Mitä tekisitte asemassani? Olen 25 vuotias mies ja olen seurustellut nykyisen avovaimoni kanssa noin 3,5 vuotta. Yhteisolossamme ei enää ole mitään "hohtoa" tuntuu kuin olisimme vain hyviä kavereita, eikä seksikään tunnu oikein sujuvan.
Olen suunnattomasti ihastunut erääseen toiseen naiseen ja hän minuun. Tämän kumpikin tunnusti toisilleen humalassa. Hän kertoi, että hänkin elää ns. huonossa suhteessa.
En ole pettäntyt avoani, enkä halua tulevaisuudessakaan pettää, ja samoin uskon ajattelevan tämän ihastukseni kohteen.
Mitä pitäisi tehdä? Iltaisin nukkumaan mennessäkin ajattelen tuota toista naista...
Jos eroan nykyisestäni, että saisin tämän toisen, niin sittenhän tämän toisenkin pitäisi erota omasta äijästään. Tämä kuulostaa erittäin huonolta ja epätodennäköiseltä ratkaisulta!
Miten saan tämän ihastukseni pois, jonka pian pelkään muuttuvan rakkaudeksi, koska näen tällä hetkellä ihastukseni kohdetta lähes päivittäin.
Haluaisin, että minulla sujuisi avoni kanssa hyvin, mutta tuntuu, että hän ei minusta enää paljoa välitä? Tämän uskon olevan osasyy ihastumiseeni?
Olen suunnattomasti ihastunut erääseen toiseen naiseen ja hän minuun. Tämän kumpikin tunnusti toisilleen humalassa. Hän kertoi, että hänkin elää ns. huonossa suhteessa.
En ole pettäntyt avoani, enkä halua tulevaisuudessakaan pettää, ja samoin uskon ajattelevan tämän ihastukseni kohteen.
Mitä pitäisi tehdä? Iltaisin nukkumaan mennessäkin ajattelen tuota toista naista...
Jos eroan nykyisestäni, että saisin tämän toisen, niin sittenhän tämän toisenkin pitäisi erota omasta äijästään. Tämä kuulostaa erittäin huonolta ja epätodennäköiseltä ratkaisulta!
Miten saan tämän ihastukseni pois, jonka pian pelkään muuttuvan rakkaudeksi, koska näen tällä hetkellä ihastukseni kohdetta lähes päivittäin.
Haluaisin, että minulla sujuisi avoni kanssa hyvin, mutta tuntuu, että hän ei minusta enää paljoa välitä? Tämän uskon olevan osasyy ihastumiseeni?
Vastaukset 15
Vanhimmat
No jos tuo suuri ihastuksesi on kiltti ja lepakotkin vielä tapulissa, kun taas nykyisellä naisella asiat toistepäin, niin harkitsisin vakavasti vaihtoa. Asiaan tietenkin vaikuttaa, kuten kerroit, ihastuksesi samankaltainen näkemys asioista. Ja ehkä miljardin euron omaisuus, oli se sitten kummalla tahansa. ;)
Onko sulla ja avollas lapsia? Entä sillä toisella?
Mikäli vastaat ettei ole kummallakaan, niin anna mennä. Sinulla on niin vähän ikää, ettei kannata jarrutella. Hanki kokemuksia ja muista tää neuvo kun sulla on 2-3 kakaraa, asuntolaina ja papiljottipäinen eukko!!!
Jos todella haluat säilyttää nykyisen suhteesi niin keskusteluyhteys on avattava ja heti. Ihastuminen on tietenkin hälyttävä merkki tyydyttämättömistä tarpeista ja yleisestä tyytymättömyydestä elämäänsä, sen ei kuitenkaan tarvitse sanella sinulle ehtoja koska ihastumiset sammuvat yhtä nopeasti kuin alkoivatkin ellei niille sen enempää painoarvoa anna.
Varaa häiriötöntä aikaa tunteja (päiviä) ja ala kertoa ja vikkelään avolle miltä sinusta tuntuu. Ethän toki halua puolittaista kompromissielämää.
Suhteenne saattaa hyvinkin olla pelastettavissa vielä. Ellei, olet sitten vapaa uusia tuulia haistelemaan etkä loukkaa ketään. Selvitä jo tänään missä suhteenne makaa, rakastaako hän sinua todella. Hyvän parisuhteen eteen on oltava valmis tekemään töitä. Ellet ole, löydät itsesi ihan samasta tilanteesta uudelleen sen uuden kansssa muutaman vuoden päästä.
Puhu puhu ja taas puhu. Ei mikään muuten selviä.
Ei ole lapsia...
Olen yrittänyt keskustella asiasta, mutta kun avo ei kuuntele järjellä... Hän alkaa välittömästi joko mykkäkoulun tai ei muuten vain suostu asiasta kunnolla puhumaan.
Olen yrittänyt kysyä monet monet kerrat, että mitä tämän meidän suhteen kanssa pitäisi tehdä että saataisiin se paremmaksi... Olen yrittänyt keksiä kaikenlaista yhteistä mukavaa tekemistä ja vaikka mitä...
Ennen joulua ajattelin, että jos tämä ei helmikuun loppuun mennessä ole muuttunut mihinkään suuntaan, niin se on sit The end.
Eikä silloin ollut edes tuota ihastusta...
Kyllä se taitaa niin olla että erota pitää, mutta miten? Aiheutuu paljon pahaa mieltä, muuttamista, omaisuuden jakamista jne... Päähän siinä hajoo, mutta eipä tällaisessakaan suhteessa mitään järkeä ole.
Saisipa kaiken tapahtumaan sormia napsauttamalla...
Pitäisiköhän kokeilla vain pitää taukoa? Enpä tiedä vain onnistuuko se...
mitä teet.Ei erotessa varmaankaan pää hajoa jos toisesta ei tykkää.Pikemminkin helpottaa..Mutta sun pitää erota koska itse haluat,ei toisen naisen vuoksi..Sinun en laskisi hänen varaan ollenkaan.
...on jakaa tavarat kuin lapset! Häivy ihmeessä ennen kuin on myöhäistä!!!
sinulla ja avovaimollasi on sanojesi mukaan jotain, mitä pitkässä suhteess tarvitaan enemmän kuin mitään muuta : ystävyttä.
siinä ei hyvä ulkonäkö tai railakas seksielämä paljon auta, kun vietetään 30 vuotta yhdessä. seksiin turtuu, maan vetovoima yllättää. aina löytyy joku nätimpi tai kiihottavampi, siitä voit olla varma! mutta jos todella voitte puhua keskenänne asioista, voitte viettää mukavaa aikaa yhdessä, älä ihmeessä heitä sitä hukkaan hullaantumisen vuoksi.
minä asemessasi puhuisin avovaimolleni, kysyisin, välitätkö vielä todella? haluatko jatkaa? jos niin, hoitakaa suhteenne kuntoon. käykää lomailemassa tai vaikka uimahallissa (vesi on aika eroottinen elementti... no hyvä on, kylpylässä!). puhu hänen kanssaan. aina tulee ihastuksia! aina tupsahtaa esiin ihmisiä jotka vaikuttavat paremmalta kuin se, joka on rinnallasi. kysymys on vain siitä, kuina hoidat tämän tilanteen, minkä ratkaisun teet.
...ajattelin ilmoitella, että päätimme eilen erota.
Olisimme ennenpitkään kuitenkin eronneet, niin ajattelimme että miksi turhaan asiaa pitkittää...
Tätä asiaa olen miettinyt todella pitkään ja hartaasti. Olen täysin sitä mieltä että näin olisi käynyt ilman ihastustakin, mutta kyllähän sekin varmasti asiaan vaikutti.
Tuntuu jotenkin helpottuneelta, tuntuu silti pahalta ja tunnen todella suurta sääliä avoani kohtaan, tai siis nyt ex-avoa.
Olen kyllä sitä mieltä, että kun täällä kerran vain eletään, niin ei olisi ollut järkevä ratkaisu jatkaa entiseen malliin.
Monet kerrat olemme viimeisen vuoden aikana asiasta yrittäneet keskustella, ja olemme sopineet että yritetään nyt vielä jne. Hetken menee hyvin, aina seuraavaan riitaan asti.
Kyllähän useimmissa ja varmastikkin kaikissa suhteissa riidellään, mutta liika on liikaa...
Tämä on monen tekijän summa, nähtiin nykyisin tosi harvoin, koska ex-avoni on ollut noin 1 vuoden jo töissä eri paikkakunnalla, liika paljon riitelyä silloin harvoin kun nähtiin, huono seksielämä, ex-avoni salaiset tapaamiset hänen exänsä kanssa ja varmastikkin lopullisena niittinä tämä ihastukseni...
En tiedä mitä tälläisesta ajattelette, mutta minä tein ratkaisuni, en sano että se välttämättä hyvä on, mutta en halunnut näinkään jatkaa...
Ja oikeutetulta tuo ratkaisusi. Olet miettinyt pitkään, etkä ole tässä nyt pettämässä ketään. Teidän rakkautenne oli vain kadonnut johonkin, ei se aina kestä. Loputtomiin ei voi yrittääkään, kyllähän elämässä pitää hauskaakin olla.
Älä nyt kuitenkaan rupea sille ihastuksellesi toiseksi mieheksi. Jos hän ei pysty yhtä radikaaliin päätökseen, kannattaisi sinun etsiä seurasi muualta. Älä etsi hankaluuksia, kun vasta pääsit entisistä vähän kauemmas.
Onnea ja menestystä!
Uskon ja toivon, että ratkaisusi on oikea. Huomattavasti helpompaa tehdä vaikea päätös nyt kuin lähes mahdottomalta tuntuva päätös 15 vuoden päästä. Järki päässä uuden kanssa ja jos jokin asia alkaa vaivata, nosta kissa pöydälle. Turha murehtia itsekseen tai odottaa ja luulla, että paskamainen ja hankala neiti muuttuu mukavaksi tasapainoiseksi vaimoksi... ei muutu!
Riidat kuuluu suhteeseen, mutta vi...mainen käytös ja turha kiukuttelu ei.
runkkaat iltaisin ennen maata menoa, se auttaa ajatukset pois siitä naisesta...
Mun mielestä sun pitäis puhua sun avovaimos kanssa että mitä mieltä hän on...ei kannata kertoo että sulla on toinen kiikarissa vaan puhua vaan teistä!Ehdottomasti sun ei kannata sitten jos päädytte eroon niin mennä heti toisen luo vaan oot sinkkuna ainakin pari kuukautta että pääset varmasti eroon entisestä!
Toivon että saat asias selvitettyä ja voit nauttia ihanasta kesästä! =)
Jos rakastat toista naista enemmän kuin toista älä loukkaa toista enään enempää jos hän ei ole se ainut jota rakstat maailmassa.. miltä tuntuisi jos sitten lopulta päätätte erota 2 vuoden päästä ja sinä sanot hänelle olen rakastanut toista naista jo 2 vuotta hänen sydän särkyy...
enkä myöskään ole toisen naisen takia jättänyt, se vain on yksi osatekijä koko hässäkässä. Minut on kerran jätety toisen miehen takia yli neljän vuoden suhteen jälkeen eikä tuntunut kivalta...