Että asia ei menisi pelkäksi tunnepohjaiseksi nettihuuteluksi, on hyvä hakea käsitteelle ”ihminen” tieteellistä selkänojaa.
Olivatko pystyihmiset ”ihmisiä”?
Jotta voimme arvioida ajankohtaa, milloin ensimmäiset ihmiset astelivat maapallolla, meidän täytyisi ensin määritellä mitä tarkoitamme ihmisellä. Tässä tulee esille ihmisen erikoisuus. Meitä ei voi määritellä pelkästään rakenteen perusteella, vaan yhtä tärkeää on käyttäytymisemme.
(Ihmislajin edustajat eivät räjäytä itseään saati omia lapsiaan jonkin taikauskon nimissä.)
http://www.iltalehti.fi/syyrian-kriisi/201612172200042218_sr.shtml
Homo-suvun vanhimmat lajit, pystyihmiset, olivat ulkonäön ja yleisen ruumiinrakenteensa puolesta selvästi ihmisiä. He osasivat myös valmistaa työkaluja, käyttää tulta ja käyttäytyä muutenkin monin tavoin ”inhimillisesti”. Heiltä puuttui kuitenkin kyky muuttaa käyttäytymistään tarpeen mukaan joustavasti, keksiä uudenlaisia ratkaisuja vanhoihin pulmiin ja valmistaa täysin uudenlaisia apuvälineitä. Tässä suhteessa he eivät olleet ihmisiä. Tästä haarasta polveutuvat Afrikkaan jääneet ”ihmislajin edustajat” joiden elämänmuoto ja toimintatavat eivät ole Homo sapiens sapiens,ille tunnusomaisia.
Samalla tavalla määriteltynä ihmisiä eivät olleet heidelbergiläiset, neandertalilaiset tai edes ensimmäiset nykyihmiset. Noin 50 000-60 000 vuotta sitten he muuttuivat nopeasti uutta luoviksi ja kulttuuria kehittäviksi. Tämä tapahtui siinä vaiheessa, kun nykyihminen (Homo sapiens) oli levinnyt toisen kerran Afrikasta. Meillä ei ole tarkkaa tietoa mitä silloin tapahtui, mutta nykyihmisten kulttuuri alkoi muuttua nopeasti verrattuna aikaisempaan tilanteeseen.
Homo sapiens sapiens’in lajiominaisuuteen kuuluu myös vastuuntunto omasta elinympäristöstään ja sen myötä sen asian ymmärtäminen, että oman elinympäristön tarjoaman fasiliteetin tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeä tekijä oman lajin ja muiden lajien hyvinvoinnille ja olemassaololle. (Ylisikiäminen sellaisissa olosuhteissa, joissa ei ole mahdollista elättää kahta lasta enempää, ei kuulu homo sapiens sapiens’in lajiominaisuuksiin).
Homo sapiens sapiens:
osaa ratkaista ongelmia ja keksiä uusia ratkaisuja ja rakenteita.
osaa etsiä vettä
osaa tehdä tulta
osaa suojella jälkikasvuaan ja selvitä siitä itsenäisesti ja oman yhteisönsä avulla
osaa suojella itseään ja yhteisöään luonnon voimilta
omaa jatkuvan halun kehittyä ja menestyä paremmin
ymmärtää syyn ja seurauksen (jos teet näin niin tapahtuu noin)
ei polta toisiaan elävänä roviolla
ei silvo oman lajinsa edustajia
Listaa voisi jatkaa todella pitkälle mutta nämäkin esimerkit antavat viitteen siitä, mikä tekee ihmisestä ihmisen. Ihmistä ei tee kaksi kättä ja kaksi jalkaa ja nenä keskellä naamaa. Ihmiskäsite muodostuu siitä, mitä korvien välissä on. Se tekee ihmisestä nykyihmisen ja tätä ajatustaustaa vasten maailman ihmismäärä on suurin piirtein 3 miljardia.
Olivatko pystyihmiset ”ihmisiä”?
