Puolen yön visa/kisa

Noit ei ehkä voi tuolla tavalla verrata. Ehkä vertailukelpoisempaa olisi se että jos kuvittelet että sinulla olisi ollut ihan järjetön ummetus 9kk ja olisit vain paisunut ja paisunut niin että lopulta joutuisit pinnistämään ulos greipin kokoisen pökäleen niin ertä repeät ja ennen kuin se edes on ulkona alkaisi jo hunajameloonin kokoinen pullahtaa(hartioihin ja keskiruumiiseen voisi siis verrata tuota) ja sitten paketillinen nakkeja joiden päässä olisi vielä palapaistin kokoinen köntti. Tähän kivuliaaseen puserrukseen voisi mennä kokonaisuudessaan 12h! Veikkaan että palleille potkaisusta kipu loppuu aika älkiä synnytykseen verrattuna.

Minusta synnytyskipu on muistuttaa paljon kipua, joka tuntuu suonenvedossa. Eli lihaskramppia. En tiedä tuntuuko samalta kaikista naisista, mutta ainakin joku vertailu, jonka monet miehetkin tietävät.
Mikä sitten tuntuu samalta kuin kipu palleissa, muistuttaako se jotakin muuta kipua?

Ei ole kokemusta kummastakaan. Mutta veikkaan, että volyymi vaihtelua on ihan kokijansa kipukynnyksen mukaan.

Jasu

Nosto... täähän jää muun skeidan alle...

Aloittajalle: kokeile molempia.
Ratkaisutapa? Desibelit?
Vilma

Mabdoton vertailtava, mutta onneksi vertailulle ei ole tarvetta. Jo siinä mennään metsään, että synnytykset ovat täysin erilaisia keskenään. Siinä missä toinen kärsii 48 tuntia helvetillisistä kivuista, saattaa toinen synnyttää parissa tunnissa kokematta vatsapuruja kummempaa kipua. Useimmiten toki synnytys on kivulias, mutta joka tapauksessa jokainen synnytys on uniikki.

Oma synnytykseni oli sen verran kivulias, että tunsin valuvani täysin toiseen ulottuvuuteen, jossa oli vain minä, lapseni ja sietämättömän raju kipu, jonka yli minun oli vain selvittävä. Se oli hurja ja raadollinen, mutta samalla upein ja kaunein koskaan kokemani asia. Kipu jäi toisarvoiseen asemaan.

Aletheias

Visa/kisa oli vain hupijuttu ja perustelukin sen mukainen.

Munille potkittu ei missään vaiheessa halua enää toistaa tapahtumaa, mutta synnytyksiä tehdään usemmankin kerran jopa perätysten, joten siinä perustelu, että munille potkiminen koskee enemmän.

Case is closed!

No ku en ole halunnut omia lapsia ja jo ajatuskin raskaudesta lähinnä ällöttää..
Eikä sattuneesta syystä ole niitä pallejakaan, nii en voi silleen just näitä kahta vertailla,

Mut pikkulikkana, jotain noin kymmenen vanhana kiipesin mun koulupöydälle jotain ylimmiltä seinähyllyiltä hakemaan, ja jostain syystä jalka lipesi niin että tipahdin jalkoväli edellä pöydän kulman päälle, niin voin sanoa että kyllä se ilmat pukkas keuhkoista pihalle ja kipu oli jäätävää enkä pystyny ku kippuroimaan kivuissa hetken aikaa.

Että vaikka naisilla ja tytöillä ei niitä kopeksia olekkaan, niin yhtä herkkä se on iskuille se alue.

Taas täällä kalastellaan näitä graafisia kuvauksia. Ei, vaan kirjoittellaan niitä itse naista esittäen aivan päin männikköä

Eihän kukaan pelkästä synnyttämisen ilosta synnytä. Kerro minulle mitä sinulle jää siitä, että joku potkaisee sinua palleille. Synnytyksestä sentään yleensä on lopputuloksena lapsi ja se lopputulos on se syy miksi se synnytys yleensä kestetään.