Vantaalla Mikkola, Korso, Havukoski, Helsingissä Kontula, vanha Vuosaari, Kannelmäki...
Tutkailtuani pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoita aktiivisesti olen ymmärtänyt erään keskeisen asian: markkinoilla on TOLKUTTOMASTI purkukunoista paskaa!
Kuka herramme jeesuksen nimeen, vaikka en uskis olekaan, ostaa 60-70- luvun harmaita elementtihelvettiasuntoja?! Saumat irvistää, kaikki irvistää, pihat on sotkettu ja töhritty ja niissä pyörii alamaailman edustajia ja muita narkomaaneja, putki- ja lukemattomat muut rempat painaa päälle, silti remonttien jälkeenkään ei paska sen kummemmaksi siitä muutu. Ymmärtäisin jos kyse olisi vähävaraisille ja elämästä syrjäytyneille tarjottavista halvoista vuokra-asunnoista, mutta ei, omistuasuntoja ja hinnat pilvissä.
70- luvun DDR- elementtitalojen elinkaareksi arvioitiin niiden alkuperämaassa max. 40 vuotta, nyt meidän vastaava asuntokantamme alkaa olla siinä iässä. Että maan tasalle pitäisi pistää. Mutta kauppa käy silti kuin siimaa.
Kyllä jollekin lävähtää pian kakka tuulilasiin. Elintaso kasvaa ja kansa vaurastuu, mietinpä vaan kuka enää 10 vuoden kuluttua tarvitsee noita torakkapesiä. Normaalit työssäkäyvät ihmiset ostavat asuntonsa siisteiltä ja turvallisilta alueilta. Ennustan, että kuilu paskojen/ hyvien asuntojen omistajat kasvaa kohtuuttoman suureksi ja ensin mainituilla sulaa se vähäinenkin omaisuus purkukunnossa käsiin.
Itselläni on yksityishenkilöksi melko huomattava omaisuus kiinni myös asunnoissa muualla Suomessa, ja nyrkkisääntönä olen pitänyt että edes sijoitukseen en osta sellaista, missä en itse asuisi. Ja toteutuneessa tuotossa tämä sääntö onkin näkynyt ihan mukavasti. Voi pitää hieman kovempaa hintaa, ja vuokralaisen saa itse valita.
Olen ajatellut nyt pistää jonkinmoisen potin perintörahaa kiinni myös pk-seudun asuntoihin ja aikani noita hinnat alkaen- asuntoja kierreltyäni totesin, että ne ei voi tulla edes kyseeseen. Ostan mieluummin kalliimmalla, mutta hyviltä paikoilta ja arvotaloista. Niissä omaisuus säilyy ja tuotto pitkälläkin aikavälillä kohtalainen.
Musta-Pekka jää käteen
37
4096
Vastaukset
- PuhutAsiaa
http://www.dime.net/dime/c/asunnot/pd/0/0/0/1/.dime?std.key=867080
Oliko esim. tuo asunto markka-aikana ( 4 vuotta sitten) miljoonan arvoinen? Siis m-i-l-j-o-o-n-a markkaa?
Ostaisitko?- Zaku
Juu ja ei,
Asuntojen hintoja ei voi verrata taaksepäin aivan suoraan sillä sinun pitää ottaa hintaa mukaan aina inflaatio, korkotaso sekä yleinen maksukyky.
Jos kysytään jotain tiettyä asuntoa onko se jonkun summan arvoinen on vastaus hankalaa... todennäköisesti silloin on jos ostaja löytyy.
Miksi sitten asuntojen hinnat ovat niin korkealla. Vastaus löytyy siitä, että suomen talous on hyvässä kunnossa, kun taas yleinen EUn talous ei ole. Niinpä euroopan keskuspankki pitää ohjauskorkoja alhaalla, että talous elpyisi ja täällä suomessa(pienellä markkina-alueella) koetaan sellainen ihme, että talous pyörii ja korot ovat matalalla.
Kun vielä verrataan tilannetta vanhaan aikaan jolloin oli suomen keskuspankin helibor korko niin onhan tulos aivan eri kaliiberia.
Asuntojen hinnat nousevat kun ihmisillä on maksukykyä ja mahdollisuus ottaa suuria lainoja. Niinpä kaikkien asuntojen hinnat nousevat suhteessa ja kaikille ei riitä niitä "hyviä" asuntoja. - 909+9+90+9+09+09
Jo nyt on nähtävissä, että vain kohtuuhintaiset uudiskohteet käyvät kaupaksi.
Ne jotka nyt maksavat miltei uuden hintaa vanhasta pommissta, saavat takkiinsa oikein kunnolla.
Lopuksi tilanne on se, että asuntoa ei huoli kukaan ja talo puretaan.
Nykyän vaaditaan jo huonekohtaista ilmastointia kerrostalossa, että saadaan asunto kaupaksi. - Kauheeta kusetusta ja rahas...
makua!
- janna
tästä maksaisitte, oikeasti jos täytyisi ostaa? Olisko 100 000€ oikeampi hinta?
