Minä olin olevinani niin vahva ja kova. Että en välittäisi. Että minä jätän eikä minua jätetä.
Minä nostan kädet ilmaan ja romahdan polvilleni maahan. Tunnustan että olen riekaileina. Minä itse olen repinyt itseni palasiksi ja tuhonnut siinä sivussa ainoan ihminen kenestä koskaan välitin. Tämä tuska syö minut elävältä pikkuhiljaa ja syövyttää minut sisältä. En voi antaa itselleni anteeksi, miksi sinäkään antaisit. En ansaitse ketään vaan minut on tuomittu tähän ikuiseen pimeyteen.
Minä nostan kädet ilmaan ja romahdan polvilleni maahan. Tunnustan että olen riekaileina. Minä itse olen repinyt itseni palasiksi ja tuhonnut siinä sivussa ainoan ihminen kenestä koskaan välitin. Tämä tuska syö minut elävältä pikkuhiljaa ja syövyttää minut sisältä. En voi antaa itselleni anteeksi, miksi sinäkään antaisit. En ansaitse ketään vaan minut on tuomittu tähän ikuiseen pimeyteen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tunteet johtavat harhaan. Pimeillä silmillä me kaikki etsimme valoa...
Mee ja mokaa ittes,saat muuta ajateltavaa!
Päätin kerran että minua ei jätetä, vaan minä jätän, koska olin kyllästynyt siihen että minä olen se jota aina satutetaan. Se päätty siihen, että elämäni levisi käsiini.Olin henkisesti niin pohjalla vaan kun ihminen pystyy olla. siihenki kyllästyy, tein sen jälkeen elämäni parhaimman päätöksen.. mietin asiat ensin läpi päässäni päivä kerrallaan, ja sain itse kunnioituksen takaisin, enkä aijo siitä enää luopua. Ilman sitä ei näe parempaa suuntaa elämälleen. Nyt olen täysin tyytyväinen elämääni, oon oppinu siitä tuskasta paljon, nykyään ajattelen asioita monesta kulmasta ja en masennu pienestä, koska se on vaan elämää ja otan kaiken vastaan juuri sellasena kun se tulee. itken sillon ku itkettää ja nauran sillo ku naurattaa.