Kymmenen vuotta yhdessä oltiin ja sitten ukko ilmoitti että rakkaus loppui ja kuukauden sisään muutti pois..Itse en olisi halunnut erota ja tuska ja masennus oli suunnaton. Lasten takia pidettiin välit ja erään kerran sitten ehdotti että voitaisiin *vierailla* toistemme luona.Joten minähän menin ainakuin kutsu kävi..kuin koira.Nyt ei enää taas mitään..ei kutsuja ei puheluita,lastenkin tapaamiset mättää..Uusi rakas löytynyt..Että se osaakin saatua ja lujaa! Nyt mietin kauanko tätä kestää? Milloin osaan viimein päästää irti ja olla ajattelematta asiaa ja häntä? Olenko tosiaan näin riippuvainen? Entä jos kutsutaan taas..voinko viimein sanoa että ei käy? Onko kellään kokemuksia..
kauanko kestää..
mitä tehdä
61199
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Todella ikävä juttu, mutta toisaalta ei voi muuta kun antaa ajan kulua sisälläsi. Uskon että aika parantaa sinun sydämen ja elämääsi tulee valoa toisen ihmisen kautta. Parempi olla rehellinen kuitenkin kuten hän teki, jotkut ei ole tosiaan noin hienoja ihmisiä kun ex miehesi, vaan pyrkii satuttaan tyhmillä teoilla että pääsee eroon. Vaatii selkärankaa mieheltä joka kuitenkin teki päätöksensä noin hienosti, vaikka varmaan kivuaalisti. jokin hänessä mättäsi teidän jutussa, en tiedä tietenkään mikä, toivottavasti sinä sen tiedät(?)
Kiitos kannustavista sanoista..Ei hän niin rehellinen ollut..Sain tyttöystävästä tietää sattumalta lapselta. Ei olisi kuulemma saanut kertoa äidille kun on salaisuus..Se siinä varmaan eniten satuttikin..Miksi pitää tuollainen asia salata eikä kertoa rehellisesti että uusi on kainalossa?
no sitten hän teki väärin, mutta ilmeisesti ei halunut loukata, miehenä mun on tosi vaikeata ymmärtää että miksi ensiksi uusi ja sitten vasta lähdetään...miksi ei toisin päin :/ (?)
sinä kyllä selviät, uusi nallekarhu varmaan poimii sinut kainaloonsa viellä joskus :)
Meillä miehillä on jätetyksi tulemisesta aika paljon kokemusta. Itsellänikin. Vaimo kyllästyi, ja sen kummempaa syytä ilmoittamatta muutti pois.
Itselläni meni asian hyväksymiseen kolmisen vuotta. Täytyi vain hyväksyä se "kyllästyminen", koska muutakaan syytä ei ollut. Väkisin ei oikein voi olla liitossa.
"Varalla" sinun ei tosiaankaan kannata itseäsi pitää. Ei se siitä muuksi muutu. Hän kyllästyisi taatusti uudelleen. Uudelleen solmituista liitoista on kaikkein huonoimmat kokemukset.
Toivottavasti sinun ei tarvitse pähkäillä asian hyväksymistä kolmea vuotta, sillä niitä pohtiessa elämä valuu hiekkaan.
Hoida tapaamiset ensitilassa kuntoon. Se kun lasten etu, ja kaikkein tärkein asia teidän kummankin elämässä.
Maailmassa on muuten ihan mukavia ja luotettaviakin miehiä olemassa. Tänne kirjoittavien jutuista saattaa saada vääristyneen kuvan puolin ja toisin.
Usko pois, elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa! Oivalluksesta se ainakin minulla kiikasti niin kauan. Kun se tapahtui, muutos oli nopea ja totaalinen. Enää en palaisi menneeseen sitten millään.
Aurinkoista kesää sinulle!
kyllä se kauan sattuu,itselläni n 4 vuotta,mutta kyllä se sinullekkin vielä parempi aika koittaa ja mietihän kannattaako sen miehen perään itkeä,ei varmaan ollut sinun arvoinen
Se on sinusta itsestä kiinni milloin sanot tiukan ei.Kyllä hän varmaakin ottaa lapsia luoksee vaikka sinä et enään hänen kansaa rupea millekään.Miehet luulevat ette naisesta löyde sellaista vaihdetta et kieltäytyy olemasta raakasti sanottuna panopuu!!!!Ota itseäsi niskasta kiinni lähde ulos katsele ympärillesi suomen kesässä.On muitakin miehiä ei se entinen ole ainoa!!!Voimia sinulle ja rohkeutta tehdä päätöksiä!!!!