Tiedättekö.
Miltä se tuntuu.
Kun sydän murtuu palasiksi, murretaan oikein kunnolla.Tallotaan palasiksi ja potkitaan kurkkuun.Hyvät muistot häväistään ja haaveet nauretaan päin naamaa.Kun päivät täyttyvät itkusta ja yöt epätoivosta.Kun jokainen uni kertoo menetetystä.Kun jokainen ajatus raastaa.
Kuinka kaikki meni pieleen.
Kun lauluista on tullut siltoja aikaan
jolloin tuska oli niin suuri ettei siitä
luule selviävänsä.Kun mietit miten yhdellä vaivaisella ihmisellä on niin suuri
valta.Sinuun.
Tiedätte varmasti.Miltä se tuntuu.Kun paras
ystävä.Rakkain henkilö.Muuttuu tunnistamattomaksi.
Muuttuu valehtelevaksi hirviöksi omien silmien
edessä.Kun haluaisi vain ravistaa hänet hereille.
Kun haluaisi herätä painajaisesta.Joka ei koskaan
tunnu loppuvan.
Sitten kaiken sen kivun ja tuskan hautaa sisään
etteivät muut näe.Etteivät kateelliset naura.
Etteivät pääse ihoni alle repimään lisää.
Sitten kun siitä on päässyt yli, pikkuhiljaa.
Kun jokainen laulu ei enää vie reunalle.
Kun auringonpaisteesta pystyy jo nauttimaan.
Kun kaikki alkaa olla hyvin.
Tulee hän.Joka meni pois.
Ja haluaa olla taas täällä.
Koska rakkaus ei koskaan kuollut.
Ja ennennäkemätön pelko palaa.
Ei enää.
Ei toista kertaa.
En pysty siihen.
Sillä se mitä en ole kertonut.
Sen jonka olen pitänyt piilossa hymyni alla.
Se mitä et tunne kosketuksessani.
Vihaan sinua (ja tulen aina vihaamaan).
Miltä se tuntuu.
Kun sydän murtuu palasiksi, murretaan oikein kunnolla.Tallotaan palasiksi ja potkitaan kurkkuun.Hyvät muistot häväistään ja haaveet nauretaan päin naamaa.Kun päivät täyttyvät itkusta ja yöt epätoivosta.Kun jokainen uni kertoo menetetystä.Kun jokainen ajatus raastaa.
Kuinka kaikki meni pieleen.
Kun lauluista on tullut siltoja aikaan
jolloin tuska oli niin suuri ettei siitä
luule selviävänsä.Kun mietit miten yhdellä vaivaisella ihmisellä on niin suuri
valta.Sinuun.
Tiedätte varmasti.Miltä se tuntuu.Kun paras
ystävä.Rakkain henkilö.Muuttuu tunnistamattomaksi.
Muuttuu valehtelevaksi hirviöksi omien silmien
edessä.Kun haluaisi vain ravistaa hänet hereille.
Kun haluaisi herätä painajaisesta.Joka ei koskaan
tunnu loppuvan.
Sitten kaiken sen kivun ja tuskan hautaa sisään
etteivät muut näe.Etteivät kateelliset naura.
Etteivät pääse ihoni alle repimään lisää.
Sitten kun siitä on päässyt yli, pikkuhiljaa.
Kun jokainen laulu ei enää vie reunalle.
Kun auringonpaisteesta pystyy jo nauttimaan.
Kun kaikki alkaa olla hyvin.
Tulee hän.Joka meni pois.
Ja haluaa olla taas täällä.
Koska rakkaus ei koskaan kuollut.
Ja ennennäkemätön pelko palaa.
Ei enää.
Ei toista kertaa.
En pysty siihen.
Sillä se mitä en ole kertonut.
Sen jonka olen pitänyt piilossa hymyni alla.
Se mitä et tunne kosketuksessani.
Vihaan sinua (ja tulen aina vihaamaan).
Vastaukset 2
Vanhimmat
18 vuotta tuli kulutettua tuollaisen hyypiön kanssa, josta satuttava runosi kertoo.
Viha tulee pätkittäin ulos, mutta onneksi ei purkautunut häneen aseen kanssa..........
Asiallahan on aina kaksi puolta ja kaksi mielipidettä.Sä petit mut lupaamalla et tää on ikuista.Mä niin rakastin sua.