Gemini tä kertoo hamastiinasta

Kysymys siitä, pitäisikö Hamas tunnustaa, on erittäin monimutkainen ja kiistanalainen. Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, ja eri valtiot ja organisaatiot suhtautuvat asiaan hyvin eri tavoin.

Hamasin luonne ja asema:

Terroristijärjestölistaukset: Useat maat ja organisaatiot, kuten Yhdysvallat, Euroopan unioni, Iso-Britannia, Kanada ja Australia, ovat luokitelleet Hamasin terroristijärjestöksi. Tämä johtuu sen tekemistä iskuista Israelin siviilejä vastaan, mukaan lukien itsemurhapommitukset ja raketti-iskut.
Poliittinen ja hallinnollinen rooli: Hamas on kuitenkin myös poliittinen liike, joka voitti Palestiinan parlamenttivaalit vuonna 2006 ja on hallinnut Gazan kaistaa vuodesta 2007 lähtien. Se tarjoaa myös sosiaali- ja hyvinvointipalveluita Gazan asukkaille.
Tavoitteet: Hamasin alkuperäinen peruskirja (vuodelta 1988) vaati Israelin tuhoamista ja islamilaisen valtion perustamista historialliseen Palestiinaan. Vaikka sen vuoden 2017 peruskirjassa poistettiin antisemitististä kieltä ja todettiin, että sen kamppailu on sionisteja, ei juutalaisia, vastaan, sen tavoitteena on edelleen Palestiinan "täydellinen ja täydellinen vapauttaminen joelta mereen". Monet näkevät Hamasin tavoitteiden olevan ristiriidassa kahden valtion ratkaisun kanssa.
Argumentit tunnustamista vastaan:

Terrorismi ja väkivalta: Tärkein syy olla tunnustamatta Hamasia on sen harjoittama väkivalta ja sen luokittelu terroristijärjestöksi. Tunnustaminen voitaisiin nähdä hyväksyntänä sen toiminnalle.
Israel-vastaisuus: Hamasin perimmäinen tavoite Israelin tuhoamisesta tekee siitä mahdottoman neuvottelukumppanin monien mielestä.
Vaikutukset rauhanprosessiin: Tunnustaminen voisi heikentää Palestiinan itsehallinnon (PA) asemaa, joka on virallisesti tunnustettu palestiinalaisten edustajaksi ja joka on sitoutunut kahden valtion ratkaisuun.
Kansainvälinen paine: Monet länsimaat ja Israel vastustavat jyrkästi Hamasin tunnustamista.
Argumentit tunnustamisen puolesta tai harkitsemiseksi:

Realismi: Hamas on tosiasiallinen hallitsija Gazassa, ja ilman jonkinlaista vuoropuhelua sen kanssa on vaikea ratkaista alueen ongelmia, kuten humanitaarista kriisiä tai saavuttaa pysyvää tulitaukoa.
Poliittinen rooli: Koska Hamas on voittanut vaalit ja sillä on kansan tukea, jotkut väittävät, että sen sulkeminen kokonaan ulos poliittisesta prosessista ei ole kestävää.
Eri osapuolten rooli: Jotkut väittävät, että Hamasin tunnustamatta jättäminen antaa Israelille tekosyyn olla neuvottelematta palestiinalaisten kanssa yleensä.
Neuvottelujen mahdollistaminen: Jotkut analyytikot uskovat, että jonkinlainen sitoutuminen Hamasiin – suora tai epäsuora – voi olla tarpeen panttivankien vapauttamiseksi ja pysyvän rauhan aikaansaamiseksi.
Yhteenveto:

Suurin osa länsimaista ja Israel ei tunnusta Hamasia. Debatti on kuitenkin jatkuvaa, ja tilanne voi muuttua. Yleisesti ottaen kansainvälinen yhteisö pyrkii siihen, että Hamas luopuisi väkivallasta, tunnustaisi Israelin ja hyväksyisi aiemmat rauhansopimukset. Vasta sitten Hamasin poliittinen tunnustaminen voisi tulla laajemmin hyväksyttäväksi.

Suomessa ja monissa muissa maissa ajatus Palestiinan valtion tunnustamisesta on keskustelussa, mutta tämä ei yleensä tarkoita Hamasin tunnustamista hallitsevana tahona, vaan ennemminkin tukea kahden valtion ratkaisulle ja Palestiinan oikeudelle itsemääräämiseen.