No niin.Äijäni sitten meni ja petti lauantaina.Sainpas asian selville,ja sitten löyty todisteitakin äijän niskasta...miten tästä selviää?Osaisiko joku kertoa?Seksiä ei ollut mutta muuta kähmintää,mutta ei sekään kyllä lohduta.Meillä pieni poika,hänen takiaan en ole vielä pakannut laukkujamme..äijä etoo minua nyt,koskea ei ole tämän jälkeen saanut eikä meillä olla puhuttu juurikaan,haluan olla välinpitämätön..olen pojan kanssa päivät yksin,silloin on aikaa ajatella ja kehittää päässä vaikka mitä,nyt ensimmäisenä on mielessä kosto,heti tulevana viikonloppuna.tyhmä olisin jos niin tekisin mutta luulen että tunteet voittaa järjen.millä tälläiset ajatukset saisi pois mielestä ja miten pystyisin antamaan anteeksi ja tarviiko minun edes..luottamus meni,ja tuntuu että en pidä miestä enää minään,tilalle tuli surua,pettymystä,inhoa ja halveksuntaa..
että näin
kiohi
121757
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Puhumalla tai sitte ei millään. Äiti odotti pari vuotta puhevaihtoehdon kanssa. Ny täysin kypsä ja on paperit vetämässä. 30v liitto loppunee tänä vuonna.
Ei tarvitse antaa anteeksi. Eikä eteenkään tarvitse hyväksyä. Sydämmestähän se on kii.
voi itku,tosi ikävä tilanne =(
mutta jo ihan itsesi tähden anna miehelles anteeksi,siihen voi mennä aikaa mutta päätä että annat anteeksi ja siitä se prosessi lähtee liikkeelle..jos et anna anteeksi niin kukaan muu ei kärsi katkeruudestasi niin paljon kuin sinä itse! tekoa ei tarvitse hyväksyä, mutta ihmiselle pitää antaa anteeksi. onko miehesi katunut tekoaan? pyytänyt anteeksi?
Itse saman kokeneena... pystyin antamaan anteeksi ja ymmärtämään jopa syytkin, mutta en enää ikinä luottamaan. Ja tähän oma liittoni hajosi. 2 pientä lasta.
Ja sellaiset arvet se myös jätti, että nykyisessä suhteessanikin epäilen ja pelkään koko ajan naisystäväni pettävän.
ei ole varsinaisesti anteeksi pyytänyt,vähättelee asiaa aikalailla..haluaa jatkaa elämää kanssani,ja nyt pelkää että minä kostan.mutta miten voin luottaa enää ja päästää mihinkään?Voiko toista kohtaan olla tälläistä vihan tunnetta,silkkaa vihaa ja katkeruutta?myös se vaivaa että mies ei olisi kertonut jollen olisi saanut tietää (nainen soitti su aamuna),ja aluksi yrittikin valehdella mutta tosiaan sitten huomasin ne ikävät faktat...tuntuu että hän on pettänyt minut ja poikammekin...ajattelen että jos nyt annan anteeksi hän tekee sen taas,koska selvisi tästä kerrastakin.Huomaan kyllä miestä raastavan se etten päästä luokseni enkä lähelleni,fyysisesti enkä henkisesti..ja sitten tulee nämä itse syytökset,mikä minussa on vika,eikö mies ole onnellinen,teenkö jotain väärin..pahaa tekee myös se että meillä on mennyt OIKEASTI hyvin viime viikot,ollut lähinnä iloa..sen tiedän että tuo mies ei ole se kenet haluan eikä se ketä voisin enää samalla tavalla rakastaa,hän sai sen aikaan..yritän ajatella tulevaisuutta ja anteeksiantoa mutta aina ne ajatukset väistyy pahojen ajatusten tieltä..Luulen ja pelkään etten pääse yli tästä,en edes ajan kanssa.
meillä ei löydy syytä,ei edes mies osannut kertoa...enkä voisi ymmärtää...minusta suhteessa luottamus on elinehto,ilman sitä ei voi elää yhdessä.ja minä en luota,en koskaan enää.
Olipa karmaiseva kokemus...
Mua on kaksikin miestä aikaisemmassa suhteessa pettänyt.
Tiedän siis tunteesi.
Sun täytyy miettiä nyt tarkasti ja AJAN KANSSA.
Annat olla, älä mene kostamaan(!) koittakaa jutella ja sun ei tartte antaa tulla sun lähelle jos susta tuntuu siltä ja se ele varmaan laittaa miettimään miestäsikin uudelleen, mitä tuli tehtyä. Anteeksi ei minusta tarvitse toiselle antaa, eihän tuollaista unohda vaikka antaisi anteeksi!
