinen. Muut eivät peri, vaikka olisivat seuraavana perillisen asemassa perimysjärjestyksessä.

Lisäksi säädetään, että [perittävän] lapsen sijaan tulee hänen jälkeläisensä. Kuolleen lapsen sijaan tulija ei ole lähin rintaperillinen, vaan hän on sijaantulijan asemassa. Näitä sijaantulijoita voi olla useassa polvessa: lapsenlapsi, lapsenlapsen lapsi jne.

Lähimmät rintaperilliset ja heidän sijaantulijat muodostavat PK 2:1 mukaisen ryhmän perillisiä, joita kutsutaan kaikkia rintaperillisiksi.

Muissa saman luvun säännöksissä säädetään muista perillisasemassa olevista, mutta he eivät ole enää rintaperillisiä. Muillakin perillisillä on sijaantulijoita, mutta he eivät ole rintaperillisiä, koska rintaperillisiä ovat perittävää lähinnä olevat, PK 2:1 mukaiset perilliset.

Lue lisää

Pysy nyt jo löysäruikkuli pois täältä kun teillä ole mitään annettavaa ihmisille täällä.

T. Sama kuin klo 18:18 kirjoittanut

Anonyymi kirjoitti:

Pysy nyt jo löysäruikkuli pois täältä kun teillä ole mitään annettavaa ihmisille täällä.

T. Sama kuin klo 18:18 kirjoittanut

Eli Löpsöhöpötti.

Anonyymi kirjoitti:

Tsot tsot, hillitse niitä hevosiasi kun vaikutat laukkaavan niiden mukanana jo liika kovaa.

Laissa ainoa sijaantulo periminen on perintökaaren 2§, "Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen >>>>sijaansa<<<!!!", muut perivät suoraan, eivät kenenkään sijaan.

Teidän tekstinne on turhaa pilkun nussntaa ja saivartelua jolla ole merkitystä lopputulokseen joka on, että serkku voi periä sefkkunsa.

Eli heillä vaihtuu perimisasema lähinnä periviksi olivat he rintaperillisiä vaiko ei, niin se on yksi vitun maku.

Lue lisää

Eli sä jätät myös muita kohtia lukematta laista. No, en ole yllättynyt!!

"Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä," (PK 2:2,2)

"Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä." (PK 2:2,3)

Siinä on esimerkkejä, kuinka veljen ja sisaren sijaan tulee perillinen. Näin myös sisarpuolten osalta tulee sijaantulijana jälkeläiset.

Sijaantulijoista on paljon PK 2 luvussa säännöksiä. Oikeastaan ei siellä paljon muuta olekaan!!

Anonyymi kirjoitti:

Eli sä jätät myös muita kohtia lukematta laista. No, en ole yllättynyt!!

"Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä," (PK 2:2,2)

"Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä." (PK 2:2,3)

Siinä on esimerkkejä, kuinka veljen ja sisaren sijaan tulee perillinen. Näin myös sisarpuolten osalta tulee sijaantulijana jälkeläiset.

Sijaantulijoista on paljon PK 2 luvussa säännöksiä. Oikeastaan ei siellä paljon muuta olekaan!!

Lue lisää

Ooh, mutta unohditte laittaa kumpaankin alun, katsos kun aina lapsella ON VANHEMMAT, muttei välttämättä sisaria 🤣🤣

"Jos jompikumpi !>>>!!!vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa!!! <<< Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön".

Voisitteko nyt kertoa kuinka väätässä olitte, kun ALOIITUKSESSA ole kysymys rintsperillisistä/sestä, vaan lapsettomasta parista ja minun serkku perii serkkunsa asiassa kyse SISARUKSETTOMASTA.

AAH niin, teillehän narsistilla onkin ainoa syy, että on pakko olla oikeassa vähän joka asiassa.

Mutta pahoitteluni, hävisitte taas, jo sadannen kerrsn lähtien vuodesta 2006.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Ooh, mutta unohditte laittaa kumpaankin alun, katsos kun aina lapsella ON VANHEMMAT, muttei välttämättä sisaria 🤣🤣

"Jos jompikumpi !>>>!!!vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa!!! <<< Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön".

Voisitteko nyt kertoa kuinka väätässä olitte, kun ALOIITUKSESSA ole kysymys rintsperillisistä/sestä, vaan lapsettomasta parista ja minun serkku perii serkkunsa asiassa kyse SISARUKSETTOMASTA.

AAH niin, teillehän narsistilla onkin ainoa syy, että on pakko olla oikeassa vähän joka asiassa.

Mutta pahoitteluni, hävisitte taas, jo sadannen kerrsn lähtien vuodesta 2006.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Mitä sekoilet sisaruksettomista? Untolla on veli, vaikkei hän toki nimeään kerro!!

Olet hävinnyt syntymästäsi lähtien eli vuodesta 1940. Äitisi ei varmaankaan antanut tisua??

Ilman faktaa??

Minulla on faktaaa, missä teidän faktanne on ettei serkkju peri, anna lakiin perustuvaa faktaa.

Minun faktani löytyy laista, odotan ruiskuliperseen vastausta tunnin.

Anonyymi kirjoitti:

Ilman faktaa??

Minulla on faktaaa, missä teidän faktanne on ettei serkkju peri, anna lakiin perustuvaa faktaa.

Minun faktani löytyy laista, odotan ruiskuliperseen vastausta tunnin.

Lue lisää

Montako sivua löydät netistä missä lukee että serkut perivät?
Perintökaaressa ei nimittäin mainita serkkuja että he olisivat perimysasemassa.

Lawetorderin järjenjuoksu on yhtä kuin rampa ankka.

Anonyymi kirjoitti:

Montako sivua löydät netistä missä lukee että serkut perivät?
Perintökaaressa ei nimittäin mainita serkkuja että he olisivat perimysasemassa.

Lawetorderin järjenjuoksu on yhtä kuin rampa ankka.

Lue lisää

> Lawetorderin järjenjuoksu on yhtä kuin rampa ankka.

Tuossa oli kaikki tarvittava.

Anonyymi kirjoitti:

Montako sivua löydät netistä missä lukee että serkut perivät?
Perintökaaressa ei nimittäin mainita serkkuja että he olisivat perimysasemassa.

Lawetorderin järjenjuoksu on yhtä kuin rampa ankka.

Lue lisää

Vain yhden sivun, perintökaari by finlex/eurlex ja tyyliin
näin.
" 3 §
Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

>>>>>Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat !!!!!!!!hänen lapsensa<<<<!!!! sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

1§ 2mom. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin >>>>lapsi on kuollut, >>tulevat lapsen !!!!!jälkeläiset!!!!!<<< hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Milloinka laissa on määrätyllä nimikkeelä osoitettu jotain henkilöä.

Pitää ymmärtää lukemansa.

Mutta kertokaapa nyt kaikille täällä, että on kaksi isovanhempien lasta, veljeksiä ja heillä molemmilla on lapsia ja heillä myös lapsia.

Niin mitä sukua/sukulaisuutta on kahden veljen lapset toisilleen ja lasten lapset myös toisilleen?

Sen verran huomautan että, huomatkaa 1§ 2mom. on sana JÄLKELÄISET eli monikkomuoto eli tarkoittaa, että niin kauan kuin jälkeläisiä on.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Jk. Nyt jänskättää 🤣🤣🤣🤣

Anonyymi kirjoitti:

Vain yhden sivun, perintökaari by finlex/eurlex ja tyyliin
näin.
" 3 §
Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

>>>>>Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat !!!!!!!!hänen lapsensa<<<<!!!! sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

1§ 2mom. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin >>>>lapsi on kuollut, >>tulevat lapsen !!!!!jälkeläiset!!!!!<<< hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Milloinka laissa on määrätyllä nimikkeelä osoitettu jotain henkilöä.

Pitää ymmärtää lukemansa.

Mutta kertokaapa nyt kaikille täällä, että on kaksi isovanhempien lasta, veljeksiä ja heillä molemmilla on lapsia ja heillä myös lapsia.

Niin mitä sukua/sukulaisuutta on kahden veljen lapset toisilleen ja lasten lapset myös toisilleen?

Sen verran huomautan että, huomatkaa 1§ 2mom. on sana JÄLKELÄISET eli monikkomuoto eli tarkoittaa, että niin kauan kuin jälkeläisiä on.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Jk. Nyt jänskättää 🤣🤣🤣🤣

Lue lisää

En ole eläessäni nähnyt noin itsepäistä ja typerää eläkeläistä 🧑‍🦼‍➡️

Anonyymi kirjoitti:

En ole eläessäni nähnyt noin itsepäistä ja typerää eläkeläistä 🧑‍🦼‍➡️

Tehän tässä olette itsepäisempi kuin aasi, joka kuitenkin on satakertaa viisaampi kuin te.

Laitoin jo ja tein kysymyksen jonka kopsaan tähän: klo 22:41:09 "Milloinka laissa on määrätyllä nimikkeellä osoitettu jotain henkilöä?

Pitää ymmärtää lukemansa".

Ette muuten vastanneet sukulaisuus kysymykseeni, oliko liian vaikea noinkin lukeneille immeisille?

Anonyymi kirjoitti:

Laitoin jo ja tein kysymyksen jonka kopsaan tähän: klo 22:41:09 "Milloinka laissa on määrätyllä nimikkeellä osoitettu jotain henkilöä?

