Valveutuneet kansalaiset ovat huolissaan Suomen lainsäädännön jälkeenjääneisyydestä akkuteollisuuden vallatessa alaa.
Vihreä siirtymä pilaa Suomen vesistöt, ellei haitallisille aineille ole selkeitä rajoja jätevesipäästöissä.
Suomeen on syntymässä uutta ja entistä suurempaa Vihreän siirtymän teollisuutta, joiden vaikutukset vesistöihin ovat merkittävät. Jätevesipäästöjä aiheuttavat erityisesti akkumateriaalitehtaat ja metallimalmikaivokset. Suomen lainsäädäntö ei ole ajan tasalla. Tästä seuraa haitallisia ympäristövaikutuksia ja vesien tilan heikentymistä. Selkeät raja-arvot jätevesissä ovat kaikkien etu. Reunaehdot selkeyttävät myös kaivos- ja akkuteollisuuden päätöksiä aloittaa liiketoiminta Suomessa. Lainsäädännöstä puuttuu jätevesipäästöjen osalta keskeisiä haitta-aineiden raja-arvoja. Raja-arvot tarvitaan sulfaatille ja ksantaateille. Sulfaatin raja-arvo tulee olla erikseen sisävesille ja murtovedelle. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista on vuodelta 2006, joten asetus liitteineen tulee päivittää pikimmiten.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14462
Vihreä siirtymä pilaa Suomen vesistöt, ellei haitallisille aineille ole selkeitä rajoja jätevesipäästöissä.
Suomeen on syntymässä uutta ja entistä suurempaa Vihreän siirtymän teollisuutta, joiden vaikutukset vesistöihin ovat merkittävät. Jätevesipäästöjä aiheuttavat erityisesti akkumateriaalitehtaat ja metallimalmikaivokset. Suomen lainsäädäntö ei ole ajan tasalla. Tästä seuraa haitallisia ympäristövaikutuksia ja vesien tilan heikentymistä. Selkeät raja-arvot jätevesissä ovat kaikkien etu. Reunaehdot selkeyttävät myös kaivos- ja akkuteollisuuden päätöksiä aloittaa liiketoiminta Suomessa. Lainsäädännöstä puuttuu jätevesipäästöjen osalta keskeisiä haitta-aineiden raja-arvoja. Raja-arvot tarvitaan sulfaatille ja ksantaateille. Sulfaatin raja-arvo tulee olla erikseen sisävesille ja murtovedelle. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista on vuodelta 2006, joten asetus liitteineen tulee päivittää pikimmiten.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14462
Vastaukset 38
Vanhimmat
Juu ei enää tuhoa . Turvetuotanto pilasi jo mun mökkij järveni .
Sepä ikävää. Ei tässä turveteollisuutta olla lobbaamassa, vaan vastustetaan ankarasti sulfaattien ja ksantaattien kylvöä vesistöihimme.
Eikä myöskään vastusteta akku- ja kaivosteollisuuden investointeja Suomeen: "Reunaehdot selkeyttävät myös kaivos- ja akkuteollisuuden päätöksiä aloittaa liiketoiminta Suomessa. "
Suomi on yksi harvoista maista, jossa esiintyy kaikkia keskeisimpiä litiumioniakkujen valmistukseen tarvittavia mineraaleja. Hallitus myönsi akkuteollisuudelle vuonna 2020 450 miljoonan euron lisärahoituksen. Suomi tähtääkin akkuteollisuuden huipulle pyrkimällä luomaan koko jalostusketjun.
Suomessa on useita akkujen malmeja louhivia kaivoksia, ja uusien avaamista valmistellaan. Osaan näistä liittyy kuitenkin ympäristöjärjestöjen mukaan merkittäviä ympäristöriskejä, kuten Sodankylään luonnonsuojelualueelle suunniteltuun Sakatti-hankkeeseen.
