Mietin vaan, että mä oon tänä kesänä matkustanut ympäri Suomea enemmän kuin koskaan ennen. Mittariin on tässä parin kolmen viikon aikana tullut sellaiset 5000 kilometriä ihan vaan pelkkää lomareissuajoa. Kotona en ole ehtinyt juurikaan olla.
Sitä vaan, että tällain kesälomina sen yksinäisyyden huomaa parhaiten etenkin joissain turistikohteissa tai ruokapaikoissa, hotelleissa jne. Vähän outoa se on kun itse on ihan yksin jossain pöydänpäässä syömässä, kun viereisessä pöydässä istuu onnellinen perhe. Tai lomakohteissa, onhan se outoa vain yksinään siellä hengailla ja katsella nähtävyyksiä. Majoituspaikoissakin lähtöoletus on melkein aina, että vähintään kaksi kirjautuu sisään.
No mutta en minä sen silti ole menoa antanut haitata. Kerta kerralta se vaan tuntuu luontevammalta minulle lähteä yksin teppureissuun, eikä se enää sillee haittaa vaikka välillä tuleekin sellatii outoi hetkii, kun miettii, että olispa joku perhe rinnalla niin ei vaikuta niin friikiltä!
Sitä vaan, että tällain kesälomina sen yksinäisyyden huomaa parhaiten etenkin joissain turistikohteissa tai ruokapaikoissa, hotelleissa jne. Vähän outoa se on kun itse on ihan yksin jossain pöydänpäässä syömässä, kun viereisessä pöydässä istuu onnellinen perhe. Tai lomakohteissa, onhan se outoa vain yksinään siellä hengailla ja katsella nähtävyyksiä. Majoituspaikoissakin lähtöoletus on melkein aina, että vähintään kaksi kirjautuu sisään.
No mutta en minä sen silti ole menoa antanut haitata. Kerta kerralta se vaan tuntuu luontevammalta minulle lähteä yksin teppureissuun, eikä se enää sillee haittaa vaikka välillä tuleekin sellatii outoi hetkii, kun miettii, että olispa joku perhe rinnalla niin ei vaikuta niin friikiltä!
Vastaukset 17
Vanhimmat
olin niin vanhempieni mökeillä, vähän velvollisuuskin käydä, eivät elä enää kovin kauaa... tietysti oatin itse ruoakani, en kuluta eläkeläisten rahoja kuin pikkuveljeni ryöstää heitä
No miksi oot yksin?
On sille syynsä, eikä tämä tarkoita että se syy on huono. Se on huono vain, jos ei itse sitä syytä ymmärrä.
Kyyl mä sen syyn ymmärrän. Inttovetti, ujo, arka ja jopa pelokas kohtaamaan uusia ihmisiä livenä sekä vääristynyt käsitys omasta kehosta ja sairaaloinen luulotautisuus, että muut ihmiset ajattelee jotenkin oudosti tai pilkallisesti ja toisaalta juuri tämä taas lisää outoa käytöstäni. Vanhoja koulukuvia katsellessa, hionasin että olen ollut jo ihan pienenä syrjäänvetäytyjä, sellainen takarivin piilottelija ja tietysti se myös selittää sitä miksi jouduin koulussa myös kiusatuksi, koska olin poikkeava ja outo. Niihin aikoin se sellainen tietyn tyyppinen kieroutuminen alkoi kasvaa, enkä siitä irti pääse, koska se on osa mun persoonaa ja pikemminkin ominaisuus kuin sairaus vaikkakin vaikuttaa samalla tavalla negatiivisesti mun elämään kuin sairauskin tekisi, sekä altistaa myös muille terveysongelmille, etenkin masennukseen ym. mielenterveysongelmiin.
Että joo, kyllä mä sen juurisyyn tiedän varsin hyvin, miksi oon yksin
Onhan se.
Olin kauhuissani eka kerralla, kun en tiennyt miten selviän yksinkertaisista asioista, kuten käsilaukun vahtimisesta, kun toinen oli poissa, eikä apuna.
Ja tietenkin mihinkään viihedepaikkoihin menosta, kuten joku terassi, johon en edes yritä mennä iltaisin/öisin yksin.
Oletan, että miehet selviää näistä paremmin, mutta kasvattaa se naistakin ja antaa onnistumisen tunnetta yksin matkailusta selvitä.
Oho noin paljon. Miten oot onnistunu. Luulis ettei täällä paikkojakaan riittää. Ei mulla riittäs ees energia tollaseen reissaamiseen.
Mä lähen ens viikolla ruotsiin. Siellä nyt on enemmän totuttu vähän kaikenlaisiin, en oo sellanen poikkeus siellä.
Se onkin sellaista tyhjää ajamista. En mä siitä oikestaan mitään nautintoa saa, vähän kuin katselisi jotain b-luokan tv-sarjaa, kun katselee ohikiitäviä maisemia. Aikaa tappaakseni olen matkustanut, mutta silti elämästä puuttuu värit vaikka olisi kuinka hienoa nähtävää ja koettavaa...kun mikään ei tunnu enää miltään, eikä mikään täytä sitä outoa tyhjyyttä vaikka kuinka ahmisi kokemuksia tai kilometrejä!
Sitten sun pitää mennä ruotsiin. Jotenkin omasta mielestä ainakin ruotsissa on sitä elämän väriä enemmän. Enkä nyt tarkota maahanmuuttoa. Ja jos ei Ruotsikaan riitä, niin tanska sitten. Mutta mulle se oli jo liikaa.
Ite lopetin kotimaan matkailun, kun jouduin kerran itsemurha paikalle. Niin en enää uskaltannu. Suurempi todennäköisyys sille, kuin vaikka joutua jengitappeluun. Joka sekin tietenkin riski on, mutta enempi ruotsissa pikkupaikkoja kierrellyt, misdä noita ei oo.
Miksi itsemurhapaikka sekoitti pääsi? Itsemurhahan valitettavasti kuuluu elämään joskus jossain tai toisaalla. Se on kuin jonkun henkinen henkilökohtainen onnettomuus. Jätätkö matkustamatta samalla tiellä, jolla näet auto-onnettomuuden?
Ei se päätä sekottanu. Mutta noihin itsemurhiin pitää kiinnittää huomiota. Tossakin ois ollu mahdollisuus suuronnettomuuteen.
Oli ajanut suoraan rekan nokkaan, joka ei ehtiny yhtään jarrutetaan. Pyörät oli menny linkkuun, niin että oli koko yhdistelmä kaatunut tielle. Että siihen jos ois sattunut muita autoja tai vaikka bussi, niin ruumiita ois paljon.
sanonta että who the called those ones in... meanin some kkk-controllers...
automoottorituttuja heh
Nähtävästi painopiste on sanassa "matkailu". Ethän ehdi tuossa juuri muuta tehdä kuin ajella, et viettää kesälomaa.
Onko tuo eskapismia?
Tuotahan voi harjoittaa miten vain; uppoamalla kirjaan, elokuvaan, teatteriesitykseen jne.
Ei siinä ole mitään pahaa.
Sinulla on ilmeisen vahva ikävä toisen ihmisen luo.
Eikä siinäkään ole mitään pahaa.
Kuvaat hyvin rehellisesti, miltä sinusta tuntuu.
Entäpä, jos niistä jää kuitenkin kivoja jälkikuvia, kun syksy saa ja talvi tuivertaa.
Suosittelen. Älä vertaa.
Miettiä voisit, että on vaihtelua nukkua hotellissa, onpa ruoka maukasta tai ei.
Entäpä jos joku vaihtaisi perhehössötyksen keskellä paikkaa kanssasi edes muutamaksi päiväksi?
Sitten kun palaat, toteat, että muualla hyvä, kotona hyvä.
Tuuletus lienee tärkeä asia myös.
Vilma
Hyvää kesämatkaa edelleen ympäri ja itseesi!
Mene seuramatkoille, turha sitä on yksin ajella ympäriinsä.
Mutta mä ymmärrän hänet. Katos kattokaas, kun yksin ajaessa voi mennä sinne minne rattia kääntää. Siinä kun oot seuramatkalla, bussi lastillinen mummoja mukana, niin ei siinä voi ihan minne vaan mennä. Välttämättä halua mennä jos vaikka vanha tehdas, niin ei halua mennä kierteleen sinne ruosteen ja pulun paskan sekaan. Mulle oli jo lapsesta asti Lucky Luke esikuva. Mä tykkäsin siitä hahmosta. vaikka onhan se ihan eri asia hevosella mennä. Se on tunteva elävä olento. Auto taas kylmä kone, että se tunne puoli täytyy löytää sitten muualta.
Mikä mummoissa on vikana? Seuramatkoilla on myös usein pappoja, ja ihan nuoriakin sukupuoleen katsomatta mukana, lapsia myös. On myös kivaa suunniteltua menoa ja syömistä, sen kun vain nauttii.
Itse myös ihmetellen Virossa kun käy on kaikilla lapset ja perhe, mutta kun on Suomessa niin näkee vaan sinkkuja ja yksinäisiä ihmisiä. Ihme maa tämä Suomi. Taida olla naiset Suomessa ylimilesitet ja otota vaan 8-10 palli miestä.
Tottamaar yksin saa olla, jos ei mene koskaan kenenkään seurassa. Edellä suositeltiin seuramatkoja. Hui, kuka sellaisille lähtee, kun on muita ihmisiä kamalaa.