Pitää ymmärtää lukemansa".

Lue lisää

" 3 §
Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

>>>>>Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat !!!!!!!!hänen lapsensa<<<<!!!! sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

1§ 2mom. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin >>>>lapsi on kuollut, >>tulevat lapsen !!!!!jälkeläiset!!!!!<<< hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Missä näistä pykälistä lukee että serkut ovat perillisasemassa..?
Ei missään...

Anonyymi kirjoitti:

" 3 §
Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

>>>>>Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat !!!!!!!!hänen lapsensa<<<<!!!! sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

1§ 2mom. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin >>>>lapsi on kuollut, >>tulevat lapsen !!!!!jälkeläiset!!!!!<<< hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Missä näistä pykälistä lukee että serkut ovat perillisasemassa..?
Ei missään...

Lue lisää

Juu ei lue myönnetään, mutta esitä sinä laki, missä lukee eno perii, setä ja täti perii ja jos ei lue, niin tällöin hekään ei voi periä, ei edes isä voi periä, ei äitikään, vielä vähemmän sisko tai ei edes velikään pysty perimään kun ei ole mainittu perintökaaressa, eikö vain?

Anonyymi kirjoitti:

" 3 §
Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

>>>>>Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat !!!!!!!!hänen lapsensa<<<<!!!! sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

1§ 2mom. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin >>>>lapsi on kuollut, >>tulevat lapsen !!!!!jälkeläiset!!!!!<<< hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Missä näistä pykälistä lukee että serkut ovat perillisasemassa..?
Ei missään...

Lue lisää

Muuten, esitit sen pykälän missä kaukainen sukulainen perii vaikkei mainita sukulainen ja se on tässä: "Milloin >>>>lapsi on kuollut, >>tulevat lapsen !!!!!jälkeläiset!!!!!<<< hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan". 🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Anonyymi kirjoitti:

" 3 §
Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

>>>>>Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat !!!!!!!!hänen lapsensa<<<<!!!! sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

1§ 2mom. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin >>>>lapsi on kuollut, >>tulevat lapsen !!!!!jälkeläiset!!!!!<<< hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Missä näistä pykälistä lukee että serkut ovat perillisasemassa..?
Ei missään...

Lue lisää

Juurikin noita pykäliä vertaamalla sokea Reettakin näkee, että jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. Vain lapsi perii, eikä JÄLKELÄINEN. Serkku olisi se lapsen jälkeläinen, mutta hän ei enää peri.

Mitä tarkoittaakaan lain sanat "muut eivät saa periä"?

Perintökaaressa siis määritellään tarkasti, mihin jälkeläiseen perimisoikeus loppuu ja kenellä on oikeus periä.

"5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.".

Kun nyt luetaan lakia oikein, niin näemme kaikki täydellisen esteen sille, että serkut tai jopa pikkuserkut perisivät: on täysin rajattu mihin asti perimysjärjestys ulottuu vaikka sukulaisuussuhde olisikin olemassa. Kaukaisimmat sukulaiset, jotka mainitaan perintökaaren luvussa, ovat isovanhempien lapset.

Vain isovanhempien lapset eli vainajan sedät, enot ja tädit voivat periä, koska muita sukulaisia ei mainita. Ja muut eivät saa periä.

Ovat, kute tekin, koska tulkitsette lakia ja sen 2lku 5§ väärin.

"Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.", eli te tulkitsette tämän näin, "muut sukulaiset kuin edellä olevat ei saa periä.

Sinällään ei iso virhe, mutta vääristää omat ajatukset ajatteleen väärin.

Koska kyseinen kohta tarkoittaa testamentti perimistä, muttei vääristä 1, 2 ja 3§ joka karkeasti menee näin "kaikki jotka ovat jälkeläisiä saman sukupuun alla perivät edeltäjänsä", lailla on vain täsmennetty kuinka voi periä.

Mutta kerro sinä, VOIKO POJANPOIKA PERIÄ ISOISÄNSÄ ??

Koska vsltio tienaa.

Viime vai milllä aika välillä se nyt oli, en muista, niin vsltio tienasi perinnöillä 44,5 MILJOONAA euroa ja isoin kerta potti oli yli NELJÄTOISTA MILJOONAA.

Tämä seuraava ruikkuli on linkistäsi ja keskellä lainattua suluissa on meikän.
Mutta vastaa nyt edes kerrankin kysymääni ja jos jätätte vastaamatta, niin osoitatte meikän olevan oikeassa.

Perimysjärjestys
Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden. Perinnönjättäjä voi muuttaa laissa säädettyä perimysjärjestystä tekemällä testamentin.

Tällä kohtaa heti virhe: "Jos perittävällä ei ole lapsia tai lasten jälkeläisiä (jos ei ole lapsia, ei voi olla lapsen jälkeläisiäkään) eikä myöskään aviopuolisoa, perillisiä ovat perittävän omat vanhemmat. Kumpikin vanhemmista saa puolet perinnöstä".
Pitäisi olla näin jos perittävän lapsi on kuollut, perii lapsen jälkeläinen ja jos taas ei ole lapsia, perii perittävän vanhemmat.

Tässä toinen virhe. "Jos elossa ei ole perittävän vanhempia eikä sisaruksia tai näiden lapsia, menee perintö isovanhemmille. Jos heistä joku on kuollut ennen perittävää, menee tämän osuus perinnöstä hänen lapsilleen eli perinnönjättäjän tädeille, sedille ja enoille".

Eli tämä edellyttää sitä, ettei enoilla, tädeillä ja sedillä EI OLE LAPSIA eli oletetaan heidät lapsettomiksi, mutta mitä jos niitä onkin?

Kerroppa sinä meikääkin viisaampana miten menee jos on lapsi, enolla, sedällä tai tädillä?

Anonyymi kirjoitti:

Ovat, kute tekin, koska tulkitsette lakia ja sen 2lku 5§ väärin.

"Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.", eli te tulkitsette tämän näin, "muut sukulaiset kuin edellä olevat ei saa periä.

Sinällään ei iso virhe, mutta vääristää omat ajatukset ajatteleen väärin.

Koska kyseinen kohta tarkoittaa testamentti perimistä, muttei vääristä 1, 2 ja 3§ joka karkeasti menee näin "kaikki jotka ovat jälkeläisiä saman sukupuun alla perivät edeltäjänsä", lailla on vain täsmennetty kuinka voi periä.

Mutta kerro sinä, VOIKO POJANPOIKA PERIÄ ISOISÄNSÄ ??

Lue lisää

"Mutta kerro sinä, VOIKO POJANPOIKA PERIÄ ISOISÄNSÄ ??"

Kyseessähän on rintaperillinen, joten totta kai pojanpoika voi saada perimysaseman ja tietenkin jopa oikeuden lakiosavaateeseen.

Hyvä että osasit kysyä, kysy vain jatkossakin, ellet itse tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

Koska vsltio tienaa.

Viime vai milllä aika välillä se nyt oli, en muista, niin vsltio tienasi perinnöillä 44,5 MILJOONAA euroa ja isoin kerta potti oli yli NELJÄTOISTA MILJOONAA.

Tämä seuraava ruikkuli on linkistäsi ja keskellä lainattua suluissa on meikän.
Mutta vastaa nyt edes kerrankin kysymääni ja jos jätätte vastaamatta, niin osoitatte meikän olevan oikeassa.

Perimysjärjestys
Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden. Perinnönjättäjä voi muuttaa laissa säädettyä perimysjärjestystä tekemällä testamentin.

Tällä kohtaa heti virhe: "Jos perittävällä ei ole lapsia tai lasten jälkeläisiä (jos ei ole lapsia, ei voi olla lapsen jälkeläisiäkään) eikä myöskään aviopuolisoa, perillisiä ovat perittävän omat vanhemmat. Kumpikin vanhemmista saa puolet perinnöstä".
Pitäisi olla näin jos perittävän lapsi on kuollut, perii lapsen jälkeläinen ja jos taas ei ole lapsia, perii perittävän vanhemmat.

Tässä toinen virhe. "Jos elossa ei ole perittävän vanhempia eikä sisaruksia tai näiden lapsia, menee perintö isovanhemmille. Jos heistä joku on kuollut ennen perittävää, menee tämän osuus perinnöstä hänen lapsilleen eli perinnönjättäjän tädeille, sedille ja enoille".

Eli tämä edellyttää sitä, ettei enoilla, tädeillä ja sedillä EI OLE LAPSIA eli oletetaan heidät lapsettomiksi, mutta mitä jos niitä onkin?

Kerroppa sinä meikääkin viisaampana miten menee jos on lapsi, enolla, sedällä tai tädillä?

Lue lisää

Lisään omaani, kun enon, tädin tai sedän lapsi ON ELOSSA, mutta lapsen vanhempi (eno, setä tai täti on kuollut, NIIN KATKEAAKO PERIMINEN ??

Vaiko mennäänkö kuin ensimmäisessä pykälässä on, eli "Milloin lapsi (eno, setä tai täti, eli perittävän isovanhemman lapsi) on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Huomaatteko muuten lain 2§ oletetaan perittävän olevan omien vanhempiensa lapsi, eli sedälle, tädille ja enolle SERKKU ja taas enon, sedän ja tädin lapset ovat täysiä serkkuja isänsä/äitinsä lapsi heidän sisarten lapsille.