- esteetikko
janna kirjoitti:
tästä maksaisitte, oikeasti jos täytyisi ostaa? Olisko 100 000€ oikeampi hinta?
en ostaisi ollenkaan, millään hinnalla, on se sen verran ruma. tai no joo tietysti jollain max 50 - 60 TEurolla, ja myisin heti pois jollekin hölmölle
- näin se
Nämä lähiöluukut rakennettiin, kun tarvittiin olkihatuille asumus. Olkihatut taas tarvittiin riistettäväksi ja tyhjäksi pumpattavaksi kaupunkien teollisuuteen.
Bunkkerit suuniteltiin kestämään 50-vuotta.
Siinä jää tyhjäksi imetylle landepukulle vielä vanhuuskämppäkin.
Mutta nyt velalla niitä elinkaarensa päässä olevien ostaminen? Samaa, kuin menisi paalamon portilta auton ostamaan ja maksamaan melkein uuden hinnan!- Anonyymi
Kyllä hyvä taloyhtiö huolehtii remontoinnista. Putki- katto- jätehuolto, sähköjärjestelmät, pihat,ikkunat ulkoseinät tuuletusjärjestelmät patterit asuntojen lämmönsäätelyt kaikki uusittu sinun haukkumassasi lähiössä.
Samoin niitä joudutaan tekemään myös Kallion ja eteläisen Helsingin asuntoihin. Siellä on homeisia keittiöitä ym myös putkiremonttejs ja ulkoseinien ikkunoiden kattojen uudistamisiä. Siellä on kustuja vanhoja puulattioita ja pikkiriikkisiä vessoja ym.
Uudempia ne on lähiöiden asunnot kuin Venäjän vallan aikaan rakennetut hellahuoneet.
- ville
Noin ylipäätään tämä on kyllä erittäin mielenkiintoinen aihe.
Mikä on oikeasti betonin ikä? Eikö itse betoni ole aika ikuista, vaan ongelma on asunnon muut asiat kuten sähköt, putket ja puuosat. Ainakin itse olin siinä uskossa, että esim tuolla itäsaksassa tuo 40v tuli juuri siitä, että asuntoja ei koskaan korjattu vaan ne jyrättiin kun kaikki oli tarpeeksi vanhaa.
Ja eikö se oikeesti ole loogista, että betoni kestää kun puutalokin voi olla satoja vuosia vanha? Ja onhan niitä vanhoja kaupunkeja, joissa vanhat, erittäin surkeasti rakennetut kivitalot kestävät hyvin hyvin monia satoja vuosia.
Sen sijaan, että parjaisi suoraan betonia voisi ehkä miettiä, että suurin ongelma monissa betonitaloissa on surkeat pohjat, varustetaso sekä sijainti. Ts kaivopuiston betonitaloista, jotka on vanhojen kivitalojen välissä maksetaan hirveitä summia kun taas jakomäessä oikeesti on vaarana että asuntoja ei osta kukaan.
Siten ainakin henk koht uskon, että ongelma ei ole betoni, vaan asunnon sijainti ja perusratkaisut. Hyvällä paikalla olevaa betonitaloa huolletaan asianmukaisesti ja tulijoita riittää ja siten asunnon elikaari on hyvin pitkä. Hyvillä paikoilla asujilla on myös usein rahaa pitää asuntoa kunnossa ja siten mahdollisuudet verrattuna moniin sosiaalisesti alempitasoisiin asuinaluisiin ovat huomattavasti paremmat.
Ja jos joku epäilee: en asu elementtitalossa, mutta paikallaan valettua betonia löytyy osasta seinistä. Lisänä kevytharkkoja ja puuta. Sijainti arvoalue ja sen kyllä huomaa asuntojen huolenpidosta ja pidemmän kaaren ajattelusta.- ikuista
Se on totta, että betoni kestää, muttei taloissa.
Julkisivuisa käytetiin mustia ansaita 1960-1962. Tietää sanfikelementeissä ulkokuoren tippumista.
Sitten tuli rosteriansaat. Mutta raudotukset liian pintaan. Rapautuu. Betonin lujuus ei kestänyt jatkuvaa jäätymistä ja sulamista. Lisähuokoistukset puuttuu. Lista loputon. Elementtitalojen samauksisa paljon virheitä. Etenkin talvella.
Lista on loputon. - isosijoittaja
Kyllähän betoni hyvin hoidettuna onkin lähes ikuista, hidasta rapautumista lukuunottamatta joka voidaan tietysti ellei estää niin huoltotoimenpiteillä ainakin hidastaa. Mutta rumuutta ei esim. harmaasta röpelöpintaisesta elementistä muuksi saa muutettua, ne on neukkokuutioita vaikka voissa paistaisi. Lisäksi ongelmana on juuri nuo pohjaratkaisut ja heikko varustelutaso. Kyllähän niihinkin voi jossain määrin vaikuttaa kun pistää rahaa likoon, eri asia mielestäni onko taloudellisesti mielekästä. Kysehän alkaa olla sitten jo uudelleen rakentamisesta.