Suomessa julkaistiin juuri selvitys, jossa tarkasteltiin, kuinka suomalaisyritykset huomioivat ihmisoikeudet toiminnassaan. Kaivosalan yritykset eivät menestyneet hyvin. Erityisesti puutteita oli ihmisoikeusvastuun juurruttamisessa ja ihmisoikeushuolellisuusvelvoitteen toteuttamisessa. Huolellisuusvelvoitteeseen kuuluu yrityksen vastuu tunnistaa, ehkäistä, lieventää ja puuttua toimintansa aiheuttamiin kielteisiin ihmisoikeusvaikutuksiin.
Selvityksen tulos on konkreettinen viesti siitä, että myös Suomessa on panostettava akkuteollisuuden ihmisoikeus- ja ympäristövelvoitteiden toteutumiseen.
ChatGPT:
Kysymys ylikansallisten yhtiöiden ja suomalaisen eliitin mahdollisista ristiriidoista Suomen kansan kanssa on monisyinen. Yleisesti ottaen suurilla kansainvälisillä yrityksillä ja paikallisella eliitillä voi olla erilaisia tavoitteita ja intressejä, mikä saattaa joskus johtaa jännitteisiin. Esimerkiksi akkuteollisuuden ja vihreän siirtymän hankkeissa on tärkeää varmistaa, että hankkeet ovat kestävän kehityksen mukaisia ja hyödyttävät myös paikallisyhteisöjä ja koko kansaa.
On kuitenkin myös mahdollista, että intressit voivat olla yhteensovittavissa, jos hankkeet toteutetaan vastuullisesti ja osallistaen paikallisia asukkaita ja sidosryhmiä. Tärkeää on avoin dialogi, läpinäkyvyys ja oikeudenmukainen päätöksenteko, jotta voidaan varmistaa, että vihreän siirtymän hyödyt jakautuvat tasapuolisesti ja että ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat otetaan huomioon. Näin voidaan pyrkiä välttämään ristiriitoja ja edistämään yhteistä hyvää.
ChatGPT:llä ei ole intressiä valehdella.
Siksi sen vastaukset ovatkin paradoksaalisen ympäripyöreitä niiden yhtä ilmeiseen latteuteen suhteutettuna.
Kun ympäristöuhkien koko kirjosta vain muutamat ovat julkisuudessa, hyväksytään helposti ympäristöongelmien ratkaisuja, jotka vievät ojasta allikkoon. Esimerkiksi sähköauton ostoa pidetään ympäristötekona, vaikka sen pitkän, pääasiassa köyhiin maihin sijoittuvan tuotantoketjun materiaalinen jalanjälki on yli kaksi kertaa suurempi kuin polttomoottoriauton9. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että polttomoottoriautoja pitäisi suosia, vaan sitä, että autoilua ylipäänsä pitää vähentää.
https://tammilehto.info/vaietut-ja-vaarat-art118.php
Viimeisen virkkeen voimme unohtaa. Tärkeintä on muistaa, että sähköauto kuormittaa ympäristöä enemmän kuin pärisevät ja pörisevät kaunottaremme, joita rassaamme intohimoisemmin kuin ketään koskaan.
Aloitteen voi allekirjoittaa vilpittömin mielin rasselikoura siinä kuin fillarikommunisti, isän maallinen siinä kuin Äiti Maan ystävä. Suomen luontoa, vesistöjämme puolustamme.
Modernit yhteiskuntamme käyttävät noin 100 000 erilaista kemiallista ainetta. Niiden lukumäärä ja käyttömäärät tonneissa kasvavat voimakkaasti. Silti synteettisten kemikaalien muodostamasta vakavasta uhasta ihmisille ja luonnolle ei juuri puhuta, ja siihen liittyvää tutkimusta rahoitetaan hyvin vähän. Esimerkiksi helmikuun alussa myrkkyjä kuljettava juna suistui raiteilta Ohiossa, mistä seurasi todennäköisesti USA:n historian pahin ympäristökatastrofi. Laaja alue saastui muun muassa dioksiini-supermyrkystä. Kuitenkaan media ei ole kertonut tästä juuri lainkaan.
https://tammilehto.info/vaietut-ja-vaarat-art118.php
Terminologiaa:
Sulfaatti (SO42-) on luonnossa esiintyvä anioni, jonka pitoisuudet ovat ihmistoiminnasta johtuen paikoittain korkeat. Pitkäaikaiset altistuskokeet ovat osoittaneet, että suurina pitoisuuksina sulfaatti vähentää makean veden eliöiden elinkykyä erityisesti häiritsemällä eliöiden vesi- ja suolatasapainon säätelyä. Tästä huolimatta useimmissa maissa sulfaatille ei ole käytössä ympäristölaatunormia. Sulfaatin myrkyllisyyteen vaikuttaa ympäristöolot ja etenkin veden kovuus ja sitten haitallisia pitoisuuksia ja vaikutuksia on tulkittava suhteessa paikallisiin ja alueellisiin oloihin.
Ksantaatit ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille, esimerkiksi erilaisille leville ja bakteereille. Kaloissa ksantaattien on havaittu keräävän raskasmetalleja, jotka lopulta päätyvät ravinnon mukana muihin lajeihin. Yleisesti ksantaattien määrä kaivosjätevesissä on Suomessa, vuodenajasta riippuen muutamia milligrammoja litrassa.
Haminassa Suomenlahden rannalla sijaitsevan suomalais-kiinalaisen akkumateriaalitehtaan päästöt aiheuttivat valitusvyöryn, jota käsitellään Vaasan hallinto-oikeudessa keväällä – kuitenkin todennäköisesti ennen kesää.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston viime vuonna helmikuussa CNGR Finlandille myöntämästä ympäristöluvasta on tehty peräti 12 valitusta. Tyytymättömiä ympäristölupapäätökseen ovat muun muassa kalatalousviranomainen, Luonnonsuojeluliitto ja Puhtaan meren puolesta ry.
Kalatalousviranomainen katsoo, että vesistökuormitus aiheuttaa riskin Haminan edustan merialueen kalakannoille sekä vähentää alueen arvoa ja houkuttelevuutta kalastuskohteena.
Tehdas on Haminan sataman välittömässä läheisyydessä ja johtaa käsiteltyjä jätevesiä kaupungin sataman eteläpuoliselle merialueelle. Valitusten kohteena ollut ympäristölupa koskee purkuputkea ja ruoppauksia.
CNGR on suunnitellut kolmen kilometrin pituista purkuputkea merialueelle. Suuri määrä sulfaattia hapettomissa oloissa vapauttaa fosforia sedimentistä ja muuttuu erittäin myrkylliseksi rikkivedyksi. Päästö olisi Suomen suurin ja luultavasti koko Euroopan suurin. Ympäristölupapäätöksessä ei edellytetä sulfaatin poistamista Haminan tehtaan jätevesistä.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan sulfaattipäästöistä ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kun hankkeessa toimitaan luvan mukaisesti. Ennen lupapäätöksen tekemistä aluehallintovirasto sai yli 400 muistutusta asukkailta, yhdistyksiltä ja yrityksiltä. Sulfaatin puhdistamista vaativilla muistutuksilla ei ollut vaikutusta päätökseen.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kiinalaistehtaan-paastot-huolestuttavat-haminassa-nyt-ihmetellaan-minne-katosivat-tarkeat-raportit/9088114
Allekirjoittakaa vetoomus. On vielä mahdollista saada 50 000 allekirjoitusta 27.5. mennessä.
Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14462
Asia on hyvä, mutta ei noin paljon tieteellisen faktan ja eksperttisanaston vyörytystä, joka ei tavalliselle kansalaiselle kerro juuri mitään. Ydinkohdat esille.
Ilmastohysteria on vähän kuin menopausaalisten naisten seksipositiivisuus: pitkä vaatimuslista autoilevalle ja tuottavaa työtä tekevälle valkoiselle miehelle.
Jokainen huolehtikoon omasta maailmanlopustaan siinä kuin omasta orgasmistaan.
Mitäs käyttöä valkoisella miehellä olisikaan, paitsi rahasampona.
Kiitos. Edellä vyörytettiin niin tiiviissä muodossa raskasta asiaa, että trollaaminen vaihteeksi piristää.
Ihan tavallinen persu eikä mikään trolli.
Siitä huolimatta piristi, kunhan vaikuttaa Suomi24:ssä eikä eduskunnassa, saati valtioneuvostossa.
Hallitus on säätämässä lakia, joka sallisi akku- ja kaivoshankkeille poikkeuksia ympäristötavoitteista
Ympäristöjärjestöjen mielestä Suomi tekee ilmastopolitiikkaa luonnon kustannuksella. Lakiesityksessä perustellaan, että vaikutukset vesistöihin olisivat vähäisiä ja paikallisia.
https://yle.fi/a/74-20121184
Osa Vihreää siirtymää, jolle myönnetään poikkeuksia ympäristötavoitteista: mielenkiintoinen konsepti.
Vihreä siirtymä vesistöihin.
Vähäisiä ja paikallisia. Paikallisuudessaan vähäisiä. Jopa merkityksettömiä, kun paikallisuus on jo tuhottu.
Tiedetäänkö varmuudella, kuinka rajatusti paikallisia seurauksia ekosysteemin tuhoutumisella on?
Hallinto-oikeus tiukensi Haminan akkutehtaan päästörajoja tuntuvasti
Haminan akkutehtaasta oli jätetyt valitukset koskivat tehtaan sulfaattipitoisen jäteveden päästöä ja haittavaikutuksia Haminan edustan merialueelle.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/0b3a4ba6-a247-497f-bc3d-3efecd264fc1
46 481 allekirjoitusta. Onnistuuko 50 000 allekirjoitusta 27.5. mennessä? Toivottavasti loppukiri tuottaa tulosta.
Tämä, jos mikä, on tärkeä kansalaisaloite. Tieteelliseen tutkimukseen raja-arvoista on maallikon vaikea ottaa kantaa, mutta toivottavasti asian periaatteellinen puoli – vesistöjemme suojelu akkuteollisuuden röyhkeältä lobbauskampanjalta – on kirkastunut kaikille asiaan perehtyneille.
Juuri siinä on jutun ydin ja lähtökohta laajemmalle kansanliikkeelle kuin tämä kansalaisaloitteen puolesta aloitettu kampanja – jota en missään nimessä vähättele.
Sulfaattien ja ksantaattien raja-arvot eivät minullekaan sano mitään, mutta maan tavan haistan vahvasti, vaikka sitä ei kansainvälisissä vertailuissa tunnisteta. Siinä se muistuttaa norjalaista hiihtovalmennusta. Anteeksi, jos tämä oli vanha vitsi – norjalaisten osalta.
Suomen ympäristöministeriö noudattaa EU:n suositusta "do no significant harm". Se tarkoittaa, että vihreän siirtymän nimissä vähäiset ja paikalliset ekokatastrofit voidaan sallia.
Ilmastokampanjan nimissä tuhotaan "vähäistä ja paikallista" luontoa ympäri maailmaa. Hölmöläisten hommaa – mitenkäs se peiton paikkailu etenikään?
Näinhän se meni:
"Kansansadun mukaan hölmöläiset jatkoivat liian lyhyttä peittoa leikkaamalla sen päästä suikaleen ja ompelemalla sen toiseen päähän. Kuvasanontaa käytetään puhuttaessa toiminnasta, joka näennäisesti lisää jonkin asian kuten esim. rahan määrää, mutta ei tosiasiallisesti tee sitä."
https://urbaanisanakirja.com/word/holmolaisten-peitto/
Huomatkaa, ettei "do no significant harm" ole kielto, vaan siinä vain todetaan, ettei vahinko ole merkittävä.
En ole täysin vakuuttunut tuosta lingvistisestä analyysistä.
Tässä todellinen vihreä siirtymä: Saharan ja Sahelin metsittäminen.
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/2b-2021/sahara-ja-sahel-jalleen-metsaksi/
Vihreä vai ruskea siirtymä?
Pitäisikö näyttää miten tuota vessaa käytetään?
Tuota niin, -jos tuo kysymys naurattaa, et ole maailman huumorintajuttomin immeinen.
Toisaalta se voi kertoa stereotyyppisestä orientoitumisestasi elämiseen ja olemiseen. Noinkin vakava kysymys kun sinua naurattaa. 8^))
Nimittäin minulle tuli kaksi vierasta kylään. Annoin heille alimman kerroksen asua tuon ajan.
Saunan ja takkahuoneen. Toinen vieras valmistautuu yliopiston pääsykokeisiin, Toinen IT-alan osaaja oli poistunut keskustan asunnostaan linjasaneerauksen ja pintaremontin ajaksi. Se kestää kaksi kuukautta. No, entä se wc:n käyttöohje. Niin kuin WC tarvitsisi jonkun käyttöohjeen. Eihän ihminen nyt millään voi tietää kuinka vessaa käytetään, eikö niin?!
No kerran nauroin minäkin Pariisissa kun ensimmäisen kerran näin wc:n, joka ihan oikeasti pisti miettimään, miten tuota käytetään. Tai kuka kehtaa tuota käyttää? Wc oli kymmenen senttiä lattiasta korkea porsliininen neliölevy, jossa oli reikä hajulukolla keskellä. Jotenkin häveliään oloinen vessa siis. Mitenhän ”maxisteri” (ministeri) frakin kanssa toimittaisi ruskehtavat tarpeensa?
Mutta entä junissa, kuten Idän pikajunassa. Kehutaan, että ”toimii kuin junan vessa”. Sillä tarkoitetaan, että toimii varmasti. Olin kerran vanhan Itäblogin junassa matkalla. Kaveri esitteli minulle wc -istuimen, jossa oli levennykset, että ”potilas” pääsee seisomaan reunoille ja toimittamaan tarpeensa…
Mutta palataanpa tuohon alkuperäiseen kysymykseen. Oppiahan on ikä kaikki, -kuten sanotaan, eli: Pitäisikö näyttää miten tuota vessaa käytetään? Tuo kysymys aiheutti vastakysymyksen. Ensin hetki hiljaisuutta ja sitten…, -mitä? Tuo ”mitä -kysymys” -kin oli toki ymmärrettävä. No vastaus on varsin yksinkertainen. Ensinnäkin wc:n vesisäiliön yläkansi on juuttunut niin kiinni, että sitä on vaikeaa särkemättä nostaa pois, jotta uimuria voi säätää tai sen vaihtaa. Säiliön uimuri vuotaa jatkuvasti. Huomenna sen korjaan, mutta wc:n käyttö ennen korjausta tarkoittaa vesilukkoruuvin kiinni ja auki vääntämistä. Loput jo osaat arvata ja ymmärtää. Eli ei tuo alkukysymys ollutkaan tarpeeton, vaikka se ensin nauratti.
Puuceet ne vasta vaativat käyttöosaamista. Ylellä kerrottiin tapaus, jossa kuningas oli pitänyt kokousta, jonka jälkeen wc:ssä oli muodostunut täysistunto monireikäisille laveteille. Lavetti oli pettänyt monien täysistuntoon osallistuneiden painosta. Siitä oli seurannut pitkä ilmalentoputoaminen, molskahdus, korina ja ruskeansävyinen tukehtumiskuolema. Hajukas juttu siis.
Eräällä kesätapahtumalla vanha mies oli käynyt wc:ssä ja käveli sen jälkeen alueen kentällä. Näin, kun takaliitingistä roikkui ja vaelsi hänen takanaan tuulessa noin viisi metriä pitkä wc-paperi.
Mutta eiväthän onneksi hienot ihmiset… sanoi ”Fiini Sievänen” Pikku Pekalle. Pekka oli helpottunut, kun näki, että ”Fiinikin”… -Hän ei siis ollutkaan kummitus.
Ps. No nyt saat ruuvata sen ”juttusivistyneen pään” taas paikalleen.
Hannu Salama on kertonut esi-isästään, joka horjahti humalapäissään hyyskässä riu'un yli ja hukkui. Traaginen tapaus, josta Hannu Salama lohkaisi retorisen kysymyksen: minkä symbolin sukuvaakunaansa valitsisi?
Kovasti keskustelu polveilee, mutta niin kai asiaan kuuluu. Pääasia, että ketju pysyy aktiivisena ja otsikko Suomi24-keskustelujen kärjessä.