Olen sinkkuuteen kyllästynyt nainen, mutta olen väsynyt markkinoimaan itseäni, käymään läpi deittejä joista ei synny mitään, ja sitä paitsi olen alkanut pelkäämään uusia pettymyksiä ja petturimiehiä.
Yksin eläminen tuntuu sopivan minulle.On vain tiettyjä tunteita ja tarpeita joita en saa tyydytettyä yksin asuessani.
Olen mitä vahvemmin tullut siihen päätökseen että koiran hankkiminen auttaisi.
Mitkä sitten ovat tärkeät tarpeeni?
Seuran tarve
Läheisyyden tarve
Tahto pitää huolta jostakin
Tarve kokea itseni hyödylliseksi ja arvostetuksi
Seksi on muuttunut toisarvoiseksi, enkä tarvitse siihen kumppania.
Lapsikuumetta ei ole ikinä ollut, mutta en sano ettei joskus tulisi. Adoptio on ollut mielessä ihan teinitytöstä lähtien.
Kuulostaa varmaan kovin lopulliselta päätökseltä.. en luovu ajatuksesta että joskus kohtaisin sen oikean elämänkumppanin, mutta en tahdo kärsiä yksin olostani tällä välillä.
Mielestäni lemmikki voi antaa paljon enemmän positiivisia tunteita ja iloa elämään kun ihminen jonka motiiveista ei tunnu pääsevän ikinä perille.
Olenko katkera? Ehkä.
Mutta ajatelkaa,
tulet väsyneenä kotiin, sinua tervehditään iloisesti. Saat pusuja.
Ulkoilette ja harrastatte yhdessä.
Istutte sohvalla lähekkäin katsomassa televisiota.
Laitat hänelle ruokaa, siivoat jälkiä.
Saa sinut nauramaan.
On aina rehellinen.
Huomaa kun olet poissa tolaltasi ja tulee lohduttamaan.
Kunnioittaa sinua aidosti jos olet kunnioituksen arvoinen.
On mielestäni hitsin paljon enemmän mitä monessa suhteessa tuntuu näinä päivinä olevan.
Yksin eläminen tuntuu sopivan minulle.On vain tiettyjä tunteita ja tarpeita joita en saa tyydytettyä yksin asuessani.
Olen mitä vahvemmin tullut siihen päätökseen että koiran hankkiminen auttaisi.
Mitkä sitten ovat tärkeät tarpeeni?
Seuran tarve
Läheisyyden tarve
Tahto pitää huolta jostakin
Tarve kokea itseni hyödylliseksi ja arvostetuksi
Seksi on muuttunut toisarvoiseksi, enkä tarvitse siihen kumppania.
Lapsikuumetta ei ole ikinä ollut, mutta en sano ettei joskus tulisi. Adoptio on ollut mielessä ihan teinitytöstä lähtien.
Kuulostaa varmaan kovin lopulliselta päätökseltä.. en luovu ajatuksesta että joskus kohtaisin sen oikean elämänkumppanin, mutta en tahdo kärsiä yksin olostani tällä välillä.
Mielestäni lemmikki voi antaa paljon enemmän positiivisia tunteita ja iloa elämään kun ihminen jonka motiiveista ei tunnu pääsevän ikinä perille.
Olenko katkera? Ehkä.
Mutta ajatelkaa,
tulet väsyneenä kotiin, sinua tervehditään iloisesti. Saat pusuja.
Ulkoilette ja harrastatte yhdessä.
Istutte sohvalla lähekkäin katsomassa televisiota.
Laitat hänelle ruokaa, siivoat jälkiä.
Saa sinut nauramaan.
On aina rehellinen.
Huomaa kun olet poissa tolaltasi ja tulee lohduttamaan.
Kunnioittaa sinua aidosti jos olet kunnioituksen arvoinen.
On mielestäni hitsin paljon enemmän mitä monessa suhteessa tuntuu näinä päivinä olevan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kun omistat sen lemmikin, voit varautua myös siihen että, monet miehet eivät edes ajattele suhdetta naisen kanssa jolla on koira.
Tähän olen vuosien varrella törmännyt..siis muuallakin kuin treffi palstoilla.
Eipä silti että nuo iloiset hännän heilutukset ja aidosti ilahtuneet koirani antaisin pois sen takia, etteivät ne jonkun miehen kuvioihin mahdu.
_ Onhan tuo totta. Muistan tältäkin palstalta kiihkeän keskustelun naisista ja lemmikeistään.
Mutta asialla on toinenkin puoli, sillä eläinrakkaana ihmisenä en tahdo suhdetta MIEHEN kanssa joka ei siedä koiria.