Lähiöhelveteissä sijainti on se mikä on, ja sitä ei millään keinolla voi muuttaa. Ja slummiutuvia elementtilähiöitä on PALJON, niiden nykyaikaiseksi elvyttäminen kokonaisuudessaan on mahdotonta. Rakennemuutos on väistämätön, kun eläkoityvä lähiöproletariaatti alkaa siirtyä mullan alle, jollekinhan tuo purkukuntoinen asuntokanta jää sitten käsiin, esim. perikunnille. Puhumattakaan nuoremmista perhekunnista jotka ovat erehtyneet niitä nyt vielä ostamaan, pahimmillaan vielä kuplahinnalla ja ikuisella velkarahalla. Vielä jos höskä sijaitsee vuoratontilla, niin reaaliarvoa ei ole kirjaimellisesti penniäkään.
Arvoalueiden elementtimöykyt on tosiaan oma lukunsa, niitä toki huolletaan, mutta katselkaapa huviksenne mitä niissä onkin sitten vastikkeet. Itse en kyllä ostaisi betonikuutoita edes kaivarista, hinnalla 4000 EUR/m2. Ihan jo esteettisistä syistä. Kenenköhän idea muuten aikanaan oli rakentaa sijainniltaan upea Merihaka elementtihelvetiksi.. tuollaisesta teosta pitäisi rankaista ankarasti! - Sillantarkastaja
Rakennettu betoni rapautuu koska se hapantuu ja raudat murenevat betonin sisällä. Lisäksi tähän rakenteen kokemat muodonmuutokset rasituksen alla ja lämpötilavaihteluissa.
t. Sillantarkastaja - Rivariasuja
isosijoittaja kirjoitti:
Kyllähän betoni hyvin hoidettuna onkin lähes ikuista, hidasta rapautumista lukuunottamatta joka voidaan tietysti ellei estää niin huoltotoimenpiteillä ainakin hidastaa. Mutta rumuutta ei esim. harmaasta röpelöpintaisesta elementistä muuksi saa muutettua, ne on neukkokuutioita vaikka voissa paistaisi. Lisäksi ongelmana on juuri nuo pohjaratkaisut ja heikko varustelutaso. Kyllähän niihinkin voi jossain määrin vaikuttaa kun pistää rahaa likoon, eri asia mielestäni onko taloudellisesti mielekästä. Kysehän alkaa olla sitten jo uudelleen rakentamisesta.
Lähiöhelveteissä sijainti on se mikä on, ja sitä ei millään keinolla voi muuttaa. Ja slummiutuvia elementtilähiöitä on PALJON, niiden nykyaikaiseksi elvyttäminen kokonaisuudessaan on mahdotonta. Rakennemuutos on väistämätön, kun eläkoityvä lähiöproletariaatti alkaa siirtyä mullan alle, jollekinhan tuo purkukuntoinen asuntokanta jää sitten käsiin, esim. perikunnille. Puhumattakaan nuoremmista perhekunnista jotka ovat erehtyneet niitä nyt vielä ostamaan, pahimmillaan vielä kuplahinnalla ja ikuisella velkarahalla. Vielä jos höskä sijaitsee vuoratontilla, niin reaaliarvoa ei ole kirjaimellisesti penniäkään.
Arvoalueiden elementtimöykyt on tosiaan oma lukunsa, niitä toki huolletaan, mutta katselkaapa huviksenne mitä niissä onkin sitten vastikkeet. Itse en kyllä ostaisi betonikuutoita edes kaivarista, hinnalla 4000 EUR/m2. Ihan jo esteettisistä syistä. Kenenköhän idea muuten aikanaan oli rakentaa sijainniltaan upea Merihaka elementtihelvetiksi.. tuollaisesta teosta pitäisi rankaista ankarasti!http://www.dime.net/dime/c/asunnot/pd/0/0/0/1/.dime?std.key=855606
Melko tarkalleen tuohon hintaan ostin 1,5 vuotta sitten, eli vieläpä pahimpaan kupla-aikaan hieman pienemmän asunnon, en tosin Helsingistä vaan Vantaalta, arvoalueelta ko. mittapuun mukaan, mutta sillä erotuksella että kyseessä on rivitaloyhtiö ja OMA tontti.
Se mitä keskiverto tuulipuku ei mielestäni osaa asuntoa ostaessa hahmottaa on oman tontin merkitys asunnon hinnassa. 80-luvulla valmistuneen rivarini, siis asunnon, arvo on se mikä on, eli lähinnä käyttö- tai vuokrattaessa tuottoarvo.
Taloyhtiömme tontin arvosta oma osuuteni on noin 45 000 euroa. Maapohja ei siitä miksikään kulu ikinä. ASUNNON arvoksi jää siten n. 1300 e/m2, josta asumiskuluksi on asunnon normaalin kulumisen johdosta mielestäni laskettava esim. 4% vuosipoisto.