Katsokaa sitten mitä tuleman pitää.
Muuta en osaa sanoa.
Asiat pitää koittaa saada selvitettyä, muuten jää katkeruutta ja paljon.
Asioita ei siis tartte saada heti selviksi vaan ihan ajan kanssa, vaikka se tuntuu ehkä kiduttavalta...
Tunteen myskyt pitää käydä rauhassa läpi, ennen lopullista päätöstä yhteiselosta.
Luulen, että osaat tehdä oikean ratkaisun, olipa se sitten yhteiselo tai ero.
Koittakaa saada lapsi hoitoon ja viettäkää päivä kaksistaan (älkää lähtekö bailaamaan tms.)
Tsemppiä sulle ja toivon parempaa kesän jatkoa!
Ja voimia ennen kaikkea!
hätäisiä päätöksiä. Nykyinen aviomieheni petti (ei seksiä) mua silloisen parhaan ystäväni kanssa. En meninannut aluksi edes uskoa tilannetta todeksi, ja sitä oli ilmeisesti jatkunut jo jopa kuukausia! No, otin iisisti, pstin miehen pään vadille. Kerroin tosiasiat. Eli odotan mieheltäni uskollisuutta, koska olen sitä itsekin. Jos ei kiinnosta voi lähteä laätkimään, miehiä maailmasta kyllä löytyy. Seurusteluamme oli kestänyt tuolloin pari vuotta.
Tämä juttu päättyi siihen kun tuo nainen kertoi minulle itse tilanteesta ja oli erittäin kiusaantunut asiasta. raivostuttavinta tilanteessa oli se, etä kaikki mieheni lähestymiset oli tapahtunut kännissä. Ja tiedän millainen ääliö hän osaa kännissä olla.
Otin kuitenkin omaa aikaa, ja ajattein asioita. Nyt kolme vuotta myöhemmin olemme naimisissa ja esikoinen tulossa, mutta unohda en ehkä koksaan. Anteeksi kuitenkin voin antaa. Luottamus on tullut takaisin pikkuhiljaa, täytyy kyllä sanoa, että vieläkään en aina osaa olla ajattelematta pettämisen vaihtoehtoa, kun mieheni lähtee johonkin. Tiedän kuitenkin järjellläni, että hän ei enää petä. Pidän parisuhdettani erittäin hyvänä nykyään.
Joten älä ryhdy hätäisiin toimenpiteisiin, vaan kelaile rauhassa. Mutta älä jää myöskään roikkumaan toivottomaan tilanteeseen.
no niin,asioista on hiukan puhuttu,ja ajatukset ehkä selkiytynyt pikku hiljaa.Olen ihmisenä hyvin periaattelinen tälläisissä asioissa joten ainakin asumusero on edessä.
Mikä se sellainen anteeksi anto on jota ei unohda?
Minä jos annan anteeksi, niin se myös kuoppaan peitetään, eikä enään asiaa muistella.
Itse olen tiukka uskollisuudesta ja jos ukko pettäisi minua, niin ukko joutuisi lähtemään surutta pois.
Lapsia meillä 2 ja 3. tulossa ja saman tekisin edelleen jos tällainen paljastuisi.
En lastenikaan takia jatkaisi yhteiseloa.
Eli miksi pitäisi antaa anteeksi kun sitä ei kuitenkaan unohda?
Ei se paranna sen petetyn asemaa.
Ehkä pettäjä saa synnin päästönsä sillä, muuta virkaa sille anteeksi annolle ei ole.
Jos haluaa jatkaa yhteiseloa, niin voihan sitä jatkaa ilman anteeksi antoakin.
Antamattomuus on vain pieni rangaistus pettämisestä!
Uhri on se joka joutuu petetyksi, ei pettäjä!
niin minunkin mielestä jos asia on unohdettu se on anteeksi annettu.Meilläkin tosiaan pieni lapsi mutta hänkin joutuisi kärsimään riitaisasta yhteiselosta.mies tiesi mitä oli menetettävänä,uskalsi siltikin koittaa ja näinhän siinä kävi.suuri häpeä on myös se että mieheni joutuu kertomaan mm.vanhemmilleen asumuserosta,myös syyn siihen.pahinta kuitenkin kuulemma on minun kylmyyteni ja se että haluan pois,ainakin hetkeksi.kaikille hyvää ja aurinkoista kesää,pitäkää itsestänne huolta!