Anonyymi kirjoitti:

Koska vsltio tienaa.

Viime vai milllä aika välillä se nyt oli, en muista, niin vsltio tienasi perinnöillä 44,5 MILJOONAA euroa ja isoin kerta potti oli yli NELJÄTOISTA MILJOONAA.

Tämä seuraava ruikkuli on linkistäsi ja keskellä lainattua suluissa on meikän.
Mutta vastaa nyt edes kerrankin kysymääni ja jos jätätte vastaamatta, niin osoitatte meikän olevan oikeassa.

Perimysjärjestys
Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden. Perinnönjättäjä voi muuttaa laissa säädettyä perimysjärjestystä tekemällä testamentin.

Tällä kohtaa heti virhe: "Jos perittävällä ei ole lapsia tai lasten jälkeläisiä (jos ei ole lapsia, ei voi olla lapsen jälkeläisiäkään) eikä myöskään aviopuolisoa, perillisiä ovat perittävän omat vanhemmat. Kumpikin vanhemmista saa puolet perinnöstä".
Pitäisi olla näin jos perittävän lapsi on kuollut, perii lapsen jälkeläinen ja jos taas ei ole lapsia, perii perittävän vanhemmat.

Tässä toinen virhe. "Jos elossa ei ole perittävän vanhempia eikä sisaruksia tai näiden lapsia, menee perintö isovanhemmille. Jos heistä joku on kuollut ennen perittävää, menee tämän osuus perinnöstä hänen lapsilleen eli perinnönjättäjän tädeille, sedille ja enoille".

Eli tämä edellyttää sitä, ettei enoilla, tädeillä ja sedillä EI OLE LAPSIA eli oletetaan heidät lapsettomiksi, mutta mitä jos niitä onkin?

Kerroppa sinä meikääkin viisaampana miten menee jos on lapsi, enolla, sedällä tai tädillä?

Lue lisää

Jollei kuolleilla sedillä, enoilla tai tädeillä ole lapsia, ei ole ketään perillistä, joka perittävän perinnön voisi ottaa vastaan.

Silloin soveltuu PK 5 luku

"Jollei perillistä ole, menee perintö valtiolle."

Kas!! Taas löytyi tieto lakitekstistä tähänkin vaikeaa ongelmaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta kerro sinä, VOIKO POJANPOIKA PERIÄ ISOISÄNSÄ ??"

Kyseessähän on rintaperillinen, joten totta kai pojanpoika voi saada perimysaseman ja tietenkin jopa oikeuden lakiosavaateeseen.

Hyvä että osasit kysyä, kysy vain jatkossakin, ellet itse tiedä.

Lue lisää

"Kerroppa sinä meikääkin viisaampana miten menee jos on lapsi, enolla, sedällä tai tädillä?"

Me kaikki toki täällä olemme sinua viisaampia.

Enon, sedän ja tädin lapsi on suhteessa perinnön jättäjään serkun asemassa, ja serkut eivät tietenkään peri.

Enon, sedän tai tädin ollessa perillisasemassa hän tietenkin perii sisaruksensa lapsen. Kun aika jättää tästä vainajan enosta, sedästä tai tädistä, perinnön saavat lähinnä hänen omat lapsensa.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään omaani, kun enon, tädin tai sedän lapsi ON ELOSSA, mutta lapsen vanhempi (eno, setä tai täti on kuollut, NIIN KATKEAAKO PERIMINEN ??

Vaiko mennäänkö kuin ensimmäisessä pykälässä on, eli "Milloin lapsi (eno, setä tai täti, eli perittävän isovanhemman lapsi) on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Huomaatteko muuten lain 2§ oletetaan perittävän olevan omien vanhempiensa lapsi, eli sedälle, tädille ja enolle SERKKU ja taas enon, sedän ja tädin lapset ovat täysiä serkkuja isänsä/äitinsä lapsi heidän sisarten lapsille.

Lue lisää

"Lisään omaani, kun enon, tädin tai sedän lapsi ON ELOSSA, mutta lapsen vanhempi (eno, setä tai täti on kuollut, NIIN KATKEAAKO PERIMINEN ??"

Kyllä katkeaa, koska vainajan lähimmät perilliset olisivat serkun asemassa, ja serkut eivät peri. Perintö menee valtiolle ilman testamenttia.

Minkä vuoksi? Koska kaukaisimmat sukulaiset, jotka mainitaan perintökaaren luvussa, ovat isovanhempien lapset. Ja muut kuin luvussa mainitut eivät saa periä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tarkoittaakaan lain sanat "muut eivät saa periä"?

Perintökaaressa siis määritellään tarkasti, mihin jälkeläiseen perimisoikeus loppuu ja kenellä on oikeus periä.

"5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.".

Kun nyt luetaan lakia oikein, niin näemme kaikki täydellisen esteen sille, että serkut tai jopa pikkuserkut perisivät: on täysin rajattu mihin asti perimysjärjestys ulottuu vaikka sukulaisuussuhde olisikin olemassa. Kaukaisimmat sukulaiset, jotka mainitaan perintökaaren luvussa, ovat isovanhempien lapset.

Vain isovanhempien lapset eli vainajan sedät, enot ja tädit voivat periä, koska muita sukulaisia ei mainita. Ja muut eivät saa periä.

Lue lisää

Aaivaan oikein, MUUT, kuin edellä 1, 2 ja 3§ oleva tSUKULAISET eivät saa periä

Ylläviitattuna, niin kerro, mitä sukulaisuutta kahden sisaruksen lapset ovat toisilleen ja sisarusten lasten lapset toisilleen eli heidän, viimeisimpien on siis isoisovanhempia jeidän vanhempiensa vanhempien vanhemmat siis.

Eli he ovat siis vanhempien lasten jälkeläisiä..

Huomaathan, että 1§ sanotaan, "Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Paino sanalle JÄLKELÄI S E T.

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta kerro sinä, VOIKO POJANPOIKA PERIÄ ISOISÄNSÄ ??"

Kyseessähän on rintaperillinen, joten totta kai pojanpoika voi saada perimysaseman ja tietenkin jopa oikeuden lakiosavaateeseen.

Hyvä että osasit kysyä, kysy vain jatkossakin, ellet itse tiedä.

Lue lisää

No kun isovanhempi perisi perillisittä kuolleen lspsen lapsen, mutta ei ole elossa ja hänen lapsensa on kuollut, niin periikö tällöin isovanhemman lapsen lapsi?

Anonyymi kirjoitti:

Aaivaan oikein, MUUT, kuin edellä 1, 2 ja 3§ oleva tSUKULAISET eivät saa periä

Ylläviitattuna, niin kerro, mitä sukulaisuutta kahden sisaruksen lapset ovat toisilleen ja sisarusten lasten lapset toisilleen eli heidän, viimeisimpien on siis isoisovanhempia jeidän vanhempiensa vanhempien vanhemmat siis.

Eli he ovat siis vanhempien lasten jälkeläisiä..

Huomaathan, että 1§ sanotaan, "Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Paino sanalle JÄLKELÄI S E T.

Lue lisää

>>>Huomaathan, että 1§ sanotaan, "Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Huomaathan sinä, että PK 2:1 sanotaan: "LÄHINNÄ saavat perinnön rintaperilliset."

Milloin lapsi, eli R I N T A P E R I L L I N E N on kuollut, tulevat lapsen eli R I N T A P E R I L L I S E N jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

Mistään muista jälkeläisistä laki ei puhu mitään PK 2:1:ssä kuin rintaperillisistä. He ovat perittävää L Ä H I N N Ä olevia perillisiä. Serkut eivät koskaan ole rintaperillisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Jollei kuolleilla sedillä, enoilla tai tädeillä ole lapsia, ei ole ketään perillistä, joka perittävän perinnön voisi ottaa vastaan.

Silloin soveltuu PK 5 luku

"Jollei perillistä ole, menee perintö valtiolle."

Kas!! Taas löytyi tieto lakitekstistä tähänkin vaikeaa ongelmaan.

Lue lisää

Eihän siimä niin lue, tarkistappa sinä se lukemasi ymmärtäminen, vaan lukee tasan tarkkaan näin: "5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa peri".

Eli luettuna ilman testamenttia ei muut voi periä kuin tässä luvussa mainitut sukulaiset

Anonyymi kirjoitti:

"Kerroppa sinä meikääkin viisaampana miten menee jos on lapsi, enolla, sedällä tai tädillä?"

Me kaikki toki täällä olemme sinua viisaampia.

Enon, sedän ja tädin lapsi on suhteessa perinnön jättäjään serkun asemassa, ja serkut eivät tietenkään peri.

Enon, sedän tai tädin ollessa perillisasemassa hän tietenkin perii sisaruksensa lapsen. Kun aika jättää tästä vainajan enosta, sedästä tai tädistä, perinnön saavat lähinnä hänen omat lapsensa.

Lue lisää

Huomioitko ollenkaan 1§ sanamuotoja jotka ovat nämä, "Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan", nii kerro mitä nuo sanat merkitsee eli jos lapsen vanhempien vanhemmat on kuolleet ja lapsen vanhemmat myös, niin onko tuo oman vanhempansa sijaantulo perimään, niin voimassa?

Anonyymi kirjoitti:

"Lisään omaani, kun enon, tädin tai sedän lapsi ON ELOSSA, mutta lapsen vanhempi (eno, setä tai täti on kuollut, NIIN KATKEAAKO PERIMINEN ??"

Kyllä katkeaa, koska vainajan lähimmät perilliset olisivat serkun asemassa, ja serkut eivät peri. Perintö menee valtiolle ilman testamenttia.

Minkä vuoksi? Koska kaukaisimmat sukulaiset, jotka mainitaan perintökaaren luvussa, ovat isovanhempien lapset. Ja muut kuin luvussa mainitut eivät saa periä.

Lue lisää

Lukisitko 1§ uudelleen, MITÄ JA MIkÄ on sijaantulo perimään?

Onko se oikeus periä se mikä olisi hänen vanhemmilleen tullut perintönä ja se jatkuu myös hänen jälkeläisilleen ???

Anonyymi kirjoitti:

Huomioitko ollenkaan 1§ sanamuotoja jotka ovat nämä, "Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan", nii kerro mitä nuo sanat merkitsee eli jos lapsen vanhempien vanhemmat on kuolleet ja lapsen vanhemmat myös, niin onko tuo oman vanhempansa sijaantulo perimään, niin voimassa?

Lue lisää

"No kun isovanhempi perisi perillisittä kuolleen lspsen lapsen, mutta ei ole elossa ja hänen lapsensa on kuollut, niin periikö tällöin isovanhemman lapsen lapsi?"

Isovanhempi on siis kuollut, eikä peri mitään. Lapsi eli vainajan eno, setä tai täti perisi muutoin, mutta hänkin on kuollut - hänkään ei peri. Tähän loppuu sijaantulo eli serkut eivät peri.

Miksi? Koska muut eivät peri, ja isovanhempien lapset ovat etäisimmät perilliset. Heidän jälkeensä tulee valtio.

Anonyymi kirjoitti:

"Lisään omaani, kun enon, tädin tai sedän lapsi ON ELOSSA, mutta lapsen vanhempi (eno, setä tai täti on kuollut, NIIN KATKEAAKO PERIMINEN ??"

Kyllä katkeaa, koska vainajan lähimmät perilliset olisivat serkun asemassa, ja serkut eivät peri. Perintö menee valtiolle ilman testamenttia.

Minkä vuoksi? Koska kaukaisimmat sukulaiset, jotka mainitaan perintökaaren luvussa, ovat isovanhempien lapset. Ja muut kuin luvussa mainitut eivät saa periä.

Lue lisää

Lainaan vain parhaimman pöljyyden,

"Minkä vuoksi? Koska kaukaisimmat sukulaiset, jotka mainitaan perintökaaren luvussa, ovat isovanhempien lapset. Ja muut kuin luvussa mainitut eivät saa periä".

Mutta kun luvussa yksi § sanotaan juurkin, että jos isovanhempien lapsi (setä, täti,eno) onkin kuollut, tulee hänen sijaansa perimään sen mikä hänen vanhempansa olisi saanut ja sijaantulijan jälkeläiset sitten, eli niin kauan kuin noita jälkeläisiä on.

Niin kerro nyt ihmeessä mitenkä se 5§ vaikuttaa JO luvussa OLEVAN oikeuteen periä oman vanhempansa sijaantulijana, ei mielestäni mitenkään.


T. PROFESSIONAL of the WORD'S and LAW, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

"No kun isovanhempi perisi perillisittä kuolleen lspsen lapsen, mutta ei ole elossa ja hänen lapsensa on kuollut, niin periikö tällöin isovanhemman lapsen lapsi?"

Isovanhempi on siis kuollut, eikä peri mitään. Lapsi eli vainajan eno, setä tai täti perisi muutoin, mutta hänkin on kuollut - hänkään ei peri. Tähän loppuu sijaantulo eli serkut eivät peri.

Miksi? Koska muut eivät peri, ja isovanhempien lapset ovat etäisimmät perilliset. Heidän jälkeensä tulee valtio.

Lue lisää

Lainaan taas pöljimmän.

"Miksi? Koska muut eivät peri, ja isovanhempien lapset ovat etäisimmät perilliset. Heidän jälkeensä tulee valtio"

Kuinka niin? 3§ on selkeästi, että jos isovanhempi on kuollut menee perintö hänen lapsilleen eli 1§ ja jossa lukee,"MILLOIN LAPSI (eli isovanhemmat ovat vanhempia tuolle ( koska 2§ käsitellään lastenlasta)) ja isovanhempien lapsi on siis 2§ perittävälle setä, eno tai täti, eli siis he ovat isovanhempien lapsi ja täten rintaperillisiä eli 1§ mainittu lapsi ja jonka sijaan tulee rintaperillisoikeudella taas hänen lapsensa sen mikä olisi tullut hänen vanhemmslleen.

MIKÄ IHME TÄSSÄ ASIASSA ON NIIN VAIKEA YMMÄRTÄÄ, ETTÄ PERINTÖKAARI TAVALLAAN TEKEE KEHÄN, ELI PALAA 3§ TAKASIN 1§??

Tästäkin ihan turhasti väännetään niin vitun pitkä ketju ettei päätä häntää ole.

Ettekö te oikeastikkaan ymmärrä kuinka on kirjoitettu vaiko mistä oikeasti on kyse?

Sekö ettei ymmärrettäisi kuinka valtio ryöstää perintöjä perimiseen oikeutetuilta??


T. PROFESSIONAL of the WORD'S and LAW, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

>>>Huomaathan, että 1§ sanotaan, "Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Huomaathan sinä, että PK 2:1 sanotaan: "LÄHINNÄ saavat perinnön rintaperilliset."

Milloin lapsi, eli R I N T A P E R I L L I N E N on kuollut, tulevat lapsen eli R I N T A P E R I L L I S E N jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

Mistään muista jälkeläisistä laki ei puhu mitään PK 2:1:ssä kuin rintaperillisistä. He ovat perittävää L Ä H I N N Ä olevia perillisiä. Serkut eivät koskaan ole rintaperillisiä.

Lue lisää

Kysytäänpä pölöhö-kustaalta.

Onko perintökaaren 3§ mainitulla isovanhemmalla rintaperillinen eli 1§ mainittu lapsi?

Jos on, periikö hän RINTAPERILLISENÄ oman vanhempansa, KYLLÄ VAI EI ?

Anonyymi kirjoitti:

>>>Huomaathan, että 1§ sanotaan, "Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Huomaathan sinä, että PK 2:1 sanotaan: "LÄHINNÄ saavat perinnön rintaperilliset."

Milloin lapsi, eli R I N T A P E R I L L I N E N on kuollut, tulevat lapsen eli R I N T A P E R I L L I S E N jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

Mistään muista jälkeläisistä laki ei puhu mitään PK 2:1:ssä kuin rintaperillisistä. He ovat perittävää L Ä H I N N Ä olevia perillisiä. Serkut eivät koskaan ole rintaperillisiä.

Lue lisää

Aaivan oikein, ei olekkaan, kuin vaan että jos se ja se on kuollut, perii vanhemmat, eli jos perillisttä oleva kuolee, niin hänet perii vanhemmat, JOS ELOSSA JA JOLLEI OLE, PERII PERITTÄVÄN sisaret.

Jollei noitakaan ole, perii ISOVANHEMMAT eli perittävän enojen, setien ja tätien vanhemmat eli PERII MUUTKIN kuin vain ja ainosstaan rintaperilliset.

Niin kerroppa nyt miten satunne jatkuu.


T. PROFESSIONAL of the WORD'S and LAW, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Kysytäänpä pölöhö-kustaalta.

Onko perintökaaren 3§ mainitulla isovanhemmalla rintaperillinen eli 1§ mainittu lapsi?

Jos on, periikö hän RINTAPERILLISENÄ oman vanhempansa, KYLLÄ VAI EI ?

Lue lisää

"Onko perintökaaren 3§ mainitulla isovanhemmalla rintaperillinen"

Rintaperillinen on vain perittävän lapsi ja näiden mahdollinen jälkeläinen sijaantulijana. PK 2:3 mukaan isovanhempi voi olla perittävän perillinen, kun saman luvun 1 § ja 2 § maukaisia perillisiä ei ole elossa perittävän kuollessa.

"Jos on, periikö hän RINTAPERILLISENÄ oman vanhempansa, KYLLÄ VAI EI ?"

Niin kuin edellä vastasin, rintaperillistä ei ole, kun isovanhempi on perillisen asemassa.

Tule koettamaan kännykällä kirjoittaan, äläkä huutele siellä läppärin/pc:n näppäimistöllä kirjoittamalla ja tee se kännyllä kirjoittamalla parissa kolmessa minuutissa per viesti × 5

Koetappa vaan mongertaa ihan itse.

Hieno keino tuo häviöllä olevien vastaanväittäjien keino yrittää halventtaa oikeammassa olevaa.

Kuitenkin jo yleissivistystä pitäisi olla tietää, että omaisuus menee leskelle. Toissijaisten perillisten oikeus lesken kuoltua puolikkaaseen kuolinpesän omaisuudesta olisi hyvä lisä tietoon.

>>> Menisin vaikka pankkini lakimieheltä ennemmin kysymään kuin näiltä sivuilta.