Poistoajan jälkeen eli elinkaaren päässä pelkällä asunnolla ei enää ole ainakin noin teoriassa mitään arvoa, vaan se pitää täydellisesti remontoida tai rakentaa uudelleen.
Linkin esimerkkiasunnossa asunnon hinnaksi tulee 1720 EUR/m2, tontin arvo 0..tai oikeastaan negatiivinen, sillä siitä juoksee vuokra. Asunnon jäljellä olevan käyttöiän voi jokainen itse arvioida. - ville
isosijoittaja kirjoitti:
Kyllähän betoni hyvin hoidettuna onkin lähes ikuista, hidasta rapautumista lukuunottamatta joka voidaan tietysti ellei estää niin huoltotoimenpiteillä ainakin hidastaa. Mutta rumuutta ei esim. harmaasta röpelöpintaisesta elementistä muuksi saa muutettua, ne on neukkokuutioita vaikka voissa paistaisi. Lisäksi ongelmana on juuri nuo pohjaratkaisut ja heikko varustelutaso. Kyllähän niihinkin voi jossain määrin vaikuttaa kun pistää rahaa likoon, eri asia mielestäni onko taloudellisesti mielekästä. Kysehän alkaa olla sitten jo uudelleen rakentamisesta.
Lähiöhelveteissä sijainti on se mikä on, ja sitä ei millään keinolla voi muuttaa. Ja slummiutuvia elementtilähiöitä on PALJON, niiden nykyaikaiseksi elvyttäminen kokonaisuudessaan on mahdotonta. Rakennemuutos on väistämätön, kun eläkoityvä lähiöproletariaatti alkaa siirtyä mullan alle, jollekinhan tuo purkukuntoinen asuntokanta jää sitten käsiin, esim. perikunnille. Puhumattakaan nuoremmista perhekunnista jotka ovat erehtyneet niitä nyt vielä ostamaan, pahimmillaan vielä kuplahinnalla ja ikuisella velkarahalla. Vielä jos höskä sijaitsee vuoratontilla, niin reaaliarvoa ei ole kirjaimellisesti penniäkään.
Arvoalueiden elementtimöykyt on tosiaan oma lukunsa, niitä toki huolletaan, mutta katselkaapa huviksenne mitä niissä onkin sitten vastikkeet. Itse en kyllä ostaisi betonikuutoita edes kaivarista, hinnalla 4000 EUR/m2. Ihan jo esteettisistä syistä. Kenenköhän idea muuten aikanaan oli rakentaa sijainniltaan upea Merihaka elementtihelvetiksi.. tuollaisesta teosta pitäisi rankaista ankarasti!Kyllä elementti tosiaan on aina elementti, eikä siitä kaunista saa, vaikka mitä tekisi. Ikävä tosiasia kyllä.
Järkyttävintä on, että näistä 60-70 luvun virheistä ei ole opittu ja samanlaisia betonimöhkäleitä rakennetaan edelleen, väri vaan vaihtui harmaasta pastellinsiniseksi tai -punaiseksi. Esimerkkejä vaikka leppävaara.
On tosiaan mielenkiintoista nähdä, mitä käy niille asuinalueille, joissa on vain tällaisia betonitaloja. Onneksi niitä ei lopulta mitenkään älyttömästi ole ja henk. koht olen myös näiden alueiden suhteen varovaisen toiveikas. Hyvällä tuurilla helsinkiin tulee väestönryntäys ja monet näistä alueista kokevat "arvonnousun". Tällaistahan on käynyt esimerkiksi matinkylässä, jossa iso-omena on pelastanut paljon.
Noin muuten henk koht koen, että pahinta noissa betonielementeissä ei välttämättä ole talot, vaan ympäristö ja ympärillä asuvat ihmiset. Kummasti alkaa ihmisten ulkonäkö muuttua (ja en nyt tarkoita ihonväriä) kun junalla/metrolla/bussilla mennään tarpeeksi kauas keskustasta.
Mukavan keskiluokkainen kaupungiosa, mielummin sieltä paremmasta päästä, on kyllä todella viihtyisä, vaikka itse pari vuotta alle kolmekymppinen olenkin. - 0+´´0´+0´+0´+´+0
ville kirjoitti:
Kyllä elementti tosiaan on aina elementti, eikä siitä kaunista saa, vaikka mitä tekisi. Ikävä tosiasia kyllä.
Järkyttävintä on, että näistä 60-70 luvun virheistä ei ole opittu ja samanlaisia betonimöhkäleitä rakennetaan edelleen, väri vaan vaihtui harmaasta pastellinsiniseksi tai -punaiseksi. Esimerkkejä vaikka leppävaara.
On tosiaan mielenkiintoista nähdä, mitä käy niille asuinalueille, joissa on vain tällaisia betonitaloja. Onneksi niitä ei lopulta mitenkään älyttömästi ole ja henk. koht olen myös näiden alueiden suhteen varovaisen toiveikas. Hyvällä tuurilla helsinkiin tulee väestönryntäys ja monet näistä alueista kokevat "arvonnousun". Tällaistahan on käynyt esimerkiksi matinkylässä, jossa iso-omena on pelastanut paljon.
