Työmies pelotteli työrääkillä työtöntä

Työmies masensi työttömän mielen kertomalla intohimoisesti työn teosta.
Ei tuo selittely auttanut, mutta karkotti ja lujitti työttömän työttömyyttä.
Työttömys on virallista kun epävirallisesti voi ruveta kinastella kuka paiskii enemmän töitä.
Työtön ei tarkoita toimetonta.
Toisille ihmisille horoskoopissakin työ tarkoittaa annettua työtä, koska ihmiset eivät ole kovin itsenäisiä ja liikkuvat vasta kun käsketään.
He tarvitsevat tiukkoja rajoja elämässä, koska ilman rajoja he ovat esimerkiksi kuolemassa alkoholismiin.
Aito työtön ei vahingoitu työttömyydestä alkoholin, huumeiden ym. osalta.
Työttömyys on nautinto, itseisarvo, elämäntapa ja vaihtoehto, sekä tarvittava olomuoto valtiossa. Ilman työttömiä ei ole valtiota, mutta jos valtio laiskottelee työnteon aikana ja kutsuu sitä työkseen, silloin asia on erikseen, eikä ole kutsuttavanaan työksi. Totuus kaikessa.

Työtön kiitti tapaamista työmiehen kanssa, jonka hampaat ovat keltaiset, ulkomuoto kuin pultsarilla ja luonteessa ei kovin miellyttäviä viboja.

Totaalinen valtion työpolitiikka tuntuu kuolemantuomiolta kuin ei voi elää ilman työtä.
Työtön yksinäinen yrittää purkaa kyseistä myyttiä.
Olemassaolo on itseisarvo.
Aina joku onnistuu sotkemaan viboja, mutta sosiaalisuus on sitä varten, että opittaisiin toisiltaan ja tiedettäisiin mitä itselleen on tärkeä. Juuri itselleen.

Työtön ymmärsi työmiehestä, että elämässä kukaan pääsee helpolla mistään, että elämä itsessään on vaativa ja ihmisillä on erilaisia heikkoja kohtia, kukaan ole täydellinen. Olisi vaikka töissä, mutta ei saa tehtyä toisia tärkeitä asioita elämässä, kun työ on kaikki kaikessa.

Johdossa todennäköisesti ei ole työttömiä, toimettomia, niin siksi työllisyyspolitiikka on täynnä työntekoa, koska ketkä pääsivät johtoon, ovat todennäköisesti työnarkomaaneja, eivätkä osaa ajatella muuta elämänmuotoa kuin työnteko.
Kyse perinteisestä halusta muuttaa maailmaa omankaltaisekseen, itsenkaltaiseksi, mikä on iso virhe, koska maailmaa on vain kaikille erilainen.

Työttömiä jatkuu myös ilman sosiaaliavustusta, koska työttömyys on biologinen tila. Sen lisäksi biologinen vapaus on jotenkin mukana evoluutiossa, ettei viholliset syö ja tapa sinua, joudut valitsemaan vapauden. Kuka tahtoo muu tahtoo kuolla työssä kuin oudot japanilaiset? Jos elämä on kärsimystä, niin kuolla voi vapaana ihmisenä, eikä vankilassa, että saa elämästä edes vähän nautintoa aikaiseksi.

Puhumattakaan, että valtio ei käsittele erilaisia voimassaolevia ammatteja tasaarvoisesti, joten osa työttömistä ovat ihmisoikeustaistelijoita.

Ja asiat ovat silloin tasaarvossa kun työmies saapuu päätä rapsuttaen työttömän luokse pyytämään, jotakin, mitä hänellä ei ole ja mitä on vain työttömällä.


Yksi työttömyyden arvoituksista on toki rahattomuus.
Mielenkiintoista on kuinka työttömät suhtautuvat siihen ja löytävät vastauksia kokonaisvaltaisesti elämässä rahattomina, jossa on ideologia, käytännön järjestelyt, naimakaupat, lapset, terveys, ulkomaanmatkat, sivistys.

Köyhyydellä on pitkät perinteet ihmishistoriassa.

Voiko olla, että valtion työntekijät yrittävät ymmärtää maailmallista sosioekonomisen liberaalia käsitystä työnteosta, jossa perhe on sosiaalikeskus ja lapsi syntyy työntekoa varten, koska suomalaisessa hyvinvoinnissa voi olla, että eletty 60 vuotta outoa työttömyyden jaksoa, jota ei ymmärretä ja joka muutti suomalaista kulttuuria tavalla, joka alkoi pelottaa, ahdistaa, epäilyttää tai näyttää liian oudolta suhteessa muihin vastaaviin käytäntöihin maailmalla.