Hyvä että osaat edelleen arvostaa itseäsi ihmisenä.
Silloin kun mua petettiin, niin olo oli kuin kuoleman tumion saaneella... :(
Mutta sain jotenkin itseäni niskasta kiinni ja ajattelin, että ihminen se minäkin olen ja mun ei tartte tuollaista kestää.
Jonkin näköinen lohtu on, että seksiä eivät puuhastelleet, mutta kuinka lähellä sekin olisi ollut...hmmm...
Vaikuttaa se tuollainenkin puuhastelu luottamiseen.
Toivon sulle voimia, että jaksat selviytyä lapsesi kanssa ja teetpä sitten ratkaisun suuntan tai toiseen.
Äsken kirjoitin sillä anteeksia annosta, että voihan sitä jatkaa yhdessä vaikkei antaiskaan anteeksi, kun itsestäni ainakin tuntuisi ettei sitä unohda niin miksi pitäisi antaa anteeksikaan.
Eikä muutenkaan ihan kaikkea tartte anteeksi antaa, joku raja sentään.
No häpeä on miehesi oma, itseppä mokasi.
Kylmyydestä, niin tunteethan ne sinullakin on.
Olisi miettinyt kaksi kertaa ennen kuin teki mitä teki.
Hänen tekemänsä voi vaikuttaa sinussa vielä pitkään jos eroatte ja löydät uuden miehen.
Itse olin lähes vapaillaan pitkään nykyisen mieheni kanssa ja asiasta oli pakko puhua, kun tuntui etten pysty vakavampaan suhteeseen ilman, että toinen tietää mikä hiertää.
Mua ei koskaan ole hakattu tai pahoinpidelty, mutta yks poikakaveri otti vähän kovemmin kiinni hartioista, että säikähdin kauheana et jos isku tulee tms.
En voinut jatkaa suhdetta koska mulla oli aina pelko, kun tuli riitaa et jos se joku kerta tekee jotain.
No ei enään liity aiheeseen, mutta luottamusta sekin on.
Sanoin tälle tulevalle miehelleni aikoinaan, että koskea ei saa kovasti/lyödä eikä pettää ja jos kiusaus tulee vieraaseen pitää laittaa ensin suhde poikki ja toimia vasta sitten.
Onneksi olen löytänyt ihanan miehen, mutta kuka sitä koskaan menee ja tietää koska ja kenellä se päässä napsahtaa.
Hyvää kesää myös sinulle ja lapsellesi, koittakaa nauttia kesästä kaikesta huolimatta! :)
Tulipa pitkä juttu, mut kiitos jos jaksoitte lukea :)
Kylläpä on aivan kamala tilanne! Pahempi olisi jos olisi kunnolla pettänyt, mutta varmasti tuostakin luottamus jo mennyt. Olen kanssa miettinyt samaa, että eikö pettäjä yhtään ajattele lapsiaan? Jos jompi kumpi minun vanhemmista olisi pettänyt toista, olisin erittäin katkera ja katkaisisin välit häneen, ihan pienenäkin näin ajattelin.
Olen kyllä myös ajatellut että kosto eli että itse tekisin samoin, korvaisi osaksi. Kerroit että miehesi pelkää että kostat, mutta miten hän voi sitten itse kuvitella tekevänsä niin? Näin kun on kostanut, niin molemmat ovat samalla tasolla. Ehkä molemmat ovat vähän vihaisia, mutta voikin siinä ilmoittaa että "itsepähän tämän aloitit, tätä kerjäsit". Luulisin myös, että pääsisin asiasta paremmin yli, että olisin "taistellut". Luultavasti tämä olisi paras ase.
Sitten tämä hauskin. Kertoisin vanhemmilleni ja laittaisin heidät puhumaan miehelle, tulisi tupen rapinat! :D Varmasti kertoisivat jotain siihen suuntaan, etteivät olisi ikinä uskoneet, ovat hyvin pettyneitä häneen... kaikkea tällaista joka saa toiselle hyvin pahan olon. Kertoisin myös hänen vanhemmilleen.
Tiedän että nämä jutut saattavat kuulostaa pahoilta, mutta en jäisi kynnysmatoksi! Minua ei saisi kohdella miten vain. Olen hyvin rauhallinen ja hiljainen ihminen, mutta olen oppinut ettei liian kiltti saa olla. Jos kaverini olisi tässä tilanteessa, menisin kyllä haukkumaan tyypin pystyyn. Jos puoliso pistää kärsimään, on hänenkin saatava rangaistuksensa..