Ateistinen jumaluus vol 2.0

Juuri näin. Jumala mukaa tekee temppuja ja puhuu tuhansia vuosia sitten, mutta ei pihaustakaan oletetun Jeesuksen jälkeen.

Mikä on luotettava havainto siitä, että jokin teistinen manifestaatio ei ole totta? Erilaiset havainnot teistien parissa ovat yleisiä? Miten niistä päätellään asia, jos ei ole ollut itse paikalla?

Onko jokainen jumalmyytti samanarvoinen, jos on jumaluus, joka manifestoituu siten, että se ei manifestoidu ateisteille? Mutta teismin harjoittaja voi kokea sen. Onko se todiste?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on luotettava havainto siitä, että jokin teistinen manifestaatio ei ole totta? Erilaiset havainnot teistien parissa ovat yleisiä? Miten niistä päätellään asia, jos ei ole ollut itse paikalla?

Onko jokainen jumalmyytti samanarvoinen, jos on jumaluus, joka manifestoituu siten, että se ei manifestoidu ateisteille? Mutta teismin harjoittaja voi kokea sen. Onko se todiste?

Lue lisää

”Mikä on luotettava havainto siitä, että jokin teistinen manifestaatio ei ole totta?”

Ei todistetta, ei totta.

”Miten niistä päätellään asia, jos ei ole ollut itse paikalla?”

Ei todistetta, ei totta.

”Onko jokainen jumalmyytti samanarvoinen…”

Totta kai on. Jokaisesta on yhtä paljon todisteita.

”…manifestoituu siten, että se ei manifestoidu ateisteille? Mutta teismin harjoittaja voi kokea sen. Onko se todiste?”

On. Se on todiste deluusiosta.

Johan se asia on moneen kertaan tarkennettu. Mikä on se keino, jolla ateismin harjoittajat voivat erottaa jumalhavaintoja toisistaan, mitkä niistä ovat tosia ja mitkä epätosista? Onhan olemassa ufotutkijoitakin.

Miten ateismissa ylipäätään itsessään määritellään se jumaluus, joka on ilmeisesti mahdoton olla olemassa?

Pitääkö jumaluuden olla ateismissa persoona, eikö persoonattomuus tai muu sellainen ole mahdollista? Pitääkö jumaluuden haluta tulla tunnetuksi, että se myönnetään ateismissa olevaksi?

Miten päähän lyöminen liittyy ateismin jumaluuteen? Nyt alkaa jo vähän pelottaa mistä ateistisissa jumaluuksissa oikein on kyse.

Ilmeisesti asiat jäävät taas kerran vastaamatta?

Anonyymi kirjoitti:

Johan se asia on moneen kertaan tarkennettu. Mikä on se keino, jolla ateismin harjoittajat voivat erottaa jumalhavaintoja toisistaan, mitkä niistä ovat tosia ja mitkä epätosista? Onhan olemassa ufotutkijoitakin.

Miten ateismissa ylipäätään itsessään määritellään se jumaluus, joka on ilmeisesti mahdoton olla olemassa?

Pitääkö jumaluuden olla ateismissa persoona, eikö persoonattomuus tai muu sellainen ole mahdollista? Pitääkö jumaluuden haluta tulla tunnetuksi, että se myönnetään ateismissa olevaksi?

Miten päähän lyöminen liittyy ateismin jumaluuteen? Nyt alkaa jo vähän pelottaa mistä ateistisissa jumaluuksissa oikein on kyse.

Ilmeisesti asiat jäävät taas kerran vastaamatta?

Lue lisää

Vastasin jo moniin kysymyksiisi edellisessä tekstissä.

Todistettu havainto kuten itsensä esittelyn henkilön todiste jumaluudestaan olisi kätevä keino erottaa asia. Jokaiselle kun todisteet ovat yksilöllisiä, niin mitään yksinkertaista keinoa ei ole.

Niinhän sitä onkin ufotutkimuksia, ja sitten on hörhöt jotka vain uskovat sokeasti kaiken olevan avaruusolentoja ilman kritiikkiä. Näissäkin katsotaan todisteet yksilöllisesti.

Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento. -Wikipedia

Teismin määritelmän mukaan se on teismissä persoonallinen. Se ei ole ateistejen vika, että he ovat sen niin määritelleet.

Teismejen mukaan se jumala haluaa tulla tunnetuksi. Jos ei, niin mitä väliä sillä on tietääkö mokoman olemassaolosta. Varsinkaan jos se ei edes tee mitään. Olen aikaisemminkin tuonut esille palstalla jumaluuden, joka myytin mukaan pitäisikin pysyä piilossa tai kaikkeus häviää.

Juuri tuollainen sinun saama isku pienenä päähän aiheuttaa sen, ettet kykene ymmärtämään ettei ateismista ole jumalia. Jos et olisi saanut tuota iskua, niin ymmärtäisit ettei muilla ole tuollaisia hallusinaatioita.

Anonyymi kirjoitti:

Vastasin jo moniin kysymyksiisi edellisessä tekstissä.

Todistettu havainto kuten itsensä esittelyn henkilön todiste jumaluudestaan olisi kätevä keino erottaa asia. Jokaiselle kun todisteet ovat yksilöllisiä, niin mitään yksinkertaista keinoa ei ole.

Niinhän sitä onkin ufotutkimuksia, ja sitten on hörhöt jotka vain uskovat sokeasti kaiken olevan avaruusolentoja ilman kritiikkiä. Näissäkin katsotaan todisteet yksilöllisesti.

Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento. -Wikipedia

Teismin määritelmän mukaan se on teismissä persoonallinen. Se ei ole ateistejen vika, että he ovat sen niin määritelleet.

Teismejen mukaan se jumala haluaa tulla tunnetuksi. Jos ei, niin mitä väliä sillä on tietääkö mokoman olemassaolosta. Varsinkaan jos se ei edes tee mitään. Olen aikaisemminkin tuonut esille palstalla jumaluuden, joka myytin mukaan pitäisikin pysyä piilossa tai kaikkeus häviää.

Juuri tuollainen sinun saama isku pienenä päähän aiheuttaa sen, ettet kykene ymmärtämään ettei ateismista ole jumalia. Jos et olisi saanut tuota iskua, niin ymmärtäisit ettei muilla ole tuollaisia hallusinaatioita.

Lue lisää

Aivan ensiksi tahdon kiittää, että olet rohkeasti ottanut kantaa asiaan. Se ei ole kovin tyypillistä heidän keskuudessaan, jotka esiintyvät ateismin harjoittajina.

"Jokaiselle kun todisteet ovat yksilöllisiä, niin mitään yksinkertaista keinoa ei ole."

Jos havainto on ristiriitainen, niin kenen ääni ateismin mukaan ratkaisee? Jos tuhannet teismin harjoittajat havaitsevat ja yksittäinen ateisti ei?

"Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento. -Wikipedia"

Eli ateismin mukaan voi olla persoonaton tai kaikkeuteen vaikuttamaton jumaluus olemassa?

"Teismejen mukaan se jumala haluaa tulla tunnetuksi."

Eli ateismin mukaan jumaluus, joka haluaa piileskellä on/voi olla mahdollinen?

"ettei ateismista ole jumalia"

Vastauksesi perusteella saatiin taas jonkin verran määriteltyä tai esiintuotua joitain esimerkkejä, joita ateistisessa kielenkäytössä esiintyy, kun käytetään käsitettä jumala tai jumaluus. Toisaalta, kuten kerroit ovat näkemykset osaksi jokaisen henkikohtaiseen ateismiin kuuluvia ja siten, jopa toisiaan pois-sulkeviakin. Mutta poikkeus ei ole sekään, että jokin ateismia harjoittava taho määrittelee, kuinka ateismissa tulee olla tai siitä osattomien toimia, jopa laajemmassa kontekstissakin kuin ateismin sisäisen merkityksen ja olemuksen suhteen.

Väkivalta fantasia on merkki pahasta. Samoin kuin internetin kautta ennustaminen, joka on tai oli osana esim. palsta-ateismia harjoittavien toimintaa.

Toivotan kuitenkin hyvää matkaa ateismia tutkiessa, materiaalia asiasta on saatavilla, toki osa ateismista tehdyistä tutkimuksista on maksullisia, koska kaikkialla tieteen harjoittaminen ei ole vapaan kansan huvia, vaan tiedon fragmenteista pitää maksaa. Mutta mitäpä ihminen ei harrasteensa tai harjoitteensa eteen tekisi? Ateismi aiheena on sikäli hyvä, että se on poleeminen, ainakin joissain sen esiintymisen rajapinnoissa ja konteksteissa. Em. ominaisuuksien lisäksi.

Osa ateisteista sanoo, että jumaluuksia ei ole olemassa. Ja, että ihmiset puuhastelevat asioiden taustalla. Nyt sitten selvisikin, että osassa ateismin fragmenteista jumala onkin teistisessä toiminnassa käytettävä raha ja osa mahdollisesti muista teistien toimista? Miten se jumala siellä manifestoituu, onko taustalla ihmisten toimet vai peräti jonkin kolmannen tahon teot? Kuinka ateistit ajattelevat tästä asiastaan?
Ajatuksena rahan käyttämisen tarkoituksen mielekkyyden arvioiminen on hyvä, mutta toisaalta ihmisillä voisi olla enemmänkin mahdollisuuksia esim. verotuksessa rastitella niitä vaihtoehtoja, joiden rahoituksessa tahtoisi tai tahtoisi olla olematta mukana. Miten ateismissa ylipäätään suhtaudutaan ajatukseen ihmisestä vapaatahtoisena toimijana asioissa? Onko perustelu pahe, vai valinnainen vaihtoehto epäsuosioon?

Anonyymi kirjoitti:

Osa ateisteista sanoo, että jumaluuksia ei ole olemassa. Ja, että ihmiset puuhastelevat asioiden taustalla. Nyt sitten selvisikin, että osassa ateismin fragmenteista jumala onkin teistisessä toiminnassa käytettävä raha ja osa mahdollisesti muista teistien toimista? Miten se jumala siellä manifestoituu, onko taustalla ihmisten toimet vai peräti jonkin kolmannen tahon teot? Kuinka ateistit ajattelevat tästä asiastaan?
Ajatuksena rahan käyttämisen tarkoituksen mielekkyyden arvioiminen on hyvä, mutta toisaalta ihmisillä voisi olla enemmänkin mahdollisuuksia esim. verotuksessa rastitella niitä vaihtoehtoja, joiden rahoituksessa tahtoisi tai tahtoisi olla olematta mukana. Miten ateismissa ylipäätään suhtaudutaan ajatukseen ihmisestä vapaatahtoisena toimijana asioissa? Onko perustelu pahe, vai valinnainen vaihtoehto epäsuosioon?

Lue lisää

Mani mani mani. Sitähän uskovaiset tekevät jumaluuksillaan. Raha on kovin itsekäs väline, koska hihuleilla on tarkoitus pelastaa vain oma nahkansa. Heissä on omasta mielestään jotain niin ihmeellistä, että juuri heidät pitää laittaa säilytysnesteeseen ikuisiksi ajoiksi. Tätä satumaailmaa pönkitetään rahalla, Jumala manimanimanifestoituna.

Ennen vanhaan hyvään keskiaikaan, kun kolikko kirstuun kilahti, sielu kiirastulesta taivaaseen vilahti. Siinäkin taas manimanimanifestoituitiin. Jumalaa ei ole, mutta rahaa sentään riittää.

siino kirjoitti:

Mani mani mani. Sitähän uskovaiset tekevät jumaluuksillaan. Raha on kovin itsekäs väline, koska hihuleilla on tarkoitus pelastaa vain oma nahkansa. Heissä on omasta mielestään jotain niin ihmeellistä, että juuri heidät pitää laittaa säilytysnesteeseen ikuisiksi ajoiksi. Tätä satumaailmaa pönkitetään rahalla, Jumala manimanimanifestoituna.

Ennen vanhaan hyvään keskiaikaan, kun kolikko kirstuun kilahti, sielu kiirastulesta taivaaseen vilahti. Siinäkin taas manimanimanifestoituitiin. Jumalaa ei ole, mutta rahaa sentään riittää.

Lue lisää

Periaatteessa ateismissa voidaan ajatella niin, että todisteet jumaluuksista, vaikka muut havaitsisivat ne, kiistettäisiin erilaisin perustein. Asialle voitaisiin joko antaa merkitys tai todeta sen olevan merkitsemättä mitään. Toisaalta nämä reaktiot eivät itsessään merkitse sitä, että merkityksien antamisen metodiikka olisi oikea ko. asiassa käytettäväksi. Tai, että asian merkityksen kiistäminen tai huomioimatta jättäminen antaisi sille laajempaa "ateistisen auktoriteetin" arvovaltaa, joka oikeasti olisi asian suhteen merkityksellinen.

Mutta kiitos näkökannastasi. Koska on hyvä tietää, että teistinen rahaliikenne sen eri muodoissaan on osassa ateismia tulkittu jumaluuden manifestaatioksi. Vai vastasitko tai kehititkö toisen keskustelun jättäen vastaamatta niistä manifestaatioista, joiden ateismin eri harjoittamistapojen mukaan voitaisiin tulkita merkitsevän jumaluutta?

Anonyymi kirjoitti:

Periaatteessa ateismissa voidaan ajatella niin, että todisteet jumaluuksista, vaikka muut havaitsisivat ne, kiistettäisiin erilaisin perustein. Asialle voitaisiin joko antaa merkitys tai todeta sen olevan merkitsemättä mitään. Toisaalta nämä reaktiot eivät itsessään merkitse sitä, että merkityksien antamisen metodiikka olisi oikea ko. asiassa käytettäväksi. Tai, että asian merkityksen kiistäminen tai huomioimatta jättäminen antaisi sille laajempaa "ateistisen auktoriteetin" arvovaltaa, joka oikeasti olisi asian suhteen merkityksellinen.

Mutta kiitos näkökannastasi. Koska on hyvä tietää, että teistinen rahaliikenne sen eri muodoissaan on osassa ateismia tulkittu jumaluuden manifestaatioksi. Vai vastasitko tai kehititkö toisen keskustelun jättäen vastaamatta niistä manifestaatioista, joiden ateismin eri harjoittamistapojen mukaan voitaisiin tulkita merkitsevän jumaluutta?

Lue lisää

Uskovaiset tuskin ajattelevat kovinkaan syvällisiä uskoessaan. Mutta rahaa he osaavat tehdä. Minusta se on oikein vahva näyttö uskoon motivoivista voimista kuolemanpelon lisäksi.

Jumalasta itsestäänhän ei ole yhtään mitään näyttöä paitsi ihmisten itsensä kirjoittama "Jumalan sana". Minä en nyt ymmärrä, mitä ateismin eri "harjoittamistapoja" muka on. Jos joku ei usko johonkin huuhaahan, hän ei vaan usko huuhaahan.

siino kirjoitti:

Uskovaiset tuskin ajattelevat kovinkaan syvällisiä uskoessaan. Mutta rahaa he osaavat tehdä. Minusta se on oikein vahva näyttö uskoon motivoivista voimista kuolemanpelon lisäksi.

Jumalasta itsestäänhän ei ole yhtään mitään näyttöä paitsi ihmisten itsensä kirjoittama "Jumalan sana". Minä en nyt ymmärrä, mitä ateismin eri "harjoittamistapoja" muka on. Jos joku ei usko johonkin huuhaahan, hän ei vaan usko huuhaahan.

Lue lisää

Ymmärrän osaksi mitä tarkoitat, mutta kyse oli sellaisista asioista, joissa ateistit ajattelisivat jumaluuden esiintyvän heille uskottavalla tai todistettavalla tavalla?

Onko ns. uskovaisuushahmot ateismin mukaan rikkaita tai rahantekijöitä? Toisissa kertomuksissa he saavat eräänlaisen pahiksen tai yksinkertaisen henkilön roolin. On hyvä, että vähitellen voidaan koota niitä tiedon tai ajattelun fragmentteja, joita tästä ateistisessa kielenkäytössä esiintyvästä hahmosta voidaan tietää. Miten kuolemanpelko liittyy ateismin mukaan jumaluuksiin (tai näyttää jumaluuden ateisteille)?

Olisiko se ateismin mukaan todiste jumaluuksista, jos erilaisia teistisiä tekstejä ei olisi olemassa? Miten tai missä ateismi ateistien mukaan esiintyy, jos ei ateistien toimissa joidenkin asioiden suhteen? Ja tarkastelusta jätetään peikko, keiju, kivi tms.
Joten eikö ateismia pidä silloin lähestyä siten, miten siihen ateismia harjoittavien toimesta on suhtauduttu ja mitä niiden ajatuksien pohjalta on toteutettu?

Miten ateismissa varmistetaan, että siinä tai sen rajapinnoilla eivät myös huuhaan tuulet kulje mukana?

eli mistä vitusta se jumala olisi kehittynyt ???