Ehkä sitten syrjäydyn sinkkumarkkinoilta vielä pahemmin.Kumma kyllä ei vaan harmita ollenkaan, tässä taas hyvä esimerkki siitä miten "täydellinen" sinkku pitää olla kelvatakseen jollekin.
No tottakai kannataa koira ottaa jos siltä tuntuu ja on tilaa tarpeeksi pitää koiraa ja tykkää niistä.
Mutta ei koiran kanssa parisuhdetta kannata harkita vaan etsiä siihen mies ja pitää koiraa lemmikkinä ja seuraeläimenä.
Mun mielestä on järkyttävää et ihmiset solmii parisuhteita eläimien kanssa kun ei sitä kumppania löydy. Mielestäni lähtökohta koiran hommaamiseen on sulla väärä. Miten sä ees voit harkita et sä teet asioita koiran kanssa kun et miestä löydä.
"tulet väsyneenä kotiin, sinua tervehditään iloisesti. Saat pusuja.
Ulkoilette ja harrastatte yhdessä.
Istutte sohvalla lähekkäin katsomassa televisiota.
Laitat hänelle ruokaa, siivoat jälkiä.
Saa sinut nauramaan.
On aina rehellinen.
Huomaa kun olet poissa tolaltasi ja tulee lohduttamaan.
Kunnioittaa sinua aidosti jos olet kunnioituksen arvoinen. "
No enhän minä koiran kanssa ole parisuhdetta tekemässä. Kyllä ihan miestä siihen puuhaan ajattelin. Etkö kärjistystä ymmärrä?
Itse en ole koskaan missään tekemissä naisten kanssa, olen siis todellinen ikisinkku, se riittäköön alkutiedoiksi.
Mitä tulee lemmikkeihin, niin mielestäni koira on säälittävän ihmisen säälittävä lemmikki. Koirahan on alistuva NÖSSÖ, joka tekee mitä tahansa, että saa omistajansa hyväksynnän. Ehkä tuollainen lemmikki sopii naiselle, mutta miehenä näen tuollaisen alistuvan nössöilyn kuvottavana.
Jos itse hankkisin lemmikin, niin se olisi ehdottomasti kissa. Ne on itsenäisiä ja näyttävät kyllästymisensä ihmisiin kynsin ja hampain. :D Mielestäni kissojen asenne on äärimmäisen huvittava ja mukava. Niitä ei tarvitse "huoltaa" paljon yhtään. Jos kissa haluaa tulla silitetyksi, niin se kyllä itse kömpii ihmisen syliin (vaikka väkisin). Kun kissa on saanut tarpeekseen, niin seuraa nopea raapaisu, puraisu ja sitten juokseminen omiin oloihinsa. Kissat on myös äärimmäisen laiskoja ja mukavuudenhaluisia, joten niiden seuraaminen on mielestäni jotenkin rauhoittavaa. :)
Olet sinäkin mies kun sanot luontokappaletta NÖSSÖKSI? Hanki sauvasirkka ja seuraa sen touhuja, olette samalla aaltopituudella.
alat ennemmin mun sijaismutsiksi kun oikea on jo autuaammilla metsästysmailla.Siis jos joku tarvii huolenpitoa ja hoivaa niin se oon minä.Saat varmasti siivota ja väsätä safkaa väsymiseen asti ja bonuksena mun mukana tulee vielä pyykkääminenkin.Vastalahjaksi saat 5 päiväksi viikossa juttelukaverin,seuraa ja hellyyttäkin tiettyyn rajaan asti ja varmasti helvetin hyvät naurut koska mulla on oikeasti hyvät jutut.Hyvällä ilmalla voin jopa lähteä lenkille tai ulkoilemaan sun seuraksi.Ja jutun pitäminen platonisena käy mulle oikein hyvin,mäkään en oo koskaan tottunut säännölliseen seksiin jtn. eiköhän sitä omin keinoin pärjättäis vastedeskin.Think about it...
Muuten ihan hyvältä tarjoukselta vois jopa kuulostaa... Jos siis tietenkin olisin nainen. Mutta niin, miksei joku lähtis tohon? :D
Muijan kanssa jos tulevaisuudessa menee sukset ristiin, niin en enää muijaa ota. Koira on halvempi ja parempi vaihtoehto. Ainut puute siin on seksi, mut sitähän saa muualta tai sitte pitää tumputtaa.
Näin naisena sanoisin, että kannattaa!! Itselleni niitä on jo kertynyt kaksi enkä ole edes miestä ajatellut hankkia kotiini...
kevyt provo :D
nuoletatko niillä usein? (jos niin miten, laitatko makupalan tai jotain?)
sori jos kysymys on liian henk.kohtainen, ei oo pakko vastata:)
Tuonhan nyt arvasi että piti jonkun tuokin ÄLYNVÄLÄYS heittää.