xanor annostuksia?

1mg 1-2 tabl. tarvittaessa per päivä

Laama kirjoitti:

1mg 1-2 tabl. tarvittaessa per päivä

ja se on annoksilla 1-2 kertaa päivässä.eli yks tai 2. 0,5 taplettia.
oman sairauden ja hyvin vahvojen cortisonilääkkeiden ynm.johdosta tuntuu kovin pieneltä annos.ja ei se tunnu auttavan.jos otan 2x päivässä 0,5 tapletin niin sehän on annoksena ei kamalan iso?vai?
tarve vaikeina päivinä tuntuisi olevan jopa kolmex0.5..

aika ahdistunut kirjoitti:

ja se on annoksilla 1-2 kertaa päivässä.eli yks tai 2. 0,5 taplettia.
oman sairauden ja hyvin vahvojen cortisonilääkkeiden ynm.johdosta tuntuu kovin pieneltä annos.ja ei se tunnu auttavan.jos otan 2x päivässä 0,5 tapletin niin sehän on annoksena ei kamalan iso?vai?
tarve vaikeina päivinä tuntuisi olevan jopa kolmex0.5..

esim. paniikkihäiriössä on 6 mg (toki annostukset sovitaan hoitavan psykiatrin kanssa).
Eli ei ole korkea tuo 3*0,5 mg, siitähän tulee vain 1,5 mg.
MUTTA, juttele asiasta lääkärisi kanssa, hän sitten laittaa reseptiin ohjeeksi jatkossa tuon yhden lisää.

Yl.ahdistuneisuushäiriöinen kirjoitti:

esim. paniikkihäiriössä on 6 mg (toki annostukset sovitaan hoitavan psykiatrin kanssa).
Eli ei ole korkea tuo 3*0,5 mg, siitähän tulee vain 1,5 mg.
MUTTA, juttele asiasta lääkärisi kanssa, hän sitten laittaa reseptiin ohjeeksi jatkossa tuon yhden lisää.

No mul ei miel.terv.tston lekuri suostunu kirjottamaan lisää vaik tarttisin invalidisoivaan paniikkihäiriöön enemmän ku 2 x 0,5 mg, esim huomenna en todennäkösesti pysty lähtemään yhden ihmisen kanssa torille. Täytyy säästää noi lääkkeitä, kuten lääkäri ehdotti, jee. Eli istuu sisällä kauniina kesäpäivänä. Kirjotti mulle jotai UUDEN POLVEN MASENNUSLÄÄKKEITÄ vaik sanoin etten oo masentunu, kärsin ainoastaan paniikkikohtauksista ja sillon tällön ahdistuksesta. En oo myöskään terkkarista saanu em reseptiä muutettua. Oon köyhä, ei oo varaa mennä yksityiselle. Eli ostanko kadulta?

nicetomeetyou kirjoitti:

No mul ei miel.terv.tston lekuri suostunu kirjottamaan lisää vaik tarttisin invalidisoivaan paniikkihäiriöön enemmän ku 2 x 0,5 mg, esim huomenna en todennäkösesti pysty lähtemään yhden ihmisen kanssa torille. Täytyy säästää noi lääkkeitä, kuten lääkäri ehdotti, jee. Eli istuu sisällä kauniina kesäpäivänä. Kirjotti mulle jotai UUDEN POLVEN MASENNUSLÄÄKKEITÄ vaik sanoin etten oo masentunu, kärsin ainoastaan paniikkikohtauksista ja sillon tällön ahdistuksesta. En oo myöskään terkkarista saanu em reseptiä muutettua. Oon köyhä, ei oo varaa mennä yksityiselle. Eli ostanko kadulta?

SSRI-lääkkeet toimivat monella loistavasti nimenomaan paniikkihäiriötä hoidettaessa, eihän niiden indikaatio ole yksistään depressio, joten lääkäri on ollut aivan oikeassa.
Siinä vain kestää se 2-6 viikkoa ennen positiivisten tuloksien näkymistä.
Itselläni on käytössä Cipralex 5 mg, Xanor 2-4*0,5 mg (riippuu olotilastani), sekä akuuttiin ahdistukseen Diapam, tarvittaessa.

Hoitosuhteeni on yksityisellä sektorilla, ollut vuosikausia.
Kannattaisiko kuitenkin satsata omaan terveyteen ja siirtyä yksityiselle jos julkisella puolelta ei apua saa?
Eihän siellä viikoittain tarvitse käydä.
Oma terapiani on sitten taas yks. psykologin luona.

Katsohan vaikka os. www.yliopistonapteekki.fi-sivuilta noiden ns. uuden polven masennuslääkkeiden indikaatioita, sieltä löytyy muitakin kuin depressio, sieltä löytyy mm. ahdistuneisuus, paniikkihäiriö, kipukynnyksen nosto jne.jne.
Esim. Ciramil, Seronil, Fevarin, Efexor jne.

Totuus on kuitenkin se, että alpratsolam on koukuttava bentso, joten ei lääkäri niitä turhan päiten ole kirjoittamatta.

F 41.1 kirjoitti:

SSRI-lääkkeet toimivat monella loistavasti nimenomaan paniikkihäiriötä hoidettaessa, eihän niiden indikaatio ole yksistään depressio, joten lääkäri on ollut aivan oikeassa.
Siinä vain kestää se 2-6 viikkoa ennen positiivisten tuloksien näkymistä.
Itselläni on käytössä Cipralex 5 mg, Xanor 2-4*0,5 mg (riippuu olotilastani), sekä akuuttiin ahdistukseen Diapam, tarvittaessa.

Hoitosuhteeni on yksityisellä sektorilla, ollut vuosikausia.
Kannattaisiko kuitenkin satsata omaan terveyteen ja siirtyä yksityiselle jos julkisella puolelta ei apua saa?
Eihän siellä viikoittain tarvitse käydä.
Oma terapiani on sitten taas yks. psykologin luona.

Katsohan vaikka os. www.yliopistonapteekki.fi-sivuilta noiden ns. uuden polven masennuslääkkeiden indikaatioita, sieltä löytyy muitakin kuin depressio, sieltä löytyy mm. ahdistuneisuus, paniikkihäiriö, kipukynnyksen nosto jne.jne.
Esim. Ciramil, Seronil, Fevarin, Efexor jne.

Totuus on kuitenkin se, että alpratsolam on koukuttava bentso, joten ei lääkäri niitä turhan päiten ole kirjoittamatta.

On jotain uutta ja kehuttua rinnakkaislääke juuri"onko käyttökokemuksia?
Niin puhutaan usein xanorin/diapamit unilääke ynm koukuttamisista mutta toisaalta vaikka nämä koukuttaakin ja henkilö pystyy elämään suhteellisen normaalia elämää"lääkkein"niin onko se koukuttaminen lopulta niin paha asia?Itse kärsin peloista ja todella tuskaisesta unettomuudesta jo pikkulapsena"juoppohullu isä"ja järkyttävästä unettomuudesta/pelkotiloista ensimmäisen lapsen synnyttyä...kärsin ja itkin yöt ja olin hirveä peto äiti ja kuolemanväsynyt hermokimppu.Kun pelon kera tohtorille puhuin ja sain ekat imovanet niin elämä muuttui jotakuinki autuaaksi.ja kyllä yhä 14 vuodenkin jälkeen syön näitä koukuttavia lääkkeitä,olen varmasti suhteellisen paljon onnellisempi kuitenkin lääkkeeni kanssa kuin ilman.Todennäköisesti unettomuus ja pelot olisi vienyt hengen minusta jo aikoja sitten,unettomuus toi mukanaan sairauksia/infektioita"astmanpuhkeamista"edesauttoi siis.Tosi paljon tupakkaa ja kamalia paniikkikohtauksia!
Niin tämä nyt ei xanor annostukseen sinäänsä kuulu mutta koukuttamiseen ja siihen kumpi sitten on se pahempi?

???? kirjoitti:

On jotain uutta ja kehuttua rinnakkaislääke juuri"onko käyttökokemuksia?
Niin puhutaan usein xanorin/diapamit unilääke ynm koukuttamisista mutta toisaalta vaikka nämä koukuttaakin ja henkilö pystyy elämään suhteellisen normaalia elämää"lääkkein"niin onko se koukuttaminen lopulta niin paha asia?Itse kärsin peloista ja todella tuskaisesta unettomuudesta jo pikkulapsena"juoppohullu isä"ja järkyttävästä unettomuudesta/pelkotiloista ensimmäisen lapsen synnyttyä...kärsin ja itkin yöt ja olin hirveä peto äiti ja kuolemanväsynyt hermokimppu.Kun pelon kera tohtorille puhuin ja sain ekat imovanet niin elämä muuttui jotakuinki autuaaksi.ja kyllä yhä 14 vuodenkin jälkeen syön näitä koukuttavia lääkkeitä,olen varmasti suhteellisen paljon onnellisempi kuitenkin lääkkeeni kanssa kuin ilman.Todennäköisesti unettomuus ja pelot olisi vienyt hengen minusta jo aikoja sitten,unettomuus toi mukanaan sairauksia/infektioita"astmanpuhkeamista"edesauttoi siis.Tosi paljon tupakkaa ja kamalia paniikkikohtauksia!
Niin tämä nyt ei xanor annostukseen sinäänsä kuulu mutta koukuttamiseen ja siihen kumpi sitten on se pahempi?

Mä en kans ymmärrä et minks johonki aineeseen koukkuun jääminen on niin maailman loppu jos kuiteski just sitä lääkkettä tarvitsee, se auttaa parhaiten ja onnistuu olemaan nostamatta tolea, ainakaan kovin paljon vuosien varrella.

Mitä se "koukuttuminen" johki tarpeelliseen lääkkeeseen on keneltäkään toiselta ihmiseltä pois? Kuka kärsii jos joku syö itselleen sopivaa lääkettä vaikka loppuelämänsä? Harmittaaks moralisteja tai raittiusintoilijoita niin hirveesti?
Kylhä noihin uuden polven antidepressiiveihinki koukuttuu, vaik ne toista väittää, ja viekkareitki tulee, on täälläki moni siit puhunu.
Diabeetikolleki tulee kovat "viekkarit", tosi kovat, jos se ei saa lääkettään....se delaa meinaan.