Jotta voimme arvioida ajankohtaa, milloin ensimmäiset ihmiset astelivat maapallolla, meidän täytyisi ensin määritellä mitä tarkoitamme ihmisellä. Tässä tulee esille ihmisen erikoisuus. Meitä ei voi määritellä pelkästään rakenteen perusteella, vaan yhtä tärkeää on käyttäytymisemme.
(Ihmislajin edustajat eivät räjäytä itseään saati omia lapsiaan jonkin taikauskon nimissä.)
http://www.iltalehti.fi/syyrian-kriisi/201612172200042218_sr.shtml
Homo-suvun vanhimmat lajit, pystyihmiset, olivat ulkonäön ja yleisen ruumiinrakenteensa puolesta selvästi ihmisiä. He osasivat myös valmistaa työkaluja, käyttää tulta ja käyttäytyä muutenkin monin tavoin ”inhimillisesti”. Heiltä puuttui kuitenkin kyky muuttaa käyttäytymistään tarpeen mukaan joustavasti, keksiä uudenlaisia ratkaisuja vanhoihin pulmiin ja valmistaa täysin uudenlaisia apuvälineitä. Tässä suhteessa he eivät olleet ihmisiä. Tästä haarasta polveutuvat Afrikkaan jääneet ”ihmislajin edustajat” joiden elämänmuoto ja toimintatavat eivät ole Homo sapiens sapiens,ille tunnusomaisia.
Samalla tavalla määriteltynä ihmisiä eivät olleet heidelbergiläiset, neandertalilaiset tai edes ensimmäiset nykyihmiset. Noin 50 000-60 000 vuotta sitten he muuttuivat nopeasti uutta luoviksi ja kulttuuria kehittäviksi. Tämä tapahtui siinä vaiheessa, kun nykyihminen (Homo sapiens) oli levinnyt toisen kerran Afrikasta. Meillä ei ole tarkkaa tietoa mitä silloin tapahtui, mutta nykyihmisten kulttuuri alkoi muuttua nopeasti verrattuna aikaisempaan tilanteeseen.
Homo sapiens sapiens’in lajiominaisuuteen kuuluu myös vastuuntunto omasta elinympäristöstään ja sen myötä sen asian ymmärtäminen, että oman elinympäristön tarjoaman fasiliteetin tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeä tekijä oman lajin ja muiden lajien hyvinvoinnille ja olemassaololle. (Ylisikiäminen sellaisissa olosuhteissa, joissa ei ole mahdollista elättää kahta lasta enempää, ei kuulu homo sapiens sapiens’in lajiominaisuuksiin).
Homo sapiens sapiens:
osaa ratkaista ongelmia ja keksiä uusia ratkaisuja ja rakenteita.
osaa etsiä vettä
osaa tehdä tulta
osaa suojella jälkikasvuaan ja selvitä siitä itsenäisesti ja oman yhteisönsä avulla
osaa suojella itseään ja yhteisöään luonnon voimilta
omaa jatkuvan halun kehittyä ja menestyä paremmin
ymmärtää syyn ja seurauksen (jos teet näin niin tapahtuu noin)
ei polta toisiaan elävänä roviolla
ei silvo oman lajinsa edustajia
Listaa voisi jatkaa todella pitkälle mutta nämäkin esimerkit antavat viitteen siitä, mikä tekee ihmisestä ihmisen. Ihmistä ei tee kaksi kättä ja kaksi jalkaa ja nenä keskellä naamaa. Ihmiskäsite muodostuu siitä, mitä korvien välissä on. Se tekee ihmisestä nykyihmisen ja tätä ajatustaustaa vasten maailman ihmismäärä on suurin piirtein 3 miljardia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Persuja ei tietenkään lasketa ihmisiksi tuon määritelmän mukaan!
Persu: Viinasienten lajiin kuuluva kasvi. 🍄🌱
Viihtyy kosteassa ja piemeässä ja niitä ruokitaan pascalla. 👉💩
Onko maailmassa siis 5 miljardia demaria eikä heitä luokitella enää ihmisiksi?
8-3 = 5