Noin muuten henk koht koen, että pahinta noissa betonielementeissä ei välttämättä ole talot, vaan ympäristö ja ympärillä asuvat ihmiset. Kummasti alkaa ihmisten ulkonäkö muuttua (ja en nyt tarkoita ihonväriä) kun junalla/metrolla/bussilla mennään tarpeeksi kauas keskustasta.
Mukavan keskiluokkainen kaupungiosa, mielummin sieltä paremmasta päästä, on kyllä todella viihtyisä, vaikka itse pari vuotta alle kolmekymppinen olenkin.Ei nykyaikaisia kerrostaloja voi samana päivänä verrata vanhoihin.
Ja kylä keskustassa kaikkein eniten näitä ongelmatapauksia pyörii, ei niinkään asuin alueilla. - vertausta
0+´´0´+0´+0´+´+0 kirjoitti:
Ei nykyaikaisia kerrostaloja voi samana päivänä verrata vanhoihin.
Ja kylä keskustassa kaikkein eniten näitä ongelmatapauksia pyörii, ei niinkään asuin alueilla.Tottakai uusissa on parempi varustetaso ja talo on muuten paremmassa kunnossa. Ikkunat pitää paremmin jne jne
Kuitenkin täysin samalla tavalla niitä rakennetaan betonielementeistä. Ja ainakaan omasta mielestä ulkonäkö ei kyllä ole sen parempi kuin vanhoissa sillä ainoa ero on asunnon erivärinen ulkopinta. Jos et usko, niin kannattaa tutustua vaikkapa leppavaaraan.
En tarkoittanut tuolla ongelmatapauksella laitapuolen kulkijoita vaan yleistä sosiaalista statusta. Tämä on helppo huomata esim itäkeskuksessä, jossa jo pelkästään ihmisten vaatetus eroaa aika paljon siitä porukasta joka käy shoppailemassa stockalla. Ja oikeesti ei ole kovin liioiteltua väittää, että jos metroon hyppää rautatieasemalta, niin metromatkustajien joukosta on aika helppo poimia niitä, jotka jatkavat lähelle metroradan päätä.
Espoossa pitkään asuneena sanoisin, että espoossa pitää mennä kivenlahti/soukka linjalle ja idässä sinne itäkeskukseen, jotta saavutetaan suunnilleen samanlainen sosiaalinen ryhmä. Pohjoiseenpäin en osaa suoraan sanoa, kun en siellä juuri käy.
Tottakai on myös poikkeuksia kuten esim aurinkolahti tai kivenlahden ranta, mutta nyt puhun "yleisestä sosiaalisesta luokasta". Ja eihän tarvitse mikään kovin kummoinen fakiiri olla todetakseen, että halvemmat asunnot vetävät puoleensa sosiaalisesti alempaa luokkaa, kun taas kalliimmat asunnot sosiaalisesti parempaa luokkaa.
Henk koht asun mielummin alueella, jossa status on ylipäätään korkea ja asuinalue arvostettu. Silloin ympärillä on paljon "samanhenkistä" porukkaa, eikä niin kuin vuosaaressa, jossa erot ovat huimat.
Kukin tietysti tapansa mukaan :) - Kauko
vertausta kirjoitti:
Tottakai uusissa on parempi varustetaso ja talo on muuten paremmassa kunnossa. Ikkunat pitää paremmin jne jne
Kuitenkin täysin samalla tavalla niitä rakennetaan betonielementeistä. Ja ainakaan omasta mielestä ulkonäkö ei kyllä ole sen parempi kuin vanhoissa sillä ainoa ero on asunnon erivärinen ulkopinta. Jos et usko, niin kannattaa tutustua vaikkapa leppavaaraan.
En tarkoittanut tuolla ongelmatapauksella laitapuolen kulkijoita vaan yleistä sosiaalista statusta. Tämä on helppo huomata esim itäkeskuksessä, jossa jo pelkästään ihmisten vaatetus eroaa aika paljon siitä porukasta joka käy shoppailemassa stockalla. Ja oikeesti ei ole kovin liioiteltua väittää, että jos metroon hyppää rautatieasemalta, niin metromatkustajien joukosta on aika helppo poimia niitä, jotka jatkavat lähelle metroradan päätä.
Espoossa pitkään asuneena sanoisin, että espoossa pitää mennä kivenlahti/soukka linjalle ja idässä sinne itäkeskukseen, jotta saavutetaan suunnilleen samanlainen sosiaalinen ryhmä. Pohjoiseenpäin en osaa suoraan sanoa, kun en siellä juuri käy.
Tottakai on myös poikkeuksia kuten esim aurinkolahti tai kivenlahden ranta, mutta nyt puhun "yleisestä sosiaalisesta luokasta". Ja eihän tarvitse mikään kovin kummoinen fakiiri olla todetakseen, että halvemmat asunnot vetävät puoleensa sosiaalisesti alempaa luokkaa, kun taas kalliimmat asunnot sosiaalisesti parempaa luokkaa.
Henk koht asun mielummin alueella, jossa status on ylipäätään korkea ja asuinalue arvostettu. Silloin ympärillä on paljon "samanhenkistä" porukkaa, eikä niin kuin vuosaaressa, jossa erot ovat huimat.
Kukin tietysti tapansa mukaan :)Pyytävät Mellunmäen 70-luvun kerrostalokaksioista
jo 100 000 euroa eli 600 000 mk.
- kauko
Tuossa lähistöllä menee 70-luvun kerrostalossa
parvekkeet uusiksi. Ei mahda olla halpa investointi saatikka siihen lisää putkiremontit.
Saa olla aika varovainen mitä nykypäivänä ostaa
asuntomarkkinoilla.- 9+09+90+9+09+
Omassani on paikkalla muuratut julkisivut tiilellä Pinta rapattu ja tiilien alla eristevilla ja tämän alla elementit.
Luulisi tälläisen kestävän lähes ikuisesti.
Mitä nyt rappausta joskus uustaan ja parvekelesitus nostaa heti uutena asennettuna parvekkeiden käyttöikää huomattavasti, sekä parempi betonilaatu verratuna 70-80 luvun taloihin. - turha
9+09+90+9+09+ kirjoitti:
Omassani on paikkalla muuratut julkisivut tiilellä Pinta rapattu ja tiilien alla eristevilla ja tämän alla elementit.
Luulisi tälläisen kestävän lähes ikuisesti.
Mitä nyt rappausta joskus uustaan ja parvekelesitus nostaa heti uutena asennettuna parvekkeiden käyttöikää huomattavasti, sekä parempi betonilaatu verratuna 70-80 luvun taloihin.Todella turha luulo. Kestää todella vähän. Yksi lapetiili ja rapinki. Rapisee 5-15- vuodessa. Näin tekee muodikas lämpörappauskin. Eivät kestä kastumista ja jäätymistä pitkää aikaan. Takana, kun vielä puuelementi, niin vaikea saneerata. Edes kannattavaa.
Veikkaan elinkaareksi paljon lyhyempää, kuin 70-luvun betonijulkisivuille. Piti vaan keksiä jotain uutta asunnonostajien höynäytykseen.. - Työn tekijä
turha kirjoitti:
Todella turha luulo. Kestää todella vähän. Yksi lapetiili ja rapinki. Rapisee 5-15- vuodessa. Näin tekee muodikas lämpörappauskin. Eivät kestä kastumista ja jäätymistä pitkää aikaan. Takana, kun vielä puuelementi, niin vaikea saneerata. Edes kannattavaa.
Veikkaan elinkaareksi paljon lyhyempää, kuin 70-luvun betonijulkisivuille. Piti vaan keksiä jotain uutta asunnonostajien höynäytykseen..Turha puhuu palturia, Betonielementtiseinän päälle, kun laitetaan lämpöeriste ka käsin muuratut tiilet, niin varmasti kestää.
Älä Turha sekoita tiilikuoriin, joita tehtaalla liimataan valmiselementtiin, niissä näkyvät elementin saumatkin, paikalla muuratussa tiiliseinässä ei ole saumoja ja muuraus kunnioittaa vanhaa hyvää rakennustapaa, 70-luvun betonielementit ovat aivan eri juttu, laadukasta ja kaunista on rakennustapa, jossa tiiliseinä muurataan päälle, kaunis katsella ja KESTÄÄ. - Ihailija
Työn tekijä kirjoitti:
Turha puhuu palturia, Betonielementtiseinän päälle, kun laitetaan lämpöeriste ka käsin muuratut tiilet, niin varmasti kestää.
Älä Turha sekoita tiilikuoriin, joita tehtaalla liimataan valmiselementtiin, niissä näkyvät elementin saumatkin, paikalla muuratussa tiiliseinässä ei ole saumoja ja muuraus kunnioittaa vanhaa hyvää rakennustapaa, 70-luvun betonielementit ovat aivan eri juttu, laadukasta ja kaunista on rakennustapa, jossa tiiliseinä muurataan päälle, kaunis katsella ja KESTÄÄ.Missä olet luurannut koko päivän?
- turha
Työn tekijä kirjoitti:
Turha puhuu palturia, Betonielementtiseinän päälle, kun laitetaan lämpöeriste ka käsin muuratut tiilet, niin varmasti kestää.
Älä Turha sekoita tiilikuoriin, joita tehtaalla liimataan valmiselementtiin, niissä näkyvät elementin saumatkin, paikalla muuratussa tiiliseinässä ei ole saumoja ja muuraus kunnioittaa vanhaa hyvää rakennustapaa, 70-luvun betonielementit ovat aivan eri juttu, laadukasta ja kaunista on rakennustapa, jossa tiiliseinä muurataan päälle, kaunis katsella ja KESTÄÄ.No siinä on betonirunko ja puuelementit. Sitten muurttu tiiliverhous. Ei mitään tekemistä entisajan tiiliseinän kanssa. Puuelementti mätänee, kun tiliseinä laskee veden läpi. Miten sen sieltä rapautuneen verhouksen alta uusii? Pillarilla kumoon moiset mörskät menee nopeasti. Saihan pankki ja rakenusfirma huijattua isot rahat hölmöiltä!
