ongelma

Sanotaanko nyt näin, että jos "suhde" mieheen alkaa treffeillä ja tapailulla, niin mun on äärimmäisen vaikea tehdä siitä suhteesta mitään muuta kuin platonista. Miehistä tulee vain kavereita.

Mutta jos juttu alkaa seksillä (en kyllä ole kuin pari kertaa kokeillut yhden yön juttuja) niin niistä yleensä kehittyy pitempi juttu, aivan jotain muuta kuin platoninen...

Jotenkin mun on vain vaikea kuvitella miehestä romanttisia ja seksikkäitä ajatuksia, jos alku on kaveripainotteinen... Joskus tulee jopa sellainen, että "yäk, onko mun pakko tehdä jotain tuon miehen kanssa". Mutta yhdenillan jutuissa, kaikki on jo tapahtunut, niin sitä ei tarvitse enää....hmm... pelätä(?)

Olenko mä ihan toivoton... Miksi mä olen tämmöinen.

Vai voinko syyttä sitä, että sitä oikeaa ei ole tullut kohdalle..?
5901
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Jotenkin tuo "deittailu" tekee suhteesta kamalan stressaavan. Jos/kun saa tuon seksikynnyksen ylitettyä ensimmäisellä deitillä niin tutustuminen on helpompaa...

Kaikki on tietysti suhteellista eikä pidä yleistää, sillä odotin aikoinaan melkein vuoden että samaan sänkyyn tyttöystäväni kanssa :)

Äänestä

paitsi sillä erotuksella että mä en deittailua oo pahemmin harrastellut.Kyllä eka kerta on parasta hoitaa pois samantien ja pienessä sievässä niin ei tarvi jännittää enää ainakaan sitä hommaa.Täs on nyt yks säätö päällä parhaillaan,ekan kerran kun päädyttiin samaan osoitteeseen meikäläinen on liian kännissä alkamaan millekkään ja tokakerralla muija nukahti kesken parhaan virityksen.Nyt kun on sit tekstailtu ja soiteltu muutama viikko ja tutustuttu paremmin niin meikäläisen seksi-kynnys on noussut aivan armottomaksi,ei saatana ei meikäläinen uskalla varmaan tavata enää koko muijaa,varsinkaan selvinpäin.Tänään pitäs lähteä käymään terassilla parilla mut en vittu tiiä uskaltaako lähteä kun sitä ei tiiä mitä siitä seuraa,eilen jo oli vähän sellasta viritystä että tässä saattaa joutua suoriutumaan ehkä jo tänään ja suorituspaineet on aivan armottomat,pahoin pelkään että käy niin sanotusti veltosti.

Harvoin minä olen sinua ajatellut,olen vain ihminen.Pääni haluaisi mutta lihani ei tottele,vetäydyn velttona peiton alle.....by Verenpisara

Äänestä

Näin se on aina mennyt, vaikka naiset päinvastaista yrittää väittää. Jos homma alkaa kahvittelulla, naisille treffailusta tulee harrastus, jota tehdään kun muu aikataulu antaa periksi. Juttu lopahtaa alta aikayksikön erilaisiin tekosyihin ja mukakiireeseen.

Mutta auta armias, jos ollaan päädytty ekana iltana sänkyyn tai edes lähikontaktiin, sillon tytöiltäkin alkaa löytyä sitä mystistä kipinää ja romantiikan kaipuuta.

Äänestä

vaikka ole mies niin oon sitä mieltä et kiinnostus vaan kasvaa kun uittaa sormea vähän pilluvaossa mut muija ei anna ja ei sitä pippeliä sinne pimppaan ole heti pakko upottaa. Voihan sitä muutenkin kiihottua seksuaalisesti, mielikuvitusta peliin.

Kannattaa opetella vähän mielikuvitusta ja panostaa enemmän laatuun kuin määrään.

ja muistakaa teinit sit käyttää ehkäisyy :D

Äänestä
  • Hmm,kyllä kaveripohjalta voi lähteä liikkeelle mutta jotain kipinää tai vetovoimaa on välillä oltava muuten ei homma etene toivottuun suuntaan.En ite osaa heti mennä sänkyyn jos haluan vakavampaa,pitää jotain jännitettä olla ja seksi paranee ajan myötä.En kuitenkaan seksuaalisena naisena jaksa kuukausitolkulla odotella.Yrmiölle vielä että pelkäätkö naisia? sun joitakin juttuja on hauska lukea.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ihan kumma tyttö kirjoitti:

Sanotaanko nyt näin, että jos "suhde" mieheen alkaa treffeillä ja tapailulla, niin mun on äärimmäisen vaikea tehdä siitä suhteesta mitään muuta kuin platonista. Miehistä tulee vain kavereita.

Mutta jos juttu alkaa seksillä (en kyllä ole kuin pari kertaa kokeillut yhden yön juttuja) niin niistä yleensä kehittyy pitempi juttu, aivan jotain muuta kuin platoninen...

Jotenkin mun on vain vaikea kuvitella miehestä romanttisia ja seksikkäitä ajatuksia, jos alku on kaveripainotteinen... Joskus tulee jopa sellainen, että "yäk, onko mun pakko tehdä jotain tuon miehen kanssa". Mutta yhdenillan jutuissa, kaikki on jo tapahtunut, niin sitä ei tarvitse enää....hmm... pelätä(?)

Olenko mä ihan toivoton... Miksi mä olen tämmöinen.

Vai voinko syyttä sitä, että sitä oikeaa ei ole tullut kohdalle..?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu