Olen joskus yli 20 vuotta sitten rullaluistellut.
Ei jäänyt oikein hyvää kokemusta, nilkat kipeytyi ja luistimen varret oli jäykkää muovia.
Se jarrutus homma oli hankala, jäykillä luistimilla vaikea jarruttaa, kun ei nilkat jousta ja nurinhan sinä menisi, jos jarrutaisi.
Alamäkiä välttelin, koska luistimet veivät meistä ja nurinhan siinä mentiin, että pölähti.
Sen jälkeen lensivät rullaluistimet roskiin.
Minusta se rullaluistinten jarrusysteemi on ihan paska, kun jarruttaa pitää kantapäätä nostamalla luistinta, että kantapään jarrupala ottaa maahan, sinähän helposti horjahtaa nurin.
Ei jäänyt oikein hyvää kokemusta, nilkat kipeytyi ja luistimen varret oli jäykkää muovia.
Se jarrutus homma oli hankala, jäykillä luistimilla vaikea jarruttaa, kun ei nilkat jousta ja nurinhan sinä menisi, jos jarrutaisi.
Alamäkiä välttelin, koska luistimet veivät meistä ja nurinhan siinä mentiin, että pölähti.
Sen jälkeen lensivät rullaluistimet roskiin.
Minusta se rullaluistinten jarrusysteemi on ihan paska, kun jarruttaa pitää kantapäätä nostamalla luistinta, että kantapään jarrupala ottaa maahan, sinähän helposti horjahtaa nurin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihan samat kokemukset. Sen lisäksi polvet aukesi ja sain asfaltti-ihottumaa lapsen skeittilaudalla. Olisi ollut edes yksi hyvä pätkä asfalttia, vaan ei sellaista löytynyt siitä tuppukylän taajamasta. Sain onneksi luitenkin kokeilla, niin ei enää mitään tarvetta.
Varsinkin sellainen ptikä ja jyrkkä alamäki, jossa on mutkia ja vauhti kiihtyy, niin ei selaista ees uskalla lähteä laskemaan.
Tasainen asfaltti on ainut, joka on riittävän turvallinen rullaluistella.
Nilkkoihin rullaluistelu ainakin ottaa oli kyllä jalat kipeät luistelun jälkeen.
Pyöräily on jaloille parempi, kuin rullaluistelu.
Juu ehdottomasti. Eikä sähköpyörän jälkeen välitä vaihtaa enää entiseen.