Tuo on ihan totta.

Mutta.. lähes kaikissa tapauksissa kysyjä saa oikean vastauksen pääosiltaan, joissakin yksityiskohdissa saattaa usein olla näkemyseroja. Kysyjän ongelma tietenkin on erottaa oikea vastaus väärästä, jos kiistaa asiasta on.

Suurin ongelma on siinä, että nimimerkki "Predecessor of law.." säätää lähes joka avauksessa, ja hän on oikeassa kuin seisova kello. Hänen vastauksensa kannattaa ohittaa täydellisesti ja aina, sillä hän ei ole käynyt mitään kouluja. Hän on entinen jankuttava metsäkoneyrittäjä, jossa ammatissa hän on ollut ihan ok. Laista ja oikeudesta hän ymmärtää saman kuin sika helmistä, ja hän vihaa lakia, oikeutta ja juristeja.

Anonyymi kirjoitti:

Kuitenkin jo yleissivistystä pitäisi olla tietää, että omaisuus menee leskelle. Toissijaisten perillisten oikeus lesken kuoltua puolikkaaseen kuolinpesän omaisuudesta olisi hyvä lisä tietoon.

Lue lisää

Huomaathan, että sen takia on keksitty privilegi, eli leski kyllä saisi, mutta leski voi kieltäytyä antamasta tasinkoa, joten perilliset tulevat eri asemaan ja joka taasen on perustuslain saman arvoisuuden kanssa ristiriidassa.

Laki on tehty niin, että oikeasti et saa/ saisi mitään omistaa eli elämäsi aikana oikeammin maksat veroa 120%.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Menisin vaikka pankkini lakimieheltä ennemmin kysymään kuin näiltä sivuilta.

Tuo on ihan totta.

Mutta.. lähes kaikissa tapauksissa kysyjä saa oikean vastauksen pääosiltaan, joissakin yksityiskohdissa saattaa usein olla näkemyseroja. Kysyjän ongelma tietenkin on erottaa oikea vastaus väärästä, jos kiistaa asiasta on.

Suurin ongelma on siinä, että nimimerkki "Predecessor of law.." säätää lähes joka avauksessa, ja hän on oikeassa kuin seisova kello. Hänen vastauksensa kannattaa ohittaa täydellisesti ja aina, sillä hän ei ole käynyt mitään kouluja. Hän on entinen jankuttava metsäkoneyrittäjä, jossa ammatissa hän on ollut ihan ok. Laista ja oikeudesta hän ymmärtää saman kuin sika helmistä, ja hän vihaa lakia, oikeutta ja juristeja.

Lue lisää

Voi voi, taasko 20 veellä seisoo?

Älä nyt kovin täällä esittele, lukijat kun jo oksentaa pelkästä vihjauksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kuitenkin jo yleissivistystä pitäisi olla tietää, että omaisuus menee leskelle. Toissijaisten perillisten oikeus lesken kuoltua puolikkaaseen kuolinpesän omaisuudesta olisi hyvä lisä tietoon.

Lue lisää

Tässpä on, tärkein nuolitettu.

"saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, >>>mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä<<<". Tässä säädetään toisin, "2 §
Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä".

Eli tuo loppu tarkoittaa sitä, että, ei ole merkitystä oliko aiemmin kuolleen pesä suurempi/pienempi taikka sisältyikö avio-oikeuden piiristä pois luettavaa omaisuutta on se katsottava jälimmäisen kuoltua, niin yhteisenpesän puolikkaaksi.

Ihan ymmärrettävää tekstiä.

Anonyymi kirjoitti:

Tässpä on, tärkein nuolitettu.

"saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, >>>mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä<<<". Tässä säädetään toisin, "2 §
Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä".

Eli tuo loppu tarkoittaa sitä, että, ei ole merkitystä oliko aiemmin kuolleen pesä suurempi/pienempi taikka sisältyikö avio-oikeuden piiristä pois luettavaa omaisuutta on se katsottava jälimmäisen kuoltua, niin yhteisenpesän puolikkaaksi.

Ihan ymmärrettävää tekstiä.

Lue lisää

Jos eloon jääneen puolison omaisuus on suurempi jostain syystä, niin hän voi antaa pesään tasinkona sen mitä haluaa tai olla antamatta mitään,

Anonyymi kirjoitti:

Jos eloon jääneen puolison omaisuus on suurempi jostain syystä, niin hän voi antaa pesään tasinkona sen mitä haluaa tai olla antamatta mitään,

Ei, vaan etkö lukenut.

Jos edesmenneen kuolinpesä on suurempi tai pienempi tai ei sisällä avio-oikeuden alaista omaisuutta, on katsottava puolikkaaksi myöhemmin kuolleen pesästä, eli privilegi kumoutuu, eli aiemmin kuolleen perillisten ei tarvitse suorittaa toisille perijöille tasinkoa, koska privilegi on vain lesken oikeus, ei perijöitten.

Leski saa edesmenneen omaisuuden ainoastaan vain hallintaansa, EI omistukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Huomaathan, että sen takia on keksitty privilegi, eli leski kyllä saisi, mutta leski voi kieltäytyä antamasta tasinkoa, joten perilliset tulevat eri asemaan ja joka taasen on perustuslain saman arvoisuuden kanssa ristiriidassa.

Laki on tehty niin, että oikeasti et saa/ saisi mitään omistaa eli elämäsi aikana oikeammin maksat veroa 120%.

Lue lisää

Mitä perustuslaki tähän kuuluu?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä perustuslaki tähän kuuluu?

Voi herran jumala, oletteko te lakia lukenut ollenkaan?

Lue perustuslan 6§, jos muistin pykälän oikein.


T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Etkö usko lakia?

Lapsettoman avioparin eloonjäänyt ei peri, jo siksikin, koska omaisuus mikä aiemmin kuolleelle kuului, menee hänet perimään oikeutetuille kun leski kuolee.

Jos perisi, se tulisi oleen lesken OMAISUUTTA, mutta näinhän ei ole.

Ette taida ymmärtää perintökaaresta yhtään mitään, joten en tästä asiasta ainakaa teidänkaltaisten kanssa enään kirjoita

Et taida ymmärtää perintökaaresta yhtään mitään, joten en tästä asiasta ainakaa sunkaltaisten kanssa enään kirjota.

Miksi moderoija lainasi vain yhden osan ?

Etkö kehtaa olla väärässä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi moderoija lainasi vain yhden osan ?

Etkö kehtaa olla väärässä.

Joko palkkanne nousi tarpeeksi vai saammeko millään keinoin viestien määrän lisääntymään, vaikkapa yli 300 ??

Voitko esittää miksi ei ole kuin olen ilmaissut, esitä tulkisettomat lait ja kohdat, perustele esittämäsi lait ja kohdat.

Kiitokset vaivan näöstä ja jäämme odottamaan.

Kun kymmenen vuotta kulunut, emme enään odota.

Anonyymi kirjoitti:

Voitko esittää miksi ei ole kuin olen ilmaissut, esitä tulkisettomat lait ja kohdat, perustele esittämäsi lait ja kohdat.

Kiitokset vaivan näöstä ja jäämme odottamaan.

Kun kymmenen vuotta kulunut, emme enään odota.

Lue lisää

Löpötille on turha vastata mitään, kun kaikki kääntyy aina perustuslakiin.

Valtio alue on jakamaton.

Mitä sanoit tuosta kunnasta?

Etkö löytänyt oikeaa vastausta edeltä, kun et tiedä asiasta?

Leski on elossa oleva lähin omainen ja sukulainen. Omaisuus siis menee hänelle.

Anonyymi kirjoitti:

Leski on elossa oleva lähin omainen ja sukulainen. Omaisuus siis menee hänelle.

Ai leski on myös lähin sukulainen. Sitä en itse tiennyt.

Anonyymi kirjoitti:

Ai leski on myös lähin sukulainen. Sitä en itse tiennyt.

Yleensä aviopuoliso on lähin sukulainen, jos sellainen on siunaantunut avioliiton myötä.

Anonyymi kirjoitti:

Yleensä aviopuoliso on lähin sukulainen, jos sellainen on siunaantunut avioliiton myötä.

Ei puoliso ole yleensä sukulainen, koska läheiset sukulaiset eivät saa mennä naimisiin Suomessa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei puoliso ole yleensä sukulainen, koska läheiset sukulaiset eivät saa mennä naimisiin Suomessa.

Heh.. eipä enään tarvitse, kun lapset saavat enoja ja setiä.
Viikon paras :)

Anonyymi kirjoitti:

Yleensä aviopuoliso on lähin sukulainen, jos sellainen on siunaantunut avioliiton myötä.

Kerro vielä tuosta. Voiko sukulaisuuden myös ostaa?

Anonyymi kirjoitti:

Kerro vielä tuosta. Voiko sukulaisuuden myös ostaa?

Toisilleen sukua olevia henkilöitä kutsutaan sukulaisiksi. Samaan sukuun kuuluvilla henkilöillä on yhteisiä esivanhempia tai he ovat tulleet sukuun avioliiton tai adoption kautta.
-Wikipedia

Anonyymi kirjoitti:

Kerro vielä tuosta. Voiko sukulaisuuden myös ostaa?

