Eikö rakkaus ystävyyssuhteessa kestäkään kaikkea?

Nyt kun olen jo kypsä aikuinen, ja olen monissa ihmissuhteissa ryvettynyt, niin sitä vain toivon, ettei kukaan muu joutuisi kärsimään missään suhteessa takiani, tai pahoittamaan mieltään vaikka omassa sielussa tekisi kipeää, sillä ajatuskin sellaisesta sattuu sieluun vielä enemmän asettuessani muiden asemaan, eikä sitä tuskaa sielussa toivo kenelläkään muulle, vaan toivon muiden kulkevan iloisesti ja huolettomasti päät pystyssä ja omien rakkaittensa parissa ilakoiden.

Raamatussa sitä ei ole määritelty tarkemmin, vaan puhutaan rakkaudesta yleisemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Raamatussa sitä ei ole määritelty tarkemmin, vaan puhutaan rakkaudesta yleisemmin.

Se on mielenkiintoinen käytännön havainto, ellei otaksuma ihmisen elämässä, ettei joku muu ihminen, olkoonpa se kuka tahansa sinun tai minun kaveri, ystävä tai tuttu, että tämä kyseinen henkilö ei sitten kerta kaikkiaan mitenkään ikinä voi aavistaa tai tajuta pelkän mielteen tietä ja kykenemättä tietenkään samaistumaan välittömästi muihin ihmisiin sitä, miltä jostakin muusta voi sisimmässä polttavana kaipuuna ja eron tuskana tuntua sen perusteella, millaisen vaikutelman hänestä saa ulkoisen olemuksen perusteella, kun hän ei näytä tai ilmaise suoraan tunteitaan, eivätkä ne ilmene välttämättä itsellekään joka tilanteessa, mutta mikä joissakin tapauksissa itsestäkin tuntuu täysin käsittämättömältä, että joku on voinut saada aikaan sellaisen kaipuun, vaikka ei olisi hyvänpäivän tuttua kummempi. Mutta ystäväni Anttikin sanoi jättäessään minut, että hän tietää, että kyllä sä pääset siitä yli ja olenkin sen rakkauden tunteen unhoittanut. Mutta Nino kyllä sanoi minulle kerran myöhemmin tietävänsä miltä minusta tuntuu, jos hän jättää minut, sillä hän oli nähnyt minun itkevän hänen tähtensä ikävästä, kuten olen jo kertonut.

Viimeisinä aikoina kun Antin kanssa olimme yhdessä hän kiusotteli minua, kun sanoin hänelle jotain, sanomalla takaisin, että miksi sä seuraat mua, mutta kohta tämän jälkeen, kun kävelin hänen perässään bussiasemalle hän kääntyi ympäri, halasi poski poskea vasten ja sanoi: mä rakastan sua Ipe ja bussissa matkalla heille hän pyysi hieromaan pohkeitaan.

Aika olemattomasta rakkaudesta oli kysymys, kun hän jo aiemminkin totesi, että muistellaan sitten menneitä kun emme enää ole yhdessä jättäen minut ilman painavaa syytä, ellei kyse ollut Ninon kanssa veljeilystä.

Antti tapasi sanoa että hän toi minut takaisin elämään, kun Nino oli Los Angelesissa.

Anonyymi kirjoitti:

Se on mielenkiintoinen käytännön havainto, ellei otaksuma ihmisen elämässä, ettei joku muu ihminen, olkoonpa se kuka tahansa sinun tai minun kaveri, ystävä tai tuttu, että tämä kyseinen henkilö ei sitten kerta kaikkiaan mitenkään ikinä voi aavistaa tai tajuta pelkän mielteen tietä ja kykenemättä tietenkään samaistumaan välittömästi muihin ihmisiin sitä, miltä jostakin muusta voi sisimmässä polttavana kaipuuna ja eron tuskana tuntua sen perusteella, millaisen vaikutelman hänestä saa ulkoisen olemuksen perusteella, kun hän ei näytä tai ilmaise suoraan tunteitaan, eivätkä ne ilmene välttämättä itsellekään joka tilanteessa, mutta mikä joissakin tapauksissa itsestäkin tuntuu täysin käsittämättömältä, että joku on voinut saada aikaan sellaisen kaipuun, vaikka ei olisi hyvänpäivän tuttua kummempi. Mutta ystäväni Anttikin sanoi jättäessään minut, että hän tietää, että kyllä sä pääset siitä yli ja olenkin sen rakkauden tunteen unhoittanut. Mutta Nino kyllä sanoi minulle kerran myöhemmin tietävänsä miltä minusta tuntuu, jos hän jättää minut, sillä hän oli nähnyt minun itkevän hänen tähtensä ikävästä, kuten olen jo kertonut.

Viimeisinä aikoina kun Antin kanssa olimme yhdessä hän kiusotteli minua, kun sanoin hänelle jotain, sanomalla takaisin, että miksi sä seuraat mua, mutta kohta tämän jälkeen, kun kävelin hänen perässään bussiasemalle hän kääntyi ympäri, halasi poski poskea vasten ja sanoi: mä rakastan sua Ipe ja bussissa matkalla heille hän pyysi hieromaan pohkeitaan.

Aika olemattomasta rakkaudesta oli kysymys, kun hän jo aiemminkin totesi, että muistellaan sitten menneitä kun emme enää ole yhdessä jättäen minut ilman painavaa syytä, ellei kyse ollut Ninon kanssa veljeilystä.

Antti tapasi sanoa että hän toi minut takaisin elämään, kun Nino oli Los Angelesissa.

Lue lisää

Antti sanoi aikoinaan kun oltiin kisiksessä, että "Nino on sun ensimmäinen rakkautesi", tietämättä, että minulla oli jo vuosikymmeniä aikaisemmin jo lukioajoilta peräisin oleva rakkaus tai rakkauksia, mutta ne ovat jo kuihtuneet pois, emmekä ole enää tekemisissä. Kyllä se on totta, että rakkauskin varsinkin silloin kun ikää tulee lisää tai sen kohde katoaa ulottuvilta, katoaa sydämestä.