Sinunlaisesi käpyaivo vielä ollut tekemässä..
Huvittavaa Viikissäkin skanska kittasi puuelementin saumat. Kiva uusia kitti tiliverhouksen takaa muutaman vuoden päästä! - Muurarin apulainen
turha kirjoitti:
No siinä on betonirunko ja puuelementit. Sitten muurttu tiiliverhous. Ei mitään tekemistä entisajan tiiliseinän kanssa. Puuelementti mätänee, kun tiliseinä laskee veden läpi. Miten sen sieltä rapautuneen verhouksen alta uusii? Pillarilla kumoon moiset mörskät menee nopeasti. Saihan pankki ja rakenusfirma huijattua isot rahat hölmöiltä!
Sinunlaisesi käpyaivo vielä ollut tekemässä..
Huvittavaa Viikissäkin skanska kittasi puuelementin saumat. Kiva uusia kitti tiliverhouksen takaa muutaman vuoden päästä!Ihme puhetta Turha! Kerrostaloissa on kylläkin betonielementit, olen itse betonielementin päälle muurannut tiilet ja sitten rapattiin.
taidat Turha puhua pientaloista, kerrostalon betoniseinä, joka on tiiliverhoiltu, kestää varmasti! - kaaveli
Muurarin apulainen kirjoitti:
Ihme puhetta Turha! Kerrostaloissa on kylläkin betonielementit, olen itse betonielementin päälle muurannut tiilet ja sitten rapattiin.
taidat Turha puhua pientaloista, kerrostalon betoniseinä, joka on tiiliverhoiltu, kestää varmasti!Kaavelin päälle tuli villa,rapattu korppurapiskuori; kastuu, mutta julkisivuissa takana mätänevä puu ja kipsi. Jäi peruskuolu sinulla kesken?
- Muurarin apulainen
kaaveli kirjoitti:
Kaavelin päälle tuli villa,rapattu korppurapiskuori; kastuu, mutta julkisivuissa takana mätänevä puu ja kipsi. Jäi peruskuolu sinulla kesken?
Ei mene kenttääsi, se tosiasia, että betoniseinän päälle muurattiin tiiliseinä, ei missään puuta.
Tompelo pölhö!
- hemmo
Mikä niissä 70-luvun elementtitaloissa on sitten huonomin tehty kuin 2000-luvun taloissa ja millä perusteella niiden elinaika on vähemmän kuin nykytaloilla? Ovatko nyt uudet talot 40 vuoden päästä purkukunnossa?
Entä sitten 1900-luvun alkupuollella tehdyt arvotalot, eikö niissä olisi pitänyt betonin haurastua jo 50 vuotta sitten?
Ainoat ongelmat 70-luvun elementtitaloissa näyttää olevan huonot pohjaratkaisut ja ruma ulkonäkö. On niissä myös hyviäkin puolia, esim. pihoilla on hyvin tilaa, jolloin muuttoautolla pääsee suoraan oven eteen, parkkipaikkoja on runsaasti, rappukäytävät eivät ole ahtaita, jne..- +0´0´+0´+0´0+
Betonin laatu on vasta nyt sellaista, että raudoitus sen sisässä ei niin nopeasti sula.
Myös rak.määräyklsset ovat tiukentuneet huomattavasti.
Tosin usein vanhemmat talot ovat lähempänä palveluita, mutta ei välttämättä aina. - uudessa Talossa
+0´0´+0´+0´0+ kirjoitti:
Betonin laatu on vasta nyt sellaista, että raudoitus sen sisässä ei niin nopeasti sula.
Myös rak.määräyklsset ovat tiukentuneet huomattavasti.
Tosin usein vanhemmat talot ovat lähempänä palveluita, mutta ei välttämättä aina.Kuten jo mainittiin, uudet kerrostalot ovat huomattavasti parempia, kuin 6-80. luvun talot.
Minunkin talossani on Betonin päällä muurattu tiilikuori ja lämpöeristeet, kyseinen materiaali on tehty vuosikymmeniksi.
Vesijohdot tehdään nykyisin pintavetoina, joten ,sitten joskus 50. vuoden päästä, putkiremontti on paljon helpompi, kuin vanhemmissa taloissa.
Sähköjohdot ja nousut ovat lähes ikuiset.
Aika arveluttavaa verrata 70. luvun taloja nykyisiin, ovat kyllä eri viivalla.