Myötäjäisistä säädettiin vuoden 1734 lain naimakaaren 16. luvussa, ja laki koski sellaisia avioliittoja, jotka oli solmittu ennen 1. tammikuuta 1930, jolloin vuoden 1929 avioliittolaki tuli voimaan. Myötäjäisiksi sanottiin laissa sitä omaisuutta, joka annettiin lapsille taikka muille perillisille etenevässä polvessa heidän mennessään avioliittoon taikka erotessaan vanhempiensa kodista, nautittavaksi antajan elinaikana, mutta palautettavaksi antajan pesään tämän kuoltua.
//
Suomessa tyypillisimmin myötäjäisinä on annettu lehmä. Myötäjäisten katsottiin olevan ennakkoperintöä, jolloin naispuolisten perijöiden perintö-oikeus on tullut katetuksi myötäjäisillä.

Vielä 1950-luvun Suomessa tyypillisiä myötäjäisiä olivat liinavaatteet eli kapiot. Morsiamen piti ommella itselleen kapioita.
Wikipedia
Avioliittomaksut kuten myötäjäiset ja morsiuslunnaat ovat yhä käytössä 75 prosentissa maailman maista. Morsiuslunnaissa sulhanen yksin tai perheensä kanssa suorittaa naimisiinmenon yhteydessä maksun morsiamen perheelle esimerkiksi karjan, rahan, hyödykkeiden tai muiden arvoesineiden muodossa.
Labore.fi

Anonyymi kirjoitti:

Toisilleen sukua olevia henkilöitä kutsutaan sukulaisiksi. Samaan sukuun kuuluvilla henkilöillä on yhteisiä esivanhempia tai he ovat tulleet sukuun avioliiton tai adoption kautta.
-Wikipedia

Lue lisää

Olen luullut aina, siis aina, että toisilleen sukua olevia henkilöitä kutsutaan sukulaisiksi. Näköjään myös sukuun muuten tulleet voivat olla sukulaisia, vaikka eivät olisikaan "verisukulaisia".

Mitenkähän perintökaari suhtautuu asiaa?

Anonyymi kirjoitti:

Olen luullut aina, siis aina, että toisilleen sukua olevia henkilöitä kutsutaan sukulaisiksi. Näköjään myös sukuun muuten tulleet voivat olla sukulaisia, vaikka eivät olisikaan "verisukulaisia".

Mitenkähän perintökaari suhtautuu asiaa?

Lue lisää

Ei kai nyt Perintökaaren pidä suhtautua mitenkään esimerkiksi puutteeseen tiedoissa (si).

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai nyt Perintökaaren pidä suhtautua mitenkään esimerkiksi puutteeseen tiedoissa (si).

No kun tämä juttu toimii otsikolla perintö ja testamentti.

Anonyymi kirjoitti:

No kun tämä juttu toimii otsikolla perintö ja testamentti.

Siitä kertoo Perintökaari ja Avioliittolain pykälät.

Anonyymi kirjoitti:

Siitä kertoo Perintökaari ja Avioliittolain pykälät.

Onko siellä leski sukulainen?

Anonyymi kirjoitti:

Onko siellä leski sukulainen?

Tietenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Onko siellä leski sukulainen?

Käly on yleisimmin puolison sisar, mutta myös veljen vaimo tai puolison veljen vaimo. Sanalla viitataan pojan vaimoon tai tyttären naispuoliseen puolisoon.
ESS

Leski on siis aloittajan käly.

Anonyymi kirjoitti:

Tietenkin.

Onko tuolla perintökaaren kohdalla numeroa?

Anonyymi kirjoitti:

Onko tuolla perintökaaren kohdalla numeroa?

Ei tehdä siitä numeroa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tehdä siitä numeroa.

Keksit asian siis omasta päästäsi.

Anonyymi kirjoitti:

Keksit asian siis omasta päästäsi.

Minkä asian? Itse keksit numeroita. Kuka niitä tarvitsee?

Anonyymi kirjoitti:

Onko siellä leski sukulainen?

Perintökaaressa sukulaisten perintöoikeudesta säädetään 2 luvussa. Sen sijaan aviopuolison perintöoikeudesta säädetään 3 luvussa. Leski ei siten ole sukulainen.

Anonyymi kirjoitti:

Olen luullut aina, siis aina, että toisilleen sukua olevia henkilöitä kutsutaan sukulaisiksi. Näköjään myös sukuun muuten tulleet voivat olla sukulaisia, vaikka eivät olisikaan "verisukulaisia".

Mitenkähän perintökaari suhtautuu asiaa?

Lue lisää

Pk 2Lku 5§ Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.

Eli pakut, pekut, kolut, polut, pälyt, kälyt, kävyt ,vävyt, kutut, hutut, hatut eivät voi perä.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaaressa sukulaisten perintöoikeudesta säädetään 2 luvussa. Sen sijaan aviopuolison perintöoikeudesta säädetään 3 luvussa. Leski ei siten ole sukulainen.

PK 3. Luku 1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaaressa sukulaisten perintöoikeudesta säädetään 2 luvussa. Sen sijaan aviopuolison perintöoikeudesta säädetään 3 luvussa. Leski ei siten ole sukulainen.

Joo, ei ole ajatuksesi mukaan poika, tytär, isä, äiti, vaari ja mummo sukulaisia Perintökaaressa.
2 luku Sukulaisten perintöoikeudesta ei taida sitten sisältää ketään sukulaista.
3 luku Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä . Ketähän tämä sitten sisältää...

Anonyymi kirjoitti:

Minkä asian? Itse keksit numeroita. Kuka niitä tarvitsee?

Eli perintökaaressa leski ei ole sukulainen. Kiitos, näin arvelinkin.

Anonyymi kirjoitti:

Eli perintökaaressa leski ei ole sukulainen. Kiitos, näin arvelinkin.

Tottakai puoliso on lähin sukulainen.
Perintökaaren ilmaisut ovat kuten puoliso, rintaperillinen, vanhemmat isovanhemmat.

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai puoliso on lähin sukulainen.
Perintökaaren ilmaisut ovat kuten puoliso, rintaperillinen, vanhemmat isovanhemmat.

Tässä ei saa kysyä että oletko Löpötti.

Siis lesken pesästä haetaan puolikas edesmenneen puolison veljelle.

Totta ja tarua, vastaukset on edellä.

Leski voi testamentata vain omaansa. Jos lapsettoman avioparin jäljiltä on toissijaisia perillisiä, leski ei voi testamentilla ohittaa toissijaisten perillisten oikeuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Leski voi testamentata vain omaansa. Jos lapsettoman avioparin jäljiltä on toissijaisia perillisiä, leski ei voi testamentilla ohittaa toissijaisten perillisten oikeuksia.

Lue lisää

Leski voi testamentata kuin puolet kaikesta omaisuudesta. Toinen puolisko menee osituksessa toissijaisille perillisille.

Anonyymi kirjoitti:

Leski voi testamentata kuin puolet kaikesta omaisuudesta. Toinen puolisko menee osituksessa toissijaisille perillisille.

Leski voi testamentata osituslaskelman mukaan, avioehto ja nimiperiaate huomioiden. Ositusta sen sijaan ei voi tehdä.

Anonyymi kirjoitti:

Leski voi testamentata osituslaskelman mukaan, avioehto ja nimiperiaate huomioiden. Ositusta sen sijaan ei voi tehdä.

Lapsettoman parin avioehto ei poista puolison perintöoikeutta.
"Kun avioparilla ei ole lapsia, perii leski vainajan koko omaisuuden. Toinen mahdollisuus on se, että vainaja on testamentannut omaisuutensa muulle taholle kuin puolisolleen."
"Avioehdolla ei kuitenkaan ole suurta käytännön vaikutusta silloin, kun pari on lapseton ja leski perii ensiksi kuolleen puolisonsa. Leski perii tilanteessa puolisonsa riippumatta siitä, vallitseeko heidän välillään avioehto. Avioehdolla on sen sijaan vaikutusta silloin, kun perintö on testamentattu muulle taholle kuin leskelle. Tällöin vainajan omaisuus ainoastaan erotetaan lesken omaisuudesta tai suoritetaan ositus avio-oikeuden alaisen omaisuuden osalta. Leski saa mahdollisessa omaisuuden osituksessa hänelle kuuluvan osan vainajan omaisuudesta."

Anonyymi kirjoitti:

Lapsettoman parin avioehto ei poista puolison perintöoikeutta.
"Kun avioparilla ei ole lapsia, perii leski vainajan koko omaisuuden. Toinen mahdollisuus on se, että vainaja on testamentannut omaisuutensa muulle taholle kuin puolisolleen."
"Avioehdolla ei kuitenkaan ole suurta käytännön vaikutusta silloin, kun pari on lapseton ja leski perii ensiksi kuolleen puolisonsa. Leski perii tilanteessa puolisonsa riippumatta siitä, vallitseeko heidän välillään avioehto. Avioehdolla on sen sijaan vaikutusta silloin, kun perintö on testamentattu muulle taholle kuin leskelle. Tällöin vainajan omaisuus ainoastaan erotetaan lesken omaisuudesta tai suoritetaan ositus avio-oikeuden alaisen omaisuuden osalta. Leski saa mahdollisessa omaisuuden osituksessa hänelle kuuluvan osan vainajan omaisuudesta."

Lue lisää

Kyse ei olekaan NYT perintöoikeudesta vaan oikeudesta testamentata.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse ei olekaan NYT perintöoikeudesta vaan oikeudesta testamentata.

Avioehdon olisi siis voinut jättää pois lyhyestä tekstistä selvittämättä sen enempää.
(Kuka nyt sellaista tekee nykyään kuollessa voimassa olevana. Malleissa se jätetään valinnan varaisekseksi. Päinvastoin kovin tehdään testamentteja leskelle joko hallintaan tai kokonaan omaisuuteen.)

Anonyymi kirjoitti:

Avioehdon olisi siis voinut jättää pois lyhyestä tekstistä selvittämättä sen enempää.
(Kuka nyt sellaista tekee nykyään kuollessa voimassa olevana. Malleissa se jätetään valinnan varaisekseksi. Päinvastoin kovin tehdään testamentteja leskelle joko hallintaan tai kokonaan omaisuuteen.)

Lue lisää

Ei sitä mihinkään pois jätetä, varakkaampi leski voi ajatella omia toisijaisia perillisiään, vaatia perinnönjakoa tai laatia osituslaskelman, joka on hänen perillisilleen positiivinen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sitä mihinkään pois jätetä, varakkaampi leski voi ajatella omia toisijaisia perillisiään, vaatia perinnönjakoa tai laatia osituslaskelman, joka on hänen perillisilleen positiivinen.

Lue lisää

KKO Z2025:8

Anonyymi kirjoitti:

KKO Z2025:8

Tässä on pakko saada kysyä että oletko Löpötti.

Anonyymi kirjoitti:

KKO Z2025:8

Tuo Z on LHöpön merkki.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sitä mihinkään pois jätetä, varakkaampi leski voi ajatella omia toisijaisia perillisiään, vaatia perinnönjakoa tai laatia osituslaskelman, joka on hänen perillisilleen positiivinen.

Lue lisää

Ei siihen voi voimassa olematon avioehto vaikuttaa, vaikka leski itsensä vuoksi haluaa erotella omaisuutta toissijaisille perillisille.

Anonyymi kirjoitti:

Ei siihen voi voimassa olematon avioehto vaikuttaa, vaikka leski itsensä vuoksi haluaa erotella omaisuutta toissijaisille perillisille.

Mikä on voimassa olematon avioehto? Ei tässä sellaisista ole keskusteltu...! On puhuttu testamenttioikeudesta.

Avioliitto voi päättyä avioeroon tai toisen kuolemaan ja kummankin varalta voidaan kirjata omat määräykset. Ilman erillistä määräystä avioehto on voimassa avioerotilanteessa taikka avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan.

Avioehdossa voidaan siis määrätä, mitä tapahtuu toisen kuolemassa.

Kaikki edellinen vaikuttaa lesken oikeuksiin ja varsinkin oikeuteen testamentata, vaatia perinnönjakoa ja laatia osituslaskelma, ei kuitenkaan ositusta.

Ymmärrätkö nyt?

Anonyymi kirjoitti:

Tuo Z on LHöpön merkki.

Poista Z saat haettua korkeimman oikeuden päätöksen miten keskinäinen testamentti vaikuttaa toissijaisperillisten oikeuteen.

Korkein oikeus päätti, kuin perintökaaressa onkin, että keskinäinen testamentti EI KUMOA laissa säädettyä toisijaisperillisten oikeutta saada puolet lesken kuolinpesästä lesken edesmentyä, eli laki ja perimysjärjestys on vahvempi kuin testamentti.

Anonyymi kirjoitti:

Poista Z saat haettua korkeimman oikeuden päätöksen miten keskinäinen testamentti vaikuttaa toissijaisperillisten oikeuteen.

Korkein oikeus päätti, kuin perintökaaressa onkin, että keskinäinen testamentti EI KUMOA laissa säädettyä toisijaisperillisten oikeutta saada puolet lesken kuolinpesästä lesken edesmentyä, eli laki ja perimysjärjestys on vahvempi kuin testamentti.

Lue lisää

Oletko Löpötti? Miten se liittyy avaukseen?

Anonyymi kirjoitti:

Poista Z saat haettua korkeimman oikeuden päätöksen miten keskinäinen testamentti vaikuttaa toissijaisperillisten oikeuteen.

Korkein oikeus päätti, kuin perintökaaressa onkin, että keskinäinen testamentti EI KUMOA laissa säädettyä toisijaisperillisten oikeutta saada puolet lesken kuolinpesästä lesken edesmentyä, eli laki ja perimysjärjestys on vahvempi kuin testamentti.

Lue lisää

Niin, korkein oikeus noudatti lakia, sillä perintökaaren (PK) 12 luvun 1 §:ssä säädetään: jos testamentissa on määrätty, että eloonjääneelle puolisolle perillisenä tai yleisjälkisäädöksen saajana tuleva omaisuus on puolison oikeuden lakattua menevä muulle henkilölle, on vastaavasti sovellettava, mitä 3 luvussa on säädetty, jollei testamentista muuta johdu.

Tulkintakysymys koski sitä, että testamentintekijät olivat kirjoittaneet testamenttiinsa sanat, että testamentinsaaja saa "täyden omistusoikeuden". Tällöin jos sanamuodon mukaan testamenttia tulkittaisiin, mainittu PK 12:1 ei soveltuisi tapaukseen eikä siten myöskään PK 3:1.

Korkein oikeus EI päättänyt, että laki on vahvempi kuin testamentti, koska laissa (PK 12:1) säädetään: "jollei testamentista muuta johdu". vaan tässä tapauksessa korkein oikeus tulkitsi testamenttia sen nimenomaisen sanamuodon vastaisesti. Niin noudatettiin perintökaaren 3:1 olevaa jakotapaa eikä testamentin sanamuodon mukaista jakoa.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, korkein oikeus noudatti lakia, sillä perintökaaren (PK) 12 luvun 1 §:ssä säädetään: jos testamentissa on määrätty, että eloonjääneelle puolisolle perillisenä tai yleisjälkisäädöksen saajana tuleva omaisuus on puolison oikeuden lakattua menevä muulle henkilölle, on vastaavasti sovellettava, mitä 3 luvussa on säädetty, jollei testamentista muuta johdu.

Tulkintakysymys koski sitä, että testamentintekijät olivat kirjoittaneet testamenttiinsa sanat, että testamentinsaaja saa "täyden omistusoikeuden". Tällöin jos sanamuodon mukaan testamenttia tulkittaisiin, mainittu PK 12:1 ei soveltuisi tapaukseen eikä siten myöskään PK 3:1.

Korkein oikeus EI päättänyt, että laki on vahvempi kuin testamentti, koska laissa (PK 12:1) säädetään: "jollei testamentista muuta johdu". vaan tässä tapauksessa korkein oikeus tulkitsi testamenttia sen nimenomaisen sanamuodon vastaisesti. Niin noudatettiin perintökaaren 3:1 olevaa jakotapaa eikä testamentin sanamuodon mukaista jakoa.

Lue lisää

Miten se liittyy avaukseen?

Anonyymi kirjoitti:

Miten se liittyy avaukseen?

Avauksessa: "Oletan ettei Untolla ja Mirjalla ollut testamenttia."

Jos kuitenkin keskinäinen testamentti löytyisi, voitaisiin silloinkin noudattaa PK 3:1 jakoa, jos testamentin laatija olisi kömmännyt hommansa.

Anonyymi kirjoitti:

Avauksessa: "Oletan ettei Untolla ja Mirjalla ollut testamenttia."

Jos kuitenkin keskinäinen testamentti löytyisi, voitaisiin silloinkin noudattaa PK 3:1 jakoa, jos testamentin laatija olisi kömmännyt hommansa.

Lue lisää

Tuskin siihen mitään kömmäämistä pitäisi liittyä. Testamentti tulisi sitten tiedoksi aloittajalle.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, korkein oikeus noudatti lakia, sillä perintökaaren (PK) 12 luvun 1 §:ssä säädetään: jos testamentissa on määrätty, että eloonjääneelle puolisolle perillisenä tai yleisjälkisäädöksen saajana tuleva omaisuus on puolison oikeuden lakattua menevä muulle henkilölle, on vastaavasti sovellettava, mitä 3 luvussa on säädetty, jollei testamentista muuta johdu.

Tulkintakysymys koski sitä, että testamentintekijät olivat kirjoittaneet testamenttiinsa sanat, että testamentinsaaja saa "täyden omistusoikeuden". Tällöin jos sanamuodon mukaan testamenttia tulkittaisiin, mainittu PK 12:1 ei soveltuisi tapaukseen eikä siten myöskään PK 3:1.

Korkein oikeus EI päättänyt, että laki on vahvempi kuin testamentti, koska laissa (PK 12:1) säädetään: "jollei testamentista muuta johdu". vaan tässä tapauksessa korkein oikeus tulkitsi testamenttia sen nimenomaisen sanamuodon vastaisesti. Niin noudatettiin perintökaaren 3:1 olevaa jakotapaa eikä testamentin sanamuodon mukaista jakoa.

Lue lisää

Luitko edes päätöstä, vaikuttaa siltä ettet.

A ja B olivat aviopar ja C heidän rintaperillinen, C kuoli A:n jälkeen, mutta ennemmin kuin B ja jos korkeinoikeus olisi pitänyt hovioikeuden päätöksen voimassa olisi ollut niin ettei A:n sisarilla+jälkeläisillä olisi ollut oikeutta perintöön ja jos oikein muistan, oli keskinäinentestamentti omistusoikeutettu.

Nyt korkeinoikeus mielsi, ettei testementilla ollut tarkoitus OHITTAA PERINTÖKAAREN säädäntöä eli versus eloon jääneen testamentti koskien myöskin aiemmin kuolleen omaisuuserää eli ns. testamenttauskielto ja C kuoli rintaperillisittä.

Joten samalla toteutui serkkujen perimisoikeus 🤣🤣

Testamentti kun oli muotoa, eloon jäänyt perii, kun eloon jäänyt kuolee, menee perintö hänelle.

Keskinäisellä testamentilla ns. ohitettiin rintaperillisen oikeus määräaikaisesti.

Paljonko oikeastikkin ymmärsitte päätöksestä??

Mene ja tiedä, mutta tekstistänne päätellen aika vähän.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, korkein oikeus noudatti lakia, sillä perintökaaren (PK) 12 luvun 1 §:ssä säädetään: jos testamentissa on määrätty, että eloonjääneelle puolisolle perillisenä tai yleisjälkisäädöksen saajana tuleva omaisuus on puolison oikeuden lakattua menevä muulle henkilölle, on vastaavasti sovellettava, mitä 3 luvussa on säädetty, jollei testamentista muuta johdu.

Tulkintakysymys koski sitä, että testamentintekijät olivat kirjoittaneet testamenttiinsa sanat, että testamentinsaaja saa "täyden omistusoikeuden". Tällöin jos sanamuodon mukaan testamenttia tulkittaisiin, mainittu PK 12:1 ei soveltuisi tapaukseen eikä siten myöskään PK 3:1.

Korkein oikeus EI päättänyt, että laki on vahvempi kuin testamentti, koska laissa (PK 12:1) säädetään: "jollei testamentista muuta johdu". vaan tässä tapauksessa korkein oikeus tulkitsi testamenttia sen nimenomaisen sanamuodon vastaisesti. Niin noudatettiin perintökaaren 3:1 olevaa jakotapaa eikä testamentin sanamuodon mukaista jakoa.

Lue lisää

Korkein oikeus kuunteli testamentin laatijaa todistajana, että on tarkoitettu omaisuuden kuuluvan jäädä vainajan muulle suvulle tilanteessa kuten PK 3. luku 1§ määrää.

Anonyymi kirjoitti:

Avauksessa: "Oletan ettei Untolla ja Mirjalla ollut testamenttia."

Jos kuitenkin keskinäinen testamentti löytyisi, voitaisiin silloinkin noudattaa PK 3:1 jakoa, jos testamentin laatija olisi kömmännyt hommansa.

Lue lisää

Avaus olettaa ja ymmärtää väärin perintökaaren, että kun unto kuolee, niin omaiuus jakaantuu kahtia ja unton veli tulee ns. kuolinpesän osakkaaksi ja aloitus jättää huomioimatta perintökaaren 3lku1§ olevat sanat huomioimatta: "puolet eloonjääneen puolison pesästä, >>mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä"<<<.

2§ kun säädetäänkin toisin, "Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan"

Eli tarkoittaa sitä, ettei omaisuutta edes laiteta puoliksi ellei aiemmin kuollut testamentilla määrännyt omaisuuttaan tai osaa muulle.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, korkein oikeus noudatti lakia, sillä perintökaaren (PK) 12 luvun 1 §:ssä säädetään: jos testamentissa on määrätty, että eloonjääneelle puolisolle perillisenä tai yleisjälkisäädöksen saajana tuleva omaisuus on puolison oikeuden lakattua menevä muulle henkilölle, on vastaavasti sovellettava, mitä 3 luvussa on säädetty, jollei testamentista muuta johdu.

Tulkintakysymys koski sitä, että testamentintekijät olivat kirjoittaneet testamenttiinsa sanat, että testamentinsaaja saa "täyden omistusoikeuden". Tällöin jos sanamuodon mukaan testamenttia tulkittaisiin, mainittu PK 12:1 ei soveltuisi tapaukseen eikä siten myöskään PK 3:1.

Korkein oikeus EI päättänyt, että laki on vahvempi kuin testamentti, koska laissa (PK 12:1) säädetään: "jollei testamentista muuta johdu". vaan tässä tapauksessa korkein oikeus tulkitsi testamenttia sen nimenomaisen sanamuodon vastaisesti. Niin noudatettiin perintökaaren 3:1 olevaa jakotapaa eikä testamentin sanamuodon mukaista jakoa.

Lue lisää

Huomioittekohan mitään oikeammim?

"1 §

Jos testamentissa on määrätty, että eloonjääneelle >>>puolisolle perillisenä tai yleisjälkisäädöksen saajana<<< tuleva omaisuus on puolison oikeuden lakattua menevä muulle henkilölle, on vastaavasti sovellettava, mitä 3 luvussa on säädetty, j>>>ollei testamentista muuta johdu<<<.
2 §

Jos testamentissa on jollekin määrätty käyttöoikeus testamentin tekijän jäämistöön tai siihen kuuluvaan omaisuuteen muun henkilön saadessa siihen omistusoikeuden testamentin tekijän kuollessa tai myöhemmin, on noudatettava, mikäli testamentista ei muuta johdu, mitä jäljempänä tässä luvussa säädetään".

1§ Huomaatko? JOS , jne./yleisjälkisäädös (testamentti), eli tarkoittaa myös samalla sitä, että avioparin eloon jäänyt perii ainoastaan testamentilla, eikä niin kuin te väärin ymmärrätte, kun menee niin perii.

Niin ei se mene niin, että lapsettoman avioparin eloon jäänyt perisi..

Kuinkahan kauan tästäkin yksinkertaisesta asiasta pitää vääntää, että ns. 'oikeusoppi'mattomat ymmärtää ja tajuaa....

Anonyymi kirjoitti:

Huomioittekohan mitään oikeammim?

"1 §

Jos testamentissa on määrätty, että eloonjääneelle >>>puolisolle perillisenä tai yleisjälkisäädöksen saajana<<< tuleva omaisuus on puolison oikeuden lakattua menevä muulle henkilölle, on vastaavasti sovellettava, mitä 3 luvussa on säädetty, j>>>ollei testamentista muuta johdu<<<.
2 §

Jos testamentissa on jollekin määrätty käyttöoikeus testamentin tekijän jäämistöön tai siihen kuuluvaan omaisuuteen muun henkilön saadessa siihen omistusoikeuden testamentin tekijän kuollessa tai myöhemmin, on noudatettava, mikäli testamentista ei muuta johdu, mitä jäljempänä tässä luvussa säädetään".

1§ Huomaatko? JOS , jne./yleisjälkisäädös (testamentti), eli tarkoittaa myös samalla sitä, että avioparin eloon jäänyt perii ainoastaan testamentilla, eikä niin kuin te väärin ymmärrätte, kun menee niin perii.

Niin ei se mene niin, että lapsettoman avioparin eloon jäänyt perisi..

Kuinkahan kauan tästäkin yksinkertaisesta asiasta pitää vääntää, että ns. 'oikeusoppi'mattomat ymmärtää ja tajuaa....

Lue lisää

Mitä ihmettä tuo tietämätön löpötti yrittää nyt päteä?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ihmettä tuo tietämätön löpötti yrittää nyt päteä?

Joko olette tienanneet tarpeeksi?

Loppuis tuo iänaikainen turha provosoiva kitinä.

Anonyymi kirjoitti:

Joko olette tienanneet tarpeeksi?

Loppuis tuo iänaikainen turha provosoiva kitinä.

Niin mutta miksi kopioit asioita asian vierestä?

Miten teksitisi liittyi avaukseen?

Anonyymi kirjoitti:

Avaus olettaa ja ymmärtää väärin perintökaaren, että kun unto kuolee, niin omaiuus jakaantuu kahtia ja unton veli tulee ns. kuolinpesän osakkaaksi ja aloitus jättää huomioimatta perintökaaren 3lku1§ olevat sanat huomioimatta: "puolet eloonjääneen puolison pesästä, >>mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä"<<<.

2§ kun säädetäänkin toisin, "Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan"

Eli tarkoittaa sitä, ettei omaisuutta edes laiteta puoliksi ellei aiemmin kuollut testamentilla määrännyt omaisuuttaan tai osaa muulle.

Lue lisää

Ei aloittaja ymmärrä eikä oleta väärin, kun aloittaja kysyy asiasta. Hän on lukenut jotain asiasta.

Anonyymi kirjoitti:

Niin mutta miksi kopioit asioita asian vierestä?

Typerys poistelee viestejä välistä eikä tajua, että ajaa sillain itsensä nurkkaan. Huvittavaa 🤣🤣🤣🤣🤣

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ihmettä tuo tietämätön löpötti yrittää nyt päteä?

Periikö leski, entä serkut?

🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Helpointa teille kun ette ole täällä, niin ajattele, teidän edes tarvitse lukea yhtään mitään, joten kannattaa yrittää mennä pätemään paikkakunnat-osioon.😁