Tehdään sitä kokonaan paikallaan rakentaen nykyisinkin, esi. kampin uudet talot on kokonaan rakennettu paikalleen valaen ja niissä on erittäin hyvä äänieristys(mm. uivat lattiat)
Korsoon ja Länsi-Rekolaan tehtiin paikalleen valettuja tiilikerrostaloja 80-luvulla(rakennus Salonen) osoitteissa paatsamakuja, Tanhurinne ja myyrätie näitä voi käydä katsomassa, jämäköitä kerrostaloja. - ei kummenpia
uudessa Talossa kirjoitti:
Kuten jo mainittiin, uudet kerrostalot ovat huomattavasti parempia, kuin 6-80. luvun talot.
Minunkin talossani on Betonin päällä muurattu tiilikuori ja lämpöeristeet, kyseinen materiaali on tehty vuosikymmeniksi.
Vesijohdot tehdään nykyisin pintavetoina, joten ,sitten joskus 50. vuoden päästä, putkiremontti on paljon helpompi, kuin vanhemmissa taloissa.
Sähköjohdot ja nousut ovat lähes ikuiset.
Aika arveluttavaa verrata 70. luvun taloja nykyisiin, ovat kyllä eri viivalla.
Tehdään sitä kokonaan paikallaan rakentaen nykyisinkin, esi. kampin uudet talot on kokonaan rakennettu paikalleen valaen ja niissä on erittäin hyvä äänieristys(mm. uivat lattiat)
Korsoon ja Länsi-Rekolaan tehtiin paikalleen valettuja tiilikerrostaloja 80-luvulla(rakennus Salonen) osoitteissa paatsamakuja, Tanhurinne ja myyrätie näitä voi käydä katsomassa, jämäköitä kerrostaloja."Korsoon ja Länsi-Rekolaan tehtiin paikalleen valettuja tiilikerrostaloja 80-luvulla(rakennus "
Tiedän hyvin nämä mörskät. Suurmuottirunko ja rapiseva tiiliverhous. Ei yhtään kestävämpi, kuin betonielementtiverhous. Päin vastoin. Rapautuvat pakkasessa nopeammin. Tuskin kannattaa saneerata!
- Tepi
Faija oli tekemässä 70-luvulla kerrostalon seinää pääkaupunkiseudulla. Ei ollut mitään
koulutusta. Se riitti,että välineet pysyy
kädessä. Silloin oli töitä tekevälle. Toista,
kuin nykypäivänä.- erilaista
on nyt? Nythän ei tarvi osata edes maan kieltäkään, riittäkää kun sanoo olevansa raksamies. Nykyään vielä hullutetaan ihmiset laittamaan pirusti rahaa kaikkiin hienoihin sertifikoituihin tuotteisiin jotka ovat toiset parempia toiset paskempia.
vielä 50 ja osittain 60-luvulla osattiin tehdä omakotitaloja sen jälkeen on tullut aika paljon sutta. Nykyään on jotain otettu opiksi kun edes tehdään talot maanpinnan yläpuolelle. Mutta saas nähdä mihin tämä energiainnostus tulee johtamaan, paljonko allergiat ja homeet tulevaisuudessa kukkii...
- Aurinkolahdessa
Musta Pekka asuu Aurinkolahdessa. Nytkin oikotiellä myytävänä yli 260 kupla-asuntoa paikasta, johon aurinko ei koskaan paista. Luulisi aurinkolahtelaisia hirvittävän, kun sosiaalista asumista tuetaan ja vuokrakasarmeja rakennetaan kuplatalojen keskelle.
Käteen jää Musta Pekka ja tuulen huuhtoma hanuri. - Anonyymi
Täällä 70-luvun kerrostalossa on oikein mukavaa asua, eikä naapureista ole ongelmia. Talokin on hyväkuntoinen.
- Anonyymi
Totta , nää onkin rakennettu viihtyisiksi, toisin kun nykyiset koirankopit jotka ovat kontissa asumisen vastine , keittiö , makkari , olkkari samassa tilassa ja neliöitä niukasti , hinta omakotitalon luokkaa sivummasta , näillä nykyasunnoilla ei voi ku ottaa takkiinsa jos moiseen lankeaa , ihmettelen kyllä että yleensä joku ostaa näitä koirankoppeja , ylihintaisia ovat .
- Anonyymi
Oletkos ottanut huomioon että trendi kääntyykin toiseen suuntaan ja ne arvoalueitten asunnot remontoidut tai uudet ei mrnekään kaupaksi tai arvo alenee esim elinolojen muutoksen vuoksi. Tai alueelle muuttaa väkeä jolla on vara maksaa mutta hämärätausta.
Muutama kosto esim tulipalo murha autojem poltto niin äkkiä alenee arvo naapurustossa.
Mahtais olla turvallisempaa sijoittaa myös lähiöihin. - Anonyymi
Uskaltaako sinne pääkaupunkiseudulle enää edes muuttaa?
Ei varmaan lapsiperheiden ja perhettä suunnittelevien kannata!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"
Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde212656Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän292282- 1482254
Hullu liikenteessä?
Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.532160Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"
Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti211772Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?
Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks3881627Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta
Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään961566- 2901454
- 1331408
Varokaa! Lunta voi sataa kohta!